Kuten otsikon kysymys kuuluu, milloin uskotte menevän OMXH:n, eli Helsingin pörssin hintaindeksin, rikkovan 20 000 pistettä?
Koska kysymys on eittämättä hieman naiivi, pohjustan sitä hieman. Törmäsin Sijoituskerhossa Facebookissa kyselyyn, jossa kysyttiin, uskotteko OMXH:n rikkovan 20K pistettä seuraavan 20 vuoden aikana. Ylivoimainen enemmistö oli vastannut kyselyyn “Ei”. Eikö ole hieman ristiriitaista sijoittaa Helsingin pörssiin, jos uskoo sen kehittyvän niin heikosti? Indeksi on nyt 9000 pisteessä, vaikka se tuplaisi 20 vuodessa 18 000:een pisteeseen jäisi vuosituotto silti vain 3,5 % tasolle, joka on hyvin vähäinen vuosituotto verrattuna menneisyyteen eikä varmasti tyydytä riskiä kaihtavia sijoittajia. 20 000 pisteen saavuttaminen, tai ylipäätään jonkun Helsingin pörssin indeksin (cap olisi Nokian ja Nordean ylipainon takia parempi) tuplaaminen ei pitäisi olla utopiaa 20 vuoden säteellä, jos pörssimme suurimmat yhtiöt pärjäävät tulevaisuudessa ja niiden rinnalle nousee uusia kasvajia. Jos näin ei tapahdu, on pörssi polkenut silloin paikallaan 40 vuotta (mikä olisi jo melko ainutlaatuista, pörssi polki ei päässyt kunnolla edellisten huippujen yli 1937–1967 mikä on pisin tietämäni jakso reaalisesti ilman uusia huippuja).
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta toivoisin ainakin itseni puolesta että se ylittyisi Asiaa voisi edes auttaa sijoittamisen yleistyminen ( esim. osakesäästötilit ), jos siitä tulisi vaikka jonkinlainen ‘Trendi’ harrastus.
Toisaalta taas, jos Kiinalaiset tulevat ja ostelevat isoja pörrsiyhtiöitä pois ( Esim Amer ) pörssistämme, niin eikös sitten sen tilalle tule aina jokin pienempi yhtiö → Mikä on sitten moisen vaikutus?@Verneri_Pulkkinen
Löytyisikö tähän vaikka jotain taulukkoa/linkkiä missä näkyisi suurimpien yhtiöiden paino% indeksissä?
Ensin pitää tietää, miten OMXH-indeksi muodostetaan. Jos pörssiin tulee uusia yhtiöitä, nouseeko indeksin pistemäärä uusien yhtiöiden listautumisen mukana?
Yhtiön markkina-arvo voi kasvaa kolmen syyn summana:
Yhtiön liikevaihto kasvaa
Yhtiön voittomarginaalit kasvavat
Yhtiön arvostuskertoimet kasvavat
Indeksit olivat vuonna 2000 kuplassa, koska kolmas tekijä eli arvostuskertoimet olivat järjettömiä. On toki mahdollista että markkinat valtaa samanlainen järjetön innostus ja 20 000 pistettä rikkoituu.
Kuuntelin tuon InderesPodin jakson 35, jossa puhuttiin mahdollisista yritysostokohteista. Siinä kerrottiin, että yritysostot ovat monesti (synergioista huolimatta) kehnoja sijoituksia ja sijoittajat useimmiten ovat tyytyväisiä jos heidän omistamansa yritys ostetaan pois pörssistä. Toisin sanoen nämä firmat ovat siis kehnoja. Kurssien nousua toivova haluaa myydä, eli hänellä on negatiivinen näkemys osakkeesta. Vastaavasti laskua toivova haluaa ostaa, eli hänellä on positiivinen näkemys omistamisesta.
Otsikossa kysytään, voiko pörssi tuplaantua, mutta minua kiinnostaa voiko reaalitalous tuplaantua. Maailmassa olisi kaksinkertainen määrä tehtaita, ihmisiä, kysyntää ja tarjontaa. Suomen bruttokansantuote saavutti vastikään finanssikriisiä edeltäneen tason. Emme ole siis kasvaneet kymmenessä vuodessa kansana ollenkaan. Yhtiöiden tulokset ovat kuitenkin kasvaneet. Johtuuko tämä vain velkaantumisesta? Voiko velkaantuminen todella jatkua loputtomiin?
Yleisindeksissä on jo kaikki yhtiöt, joita pörssissä on (pl. tietysti First North -yhtiöt). Indeksit mittaavat tuottoa, eli Amerin poistuminen ei sinänsä muuta mitään: indeksi nousee marginaalisesti Amerin nousun mukana, ja sitten se poistuu sieltä. Tietysti sen jälkeen isojen yhtiöiden ylivoima on entisestään korostuneempi, joskin 4,5 miljardin markkina-arvollaan ei Amerin liikkeet muutoinkaan pörssiä juuri ole heilutelleet.
En tähän hätään heti tiedä, mutta jos ynnäät nämä yhteen ja päälle Nordean (arvo n. 30 miljardia) niin siinä se alkaa olemaan: koko pörssin markkina-arvo on n. 220 miljardia euroa.
Haha, kasvaisi preemioiden verran aluksi ja sitten alkaisi pitkä alamäki, jos oletetaan että kaikki omistaja-arvoa luovat yhtiöt menisi ja sitä tuhoavat jäisi.
Helsingin pörssin yhtiöiden liikevaihdosta tulee karkeasti 60 % Euroopasta: pörssimme kohtalolle on oleellisempaa Euroopan ja globaalin talouden kehitys, kuin Suomen talous (pl. kotimarkkinayhtiöt, esimerkiksi Kesko tai NoHo Partners). Suomen BKT todnäk. tuplaa taas jollain aikajänteellä, mutta nykyisellä 1-2 % kasvupotentiaalilla siihen menee tovi. Isossa kuvassa tietysti kannattaa katsoa globaalin talouden kasvua ja sen kasvukulmaa: koska meillä on paljon investointivetoisia firmoja, liikkuu pörssi globaalin kasvun kyydissä vahvasti suuntaan ja toiseen.
Pelkästään 2% inflaatio 1,5-kertastaa indeksit 20 vuoden aikana. Jos lähivuosina saadaan kasvua, joka ylittää inflaation, niin loppuvuosina ei reaalikasvua paljon vaadita, jotta päästään omxh:ssakin 20 000 pisteeseen 20 vuoden kuluessa.
Ennen kuin hämmästytte, miten pörssien reaalituotot voi olla noin alhaisia, niin näissä ei ole huomioitu osinkoja jotka pitkässä juoksussa selittävät leijona osan tuotoista, plus lopetusvuosi 2009 melkoisen epäedullinen . SP500 tuotti reaalisesti, osinkoja ei uudelleensijoitettu, 1958–2008 vain 1,6 % vuodessa, inflaation jälkeen jos haluatte itse laskea (osinkojen kanssa 4,9 %).
Yhtä kaikki, pörsseillä on pitkässä juoksussa liikkua BKT:n mukana tai alle: eihän firmojen tulokset voi kasvaa pitkässä juoksussa nopeammin kuin BKT, muutoin kansantaloudesta lopulta niin osa imeytyisi pörssiyhtiöiden omistajille että toinen puoli väestöä olisi barrikadeilla.
Täten, jos oletetaan että globaali (Helsingin pörssi elää globaalista kasvusta) BKT:n kasvu hidastuu länsimaiselle tasolle 2-3 % väliin, jopa alle kolmen pysyvästi, ja samalla osinkotuotto on Helsingin pörssissä 3,5 %, jää tuotto-odotus nykyisellään, ceteris paribus (oletetaan ettei arvostuskertoimet muutu), 5,5-6,5 % väliin osinkoineen (miinus osinkoverot…). Tuo itseasiassa vastaa ihan hyvin pörssin historiallista tuottoa sen olemassoloajan 1912–2017. Adjustoikaa pitkän aikavälin oletuksenne
Edit. ehkäpä realistisempi painottaa Euroopan kasvunopeutta oletuksissa, eli BKT:n kasvu jopa vain 1-2 % haarukassa jos olette pessimistejä/realisteja…
Toinen oletus: yritysten voittojen osuus BKT:sta ei muutu…
Ottakaas tästä lauseesta oppia te kaikki korkeakouluista ei-valmistuneet Indeläiset! Vaatii loppututkinnon, että näin sujuvaa kerrontaan kykenee: Ei ihme, että VP on Evankelista ja Masse-setä Foorumin Aatelinen… Saarnattavaa riittää tälle kovapäiselle Suomen kansalle.
Tästä syystä pidän osingoista, ja siitä, mitä ne tekevät salkulle pitkässä juoksussa, kun ne sijoittaa edelleen.
Tällä hetkellä salkkuni osinkojen bruttotuotto on noin 5%. Saa olla todella hyvä syy, että ostan yritystä, joka ei maksa osinkoa. Tämä hyvä syy on yleensä nopea kasvu.
Applen suurimmat nousut nähtiin vuosina, jolloin se ei jakanut osinkoja. Osingot ovat hyvä vaihtoehto vain, jos yritys ei pysty itse uudelleensijoittamaan kassavaroja järkevästi. Omien ostot saisi yleistyä myös suomessa.
Veroneutraalissa ympäristössä osingot jopa parempi vaihtoehto, kun pystyy itse paremmin säätelemään mihin uudelleensijoitustapahtuu. Osakesäästötilin tultua toivon toki osinkoja.
Applen lasken tähän toiseen ryhmään, eli niihin kasvajiin. En usko, että omien osakkeiden osto selittäisi kurssinousua, eiköhän se ole ollut liikevaihdon ja kannattavuuden kasvun tulosta. Jos omistaisin osaketta, olisin kovin tyytyväinen ihan pelkästään siihen nousevaan kurssiin. Valitettavasti mietin joskus 2000-luvun alkupuolella, kun aloin käyttää iPodia, että Apple olisi hyvä Nokian partneri/ostokohde. Silloin ei olisi pitänyt miettiä sitä vaan ostaa Applen osaketta. Jälkiviisas on toki helppo olla.
Useimmat yritykset jakavat vain osan voittovaroistaan omistajille. Jos omistajat osaavat sijoittaa nämä edelleen, niin se on aika hyvä vaihtoehto. Jopa verotettuna. Ainakin tuntuu toimivan
Osinkokeskustelu on usein aika mustavalkoista. Tylsiä, 50-70% tuloksestaan osinkoina maksavia dissataan turhaan. Jos ei ole korkean kasvun investointikohteita, niin sitten ei ole. Iso kassa ajaa palkkajohtajat helposti löysään rahan käyttöön.
Pointti olikin lähinnä siinä, että enemmin investoidaan yhtiöön kuin jaetaan osinkoina pois, jos siiis järkeviä sijoituskohteita on. Mitä järkee on siinä, että maksetaan piensijoittajille osinkoja, joista vähennetään verot ja laitetaan rahat takasin yhtiön osakkeisiin. Ei yhtään mitään. Sen takia investoinnit ja omien ostot on järkevämpiä piensijoittajien kannalta.
Iso kassakaan ei ole ongelma, jos osake on neutraalisti tai edullisemmin arvostettu. Silloin sen kassan voi hyvin laittaa omien ostoihin. Jos se jaetaan osinkoina, niin sun täytyy löytää paljon parempia sijoituskohteita kuin jo omistamas yhtiöt, jotta se osinko olis sulle järkevämpi kuin omien ostot.
Toki riskinsä tässäkin on. Omien ostoja ei pidä tietenkää tehdä, jos osake on yliarvostettu. Mutta kokonaisuutena ja fiksusti toteutettuna omien ostot on paljon parempi ratkasu ku osingot.
Ehkä pörssiyhtiöiden pitäisi palkata oma analyytikko talonsisälle, joka sitten kertoisi heille että nyt on poijjaat aika ostaa omia osakkeita - tai ei. Ongelmahan on tietenkin kun isot omistajat saa osingot verovapaasti ja me vähä pienemmällä positiolla joudutaa maksamaan heti ( osakesäästötiliä odottaen…)
Joo. Ja yleensä aina löydänkin. En todellakaan osta aina osingoilla sitä samaa osaketta. Vaan niitä, mitä pidän sillä hetkellä järkevänä ostaa. Kun teen top-10 listaa, niin siinä kärki vaihtuu suhteellisen tiheäänkin.
Firmat, jotka ostavat omia osakkeita, tekevät usein ihan randomisti näitä. Päätös tehdään yhtiökokouksessa, ja sitten lähedetään painamaan osta-nappia. Nokiakin pisti näihin 2000-luvun alussa rahan poikineen. Ajoitus ei mennyt ihan putkeen.
Asiaa voisi edes auttaa sijoittamisen yleistyminen ( esim. osakesäästötilit ), jos siitä tulisi vaikka jonkinlainen ‘Trendi’ harrastus.
