Taito Tuunanen tais tehdä aika vikkelän rikastumisliikkeen 80-luvulla mm. nurkkaamalla Sampoa kunnon velkavivulla ja myymällä pottinsa. Viheltäen tulleet rahat tais lähteä kuitenkin yhtä nopeasti 
4 tykkäystä
Ei ole pakko lähteä mukaan listaamattomiin alkuvaiheen yrityksiin. Esim. Ruotsin pörssissä on läjäpäin alkuvaiheen lääke/medikaali-yrityksiä, joilla ei ole liikevaihtoa ja arvostus on täten matalalla tasolla. Nykyisessä markkinaympäristössä pitää tonkia sieltä, mistä muut eivät tongi.
Henkisesti löysäisin pipoa sen verran, että jos kuollessa ei ole 20 miljoonan omaisuutta, niin se ei ole katastrofi. Vaurastuminen pitää nähdä monisukupolvisena uurastuksena, jossa viestikapula ojennetaan aina seuraavalle. Tätä monisukupolvisuutta nimenomaa toteutetaan maaseudulla, metsä tai pelto ei ole sinun, vaan suvun omaisuutta, sinä vain kehität sitä oman aikasi parhaasi mukaan.
(en ole miljonääri)
23 tykkäystä
En osaa kyllä sanoa mitään noin lyhyestä aikajänteestä. Tuplat tai triplat lisää, niin aika tekee tehtävänsä.
Seppo Saario “Miten sijoitan pörssiosakkeisiin” -kirjassa oli tarina tätä luokka (korjatkaa joku, jos muistatte luvut paremmin). Henkilö oli sijoittanut 80-luvulla kesätyörahoja 500markan arvosta KONEen osakkeisiin. Nykyinen omistuksen arvo huitelee 6 000 000€.
3 tykkäystä
En kyllä ihan purematta niele että Koneen osakekurssi olisi noussut 72000 kertaiseksi.
Tuossa tarinassa muistaakseni osingot oli aina sijoitettu uudelleen Koneen osakkeeseen. Taisi olla myös teoreettinen esimerkki eikä tositarina.
Tyyppi uudelleen sijoitti osingot aina. En keksi miksi Saario alkaisi keksimään noita tarinoita. Sitä en itse muista, että millä vuosikymmenellä tuo osakkeiden osto tapahtui.
Saarion ystävä osti asevelvollisuutensa jälkeen vuonna 1971 ensimmäisellä kuukausipalkallaan (353 euroa nykyrahassa) Koneen osakkeita. Sijoitti ainoastaan osingot uudelleen eikä laittanut uutta rahaa. Nyt sijoituksen arvo noin kaksi miljoonaa euroa. Ei mitään mainintaa, että olisi keksitty tarina.
6 tykkäystä
“Suoritettuaan asevelvollisuutensa vuonna 1971 eräs ystäväni meni töihin. Saatuaan ensimmäisen markka-ajan kuukausipalkkansa, joka vastaisi tänään 353€, hän osti koko palkalla Koneen osakkeita. Saamillaan osingoilla hän on aina ostannut Koneen osakkeita, mutta ei ole laittanut uutta rahaa yhtiön osakkeisiin. Nyt, pian viiden vuosikymmenen jälkeen, hänen sijoituksena arvo on kaksi miljoonaa euroa”
Niin kun sanoin, että korjatkaa luvut, kun en niitä muistanut ulkoa. Osingot jäi mainitsematta omasta virheestä näin nopealla kommentoinnilla.
11 tykkäystä
Kuulostaa jo paljon uskottavammalta. Sijoitus on “vain” 5666 kertaistunut. En missään nimessä väittänyt Saarion tarinaa keksityksi vaan epäilin numeroiden tarkkuutta mikä oli aivan oikein kun siellä olikin yli kertaluokan heitto. Viittasin virheellisesti osakekurssiin kun tarkoitukseni oli viitata sijoituksen arvoon. Hyvä että saatiin oikeat luvut.
3 tykkäystä
Varmaan kokoluokkaa voi olla oikein mutta totta tuo tarina tuskin on.
Miten sijoitat osingot takaisin tuollaisesta potista? Varsinkin kun aikanaan kaupankäyntikulut ovat olleet suuremmat kuin osinko tuollaisella summalla. Vai ajattelenko asian jotenkin väärin?
6 tykkäystä
Ihan alkuperäiseen kysymykseen. Mielestäni sijoittaminen hullunlailla ja sen jälkeen kitkuttelu vie vain oikeasti hengen. Se kuuluisa maailman ties kuinka mones ihme, eli koron korko ei kaiken lisäksi ole kovin hyvä kaveri jos sijoittaa indeksirahastoihin vain. Joku on tästä taas täysin eri mieltä, mutta aika monet indeksirahastoista (ihan riippuu indeksirahastosta) on sijoitettu suhteelisen matalaa osingoa tuottaviin yrityksiin, joten todellista koron korkoa tulee vähän - mutta totta koko elämän mitalla varmaan kuitenkin riittävästi, jos selviää hullusta sijoitamisesta hengissä.
Oma menetelmäni on aina ollut sijoittaa suoraan yhtiöihin - ottaa vastaan kulut ja verot - ja tehdä kauppaa korkeilla hinnoilla ja myydä halvoilla - sekä välttää kotimaisia välittäjiä, jotka kiskovat kuluissa pieniä piensijoittajia. Nordet on ehdottomasti omasta mielestäni suomen välittäjä joukossa häntäpään heikonta kastia hinnoissa. Ja jos joku nyt alkaa kehumaan käyttöliittymää, niin parempia on nähty ja nykyinenkin on selvästi vain huonompaan suuntaan menevä. Pienen määrän olen aktiivirahastoihin laittanut rahaa, että pysyy kärryillä välittäjän tilasta.
Olen pitänyt paljon laajempaa hajaustusta kun ns. suuret gurut suosittelevat. Olen tehnyt normaalisti töitä - hankkinut hyvän työpaikan ja kerryyttänyt tuottoa hiljalleen; nostanut yhtiöiden arvoa hiljalleen. Ja huom. En ole osta ja pidä sijoittaja, vaan olen osta ulkomaista osingoyritystä ja myy kun vain tulee tilaisuus. Jos yritystä ei pysty voitolla myymään kovin nopeasti, niin odotetaan kunnes pystyy - otetaan osingoa ja ostetaan yrityksen osakkeita lisää. Saadaan lisää osinkotuloa ja lopulta myydään pois kun tulee aika. Tämä tuo todella maailman ties kuinka monenen ihmeen käyttöön. Jos vielä hylkää ajatuksen - osta alle 5% osingoa tuottavia, niin todella usa:n kvartaali- ja kuukausiosinkotuottoa tuottavien yritysten listasta saa hyvää matalaveroista korkotuloa.
Elämästä kannattaa nauttia, sillä voi olla hyvinkin että hullu säästäminen ei tuo kuin menetettyjä muistoja. Ja jos todella haluaa rahoihin päästä, niin kannattaa perustaa yritys, kun keksii hyvän liikeidean - ja myydä yritys, kun se tuottaa tarpeeksi. Uskoisin tuon idean olevan pitkän päälle mielekkäämpi kuin hullu säästäminen. Ja kun tietää mikä on liiketoiminnan ydin, niin sitten se sijoittaminenkin sujuu paremmin.
Tuossa oli juttu saariosta aikaisemmin. En paljon arvostele guruja, mutta jotkut saarion kirjalliset tuotokset ovat aikojen kuluessa huvittaneet meikäläistä paljonkin.
No joo, nopeasti kyhätty teksti - kuhan selvitin ajatuksia
8 tykkäystä
Vastavalmistuneen ei kannattaisi ensimmäiseen 5v päästä irti siitä opiskelijabudjetti elämästä. Jos siis haluaa vaurastua. Kituuttaminen on ihan hölmön hommaa, mutta säästeliäs kulutuskäyttäytyminen nuorena on vain fiksua. Jos saa säästettyä 40-50% nettopalkasta silloin ikävuosina 25-35, niin sitten kun on vaimoa ja perhettä, niin sitten voi hellätä otetta ja laittaa vain 3-5% nettotuloista sijoituksiin.
Nuorena sinkkuna lisäksi säästäminen on tehty erityisen helpoksi ja kannattavaksi.
15 tykkäystä
Mistä kukakin nauttii ja mikä kenellekin on kitkuttelua on todella subjektiivista, eikä siihen oikeastaan ole olemassa oikeaa vastausta. Jokainen voi puhua tästä aiheesta vain oman kokemuksensa perusteella eikä sitä voi koskea yleistämään ketään muita. Enkä nyt tarkoittanut, että olisit sitä ylestänytkään, kunhan vain tarkensin.
1 tykkäys
Jos haluaa rikastua, niin kannattaa valita rikkaat vanhemmat. Jos tässä epäonnistuu, niin jotakin on pelastettavissa valitsemalla varakas puoliso. Jos taas tässäkin epäonnistuu, niin tietää se per**leesti töitä.
45 tykkäystä
Sanoisin, että tutki valtavirtoja, käyttäytymis -ja markkinapsykologiaa, sitä mikä on nyt in ja nousevia trendejä. Käytä apunasi Googlen Trendsin hakuja, Twitteriä, blogeja, Facebookin nousevia ryhmiä, yms.
Karkeita esimerkkejä: Naiset ovat kiinnostuneita terveystuotteista = kysyntää vastaavia yrityksiä; Ruohonjuuri, Jungle Juice Bar tms. Miehet kiinostuneita militariasta = Varusteleka.
Ruokatrendejä, kuten pizzanvalmistus = Ooni-uunit.
Perusta yritys tai sijoita sellaiseen, joka vastaa trendistä nousevaan kysyntään.
8 tykkäystä
Ihailtavaa systemaattisuutta langan käynnistäjältä (@Automyyja), näin insinöörin näkökulmasta. Omakohtaista kokemusta rikkaaksi pyrkimisestä ei ole (olen aivan liian tyytyväinen “muihin rikkauksiin” elämässä - hyvä kahvi, arki mistä tykkään, tehden mitä tykkään mukavassa työseurassa), mutta itseäni älykkäämmiltä ystäviltä kuultua että bisneksillä (mitä @Sinergy yllä kuvasi) valtaosa rikastuneista on rikastunut - ei niinkään osakkeilla, pihiydellä, tai “urapolulla”. Valtavaa vaivaa ja riskiähän se on lähteä yrittäjäksi, mutta tässä taitaa päteä risk <=> reward korrelaatio. Ja tuuri.
11 tykkäystä
Sellaisen vaurauden tason, jossa ei tarvitse miettiä että ostaako kaupassa tavallista vai tuorepuristettua appelsiinimehua, voi mielestäni saavuttaa Suomessa jo pelkällä hyväpalkkaisella palkkatyöllä ja kohtuullisella kulukurilla. Tällaiseen taloudelliseen itsenäisyyteen riittänee noin 500 000 euron nettovarallisuus, kunhan sitä ei sido liiaksi seiniin (pl. sijoituskiinteistöt) tai varsinkaan menopeleihin.
Jos rikastumisen rajaksi otetaan vaikkapa 5 - 10 miljoonan euron nettovarallisuus, niin näen että vaihtoehdot ovat pitkälti kärkitason huippu-urheilu rahakkaassa lajissa, perintö, lottovoitto, sopivan rikas avioliitto, suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai yrittäminen. Näistä kaksi viimeistä lienevät “helpoimmin” saavutettavissa.
Yritystä perustettaessa tärkeintä on mielestäni skaalautuvuus. Vaikka perustaisi maailman parhaan yksittäisen parturikampaamon, ei sillä yllä kovin suuriin tuloihin. Jos taas keksii M-Roomin, joka on korkeintaan keskinkertainen parturi mutta yrityksenä monistettavissa ja kasvatettavissa, voi lompakko lihota huomattavasti tehokkaammin. Suurimmat mahdollisuudet näen softakehityksessä, lähinnä koska alkuinvestointi on usein käytännössä läppäri ja paljon aikaa, ja skaalautuvuus on helppoa.
Katsoin vierestä, kun kaveri perusti alle 25-vuotiaana tyhjästä softa-alan startupin. Hyvällä idealla, tiimillä ja toteutuksella on nyt kerätty parissa vuodessa yli miljoonan verran rahoitusta, valuaation huidellessa useassa miljoonassa. Jossain vaiheessa sitten tuosta exit ja aletaan olla ihan hyvällä varallisuuden tasolla. Sitten voikin perustaa toisen firman ja taas mennään.
Helppoa tuokaan ei tietenkään ole, mutta todennäköisesti silti realistisin tapa rikastua.
35 tykkäystä
Varastumisessa ei tosiaan olisi isompaa hankaluutta jos pari kymppisenä olisi ~50ke pääoma poikimassa. Siihen 50€/kk lisää ja 5-kymppisenä varoja on 0,6 miljoonaa 8% tuotolla. Siitä on melko helppo siirtää omille lapsilleen taas se 50k€ pesämunaksi. 
EDIT: lähtien siitä kun omat ekat lahjarahat menivät ajokorttiin ja ensimmäiset tulot mm. auton ylläpitoon. Maalta lähteneenä ei oikein ole vaihtoehtoa olla julkisten piirissä jos meinaa jossain joskus kulkeakin. No ainakin on oppinut sen elämän miten asiat eivät tipu automaattisesti käteen.
18 tykkäystä
Opiskelin itse opintolainalla ja siihen aikaan ei ollut mitään mahdollisuutta säästää penniäkään. Opiskelun jälkeen palkka oli pieni ensimmäisissä työpaikoissa ja opintolainaa (70.000 mk =, melkein yhtä monta euroa) piti lyhentää. Kuitenkin pitkäaikaissäästäminen ja sijoittaminen kannattaa varmasti.
2 tykkäystä
Jos yrittäminen ei kiinnosta, ja sattuu olemaan softan kehittäjä, Piilaaksossa huippukoodareille maksetaan helposti yli puoli miljoonaa vuodessa. Samasta työstä ko. osaaja saa Suomessa 5-10x vähemmän.
4 tykkäystä