"Pakko"rauha häämöttää jo Trumpin astuessa valtaan, mutta mitkä yritykset saisivat rauhasta nopeasti hyötyä? Varmasti alana rakentaminen ja infrastruktuuri ja käytännössä kaikki, paitsi aseteollisuus. Jos Venäjän pakotteita ruvetaan purkamaan, niin siinä avautuukin jo aivan uusi markkina, mutta tuskinpa niitä ihan heti puretaan. Paluuta venäläiseen energiaan ei ole, mutta energian hinta saattaisi ainakin tasaantua. Mitkä olisivat ne hyötyvät yritykset, olivatpa sitten eurooppalaisia, amerikkalaisia tai vaikka ihan suomalaisia? Näkemyksiä?
Rakentamisen ja infrastruktuurin suhteen hyvin vaikea arvailla kuka hyötyisi (toki ukrainalaiset rakennusliikkeet).
Suomalaisista yhtiöstä Olvi olisi varmahko hyötyjä. Valko-Venäjän hyvin kannattava toiminta voitaisiin pitää pysyvästi yhtiössä. Lukashenko luultavasti sallisi osinkojen maksun emoyhtiölle Suomeen normaaliin tapaan. Olvin nykyinen arvostus taitaa diskontata Valko-Venäjän operaatiot lähelle nollaa.
Eikö Tiedolla ollut iso toimisto Ukrainassa?
Mutta ehkä enemmän makrotasolla hyötyjät ovat:
- Rakennusalan yritykset, jotka sinne menee jälleenrakentamaan rakennuksia, infraa ja sellaista
- Drooniteollisuus (puolustusteollisuuden varsinkin)
- Ukrainan oma energiateollisuus, joka saa ihan uuden kokoisen markkinan kaasun myyntiin (niille jotka osti sitä ennen venäjältä) ja ehkä myös ydinvoiman, tosin ydinlaitokset taitavat vaatia korjausta ensin?
- Sodassa hyvin toimineiden laitteiden valmistajat → uusia tilauksia, erityisesti “entisiltä” venäjältä tilaajilta (Intia varmaan suurin). Tämähän on jo alkanut, kts. Puolan valtavat tilaukset.
Pakkorauha tuskin hyödyttää kauhean monia läntisiä yrityksiä, jos lopputulos on se, että Venäjä saavuttaa merkittäviä voittoja sodassa ja Ukraina jää varpailleen odottamaan mitä seuraavaksi tapahtuu.
Venäjän vastaisia pakotteita varmasti puretaan jossain vaiheessa, mutta turha kuvitella, että asiat palaisi ennalleen. Kuka tuohon arvaamattomaan diktatuuriin enää haluaa investoida? Ja ehkä lisäkseni joku muukin kuluttaja on ajatellut, että sopiva kesto henkilökohtaiselle venäläistuotteiden boikotoimiselle on loppuelämä.
Mikä rauha se sellainen olisi, että toiselle osapuolelle asetetut pakotteet sodan aloittamisesta jäisivät voimaan? Mitä Venäjä hyötyisi tällaisesta rauhasta tai miksi se suostuisi sellaiseen?
Jos pakotteet puretaan niin Neste ja metsäteollisuus olisivat Suomen pörssiyhtiöistä suurimmat hyötyjät. Nämä pystyisivät taas ostamaan halpaa raaka-ainetta Venäjältä.
Siinä tulee taas se mainekysymys. Tokihan kovan luokan bisnesmies ei sellaisia katsele Mutta veikkaan aika monen välttelevän sieltä ostamista, vaikka pakotteet purettaisiinkin.
Aina on joku joka ei välitä, alkaa ostamaan Venäjältä ja saa siitä valtavaa hyötyä kilpailijoihin nähden jos nämä pidättäytyvät käyttämästä markkinoiden halvimpia raaka-aineita.
Jos suomalaiset metsäyhtiöt ja Neste toimisivat näin pakotteiden purkamisen jälkeen niin olisivat ne tietenkin selviä häviäjiä Ukrainan rauhan sopimisen jälkeen.
Olettaisin, että Ukrainan jälleen rakentamiseen annetaan tukevat paketit rahaa ja edullisia lainoja niin Yhdysvalloista kuin EU:sta eikä Kiinakaan varmaan jää sivusta katselemaan vaan haluaa ostaa osuutensa Ukrainaan. Näihin yleensä kuuluu velvollisuus käyttää rahaa lahjoittajaa ja rahoittajaa hyödyntämään.
Nyt tuolle pohjalle voi alkaa miettiä mitä se jälleen rakentaminen oikein tarkoittaa? Rakennusteollisuus suppy chain, energia ja informaatioteknologia infra, kuluttaja liiketoiminta jne.
Kiina lienee pelannut korttinsa siten, ettei se ainakaan kovin hyvin ehdoin pääse osille.
Rakennusfirmat on varmasti ok kohde. Kuka sinne sitten menee ja millä mittakaavalla on tietty auki. Loogisia toimijoita ovat varmasti ainakin Wienerberger ja Strabag rakennusfirmoista (Itävalta).
Moni puolalainen firma on varmasti vahvoilla oli sitten kyse rakentamisesta tai muusta vaikka vaatteista lähtien. Noita voisi stuuderata, jos kiinnostaa.
Kenties joku perustaa rahaston (ETF tms.) tyyliin “PAVE Ukraine” eli infrastruktuurin kehitys.
Lentofirmat varmasti, kun voivat lentää maan yli. Joku Wizz air ainakin saisi lisää liikennettä.
Finnairilla ja Nurminen logisticsilla oli kannattavat reitit Venäjän halkin Kiinan ennen sodan syttymistä, joten ne voisivat hyötyä rauhasta.
Jälleenrakentaminen nostaa rakennusteollisuuden tuotteiden hintoja myös Suomessa, jos suuri massa maailmassa menee Ukrainaan. Mites se vois vaikuttaa Lapwalliin, Betolarin yms ?
Infrarakentaminen tulee vaatimaan paljon erirakeista kivimurskaa, joten ehkä Metsokin hyötyy.
Degirosta saa ostaa Kernel Holdingsia suoraan
Kernel Holding S.A. is the largest producer of sunflower oil in Ukraine
It operates under the brands Shchedry Dar , Stozhar and Chumak Zolota , exports oils and grain worldwide, and provides storage for grains and seeds. It produces 8% of sunflower oil in the world and its products are supplied to sixty countries. It operates 28 grain elevators in Ukraine with a total storage capacity of 2.34 million tons of grain, the highest among private-sector companies in the country.
onko jollakin kokemusta yhtiöstä, kurssi ainakin lähtenyt hyvin toipumaan? Jotain delistingpelkoja ainakin oli mutta ne ilmeisesti jäänyt taakse?
No tuolla sanotaankin
“The Company is still in the process of delisting, which began in spring 2023, but it will be
completed once the Polish Financial Supervision Authority approves it. This approval is
currently on hold due to legal challenges from
8 minority shareholders, who collectively own
0.4% of the shares in Kernel and have contested the delisting decision in Luxembourg
court.”
Sodan aiheuttamat ympäristövahingot lasketaan miljardeissa euroissa. Lamorilla voisi olla siis paljonkin mahdollisuuksia, jos/kun ympäristötuhoja korjataan jossain kohtaa.
Tässä asiassa otettava huomioon ainakin muutamat olennainen seikka:
-
Onko sotimisen loppumisesta tulossa pysyvä vai kannustaako trumpilainen “rauha” Venäjän jatkamaan sotaretkiänsä myöhemmin joko Ukrainassa tai muualla Euroopassa? Trumpin ja hänen puolustusministerinsä latelemat madonluvut tarkoittavat äärikylmää kyytiä paitsi Ukrainalle, niin myös kaikilla Venäjän rajamaille (ml. Suomi) ja tulevan potentiaalisen vaaran siemenien kylvämistä.
-
Jos jokin rauhan kaltainen tulee, niin normalisoituvatko suhteet Venäjään ja millä tavalla? Jotain muutoksia olettaisi tulevan, mutta paluu ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut, aika epätodennäköinen. Ja vahvassa muistissa on Venäjän toteuttamat länsiyritysten vyörytykset ja haltuunotot sodan aikana. Omaisuudensuoja = 0 siellä.
-
Yksittäisistä yrityksistä voisi nostaa esiin Finnairin ja Fortumin. Jos ylilennot Venäjän kautta Aasiaan palaavat, niin SuomiAiri saisi kyllä ilmaan siipiensä alle ja lujasti. Aasia oli yhtiön syömähammas.
Fortumin lukuisat energialaitokset (lämpövoimaa, tuulivoimaa, vesivoimaa) Venäjä otti haltuunsa sodan aikana ja oikeudenkäynti menossa. Niiden arvoksi on laskeskeltu 3-4 € eli Forzan nykyiseen noin 14 € kurssiin tulisi sellainen 20-25 % buusti. Toki voi pohtia, missä kunnossa voimalat ovat (esim. Porkkalaa luovutettaessa Suomelle venäläisten jäljiltä ulosteita yms. saattoi olla katonrajaa myöten), mutta olettaisi energian kaltaisen perustoiminnan olleen siellä suojeluksessa. Omissa kalkyyleissani ja inhorealistina tässä yhteydessä laskisin 2 € lisän kurssiin + osingonmaksukyvyn parantumisen, jotka molemmat yhdessä ihan merkittäviä.
- Volodomir Zelenskyn vieraillessa Suomessa hän toivoa Suomelta asetuen lisäksi panostusta koulutukseen Ukrainan jälleenrakentamisessa. Itse koulutuksen tukemisen lisäksi riittäisi korjattavaa koulurakentamisessa, niiden suunnittelussa, rakennustavaraa tarvittaisiin yms. Suomalaisyhtiöillä on myös lupaavaa puolustusalan yhteistyötä esim. drone- ja satelliittiasioissa, mutta nämä yhtiöt eivät ole (vielä) pörssissä.
Voisin kuvitella, että urakoita jaetaan myös muistaen hyviä tukijoita. Onneksi Suomi on tukenut Ukrainaa kokoonsa nähden paljon.
Mikä onni, että törmäsin tähän ketjuun. Olen viimepäivinä listannut yhtiöitä jotka voisivat hyötyä jälleenrakennuksesta. Tässä linkki jonka jaoin toisessa ketjussa: Rebuilding Ukraine – 99 stock ideas for a peace deal - Undervalued Shares
Puolalaisia osakkeita. Hyötyvät todennäköisesti maantieteellisen sijaintinsa ansiosta.
Budimex - Puolan suurin rakennusyhtiö
Stalprofil - Puolalainen teräksen jakelija. NET/NET.
Stalprodukt S.A - Puolalainen teräksen tuottaja. Kassavirta negatiivistä sekä erittäin pääomaraskas liiketoiminta, mutta erittäin suuri nettokassa. Osti juuri 10 % osakekannasta. NET/NET.
Selena FM - Valmistaa rakennuskemikaaleja esim tiivisteliimaa. Yhtiö on viimevuodet maantieteelliseen laajentamiseen ja tulosvipu voi olla yllättävän kova syklin kääntyessä. Toistaiseksi kallis sekä sekava tase.
Kernel Holding SA - Ukrainalainen viljan tuottaja sekä välittäjä.
Ferro SA - valmistaa putkia ja saniteettitilojen tuotteita.
Ulma - Yksinkertaisia työmaalaitteita. Esim kehikkoja ja vastaavaa.
Fabryka Farb i Lakierów Sniezka SA - Puolalainen maalien myyjä. -23 10 % liikevaihdosta tuli Ukrainasta. Yksi tehdas Ukrainan puolella, Ukraina-Puola rajalla.
Eurooppalaiset osakkeet.
Itä-valtalaisissa rakennusyhtiöissä onkin ollut jo täysi nousumarkkina sen johdosta, että Trump valittiin. Ovat nousseet neljässä kuukaudessa 40-60 %. Historiallisesti ei vieläkään pahat kertoimet.
Strabag - Itä-valtalaisista isompi.
Porr - pienempi, mutta historiaa Ukrainasta.
Billfinger - Saksalainen rakennusyhtiö joka on keskittynyt energia infran rakentamiseen.
Muita:
Akzo, Henkel ja Arkema. Maaliyhtiöitä. Löytyy optioita.
Jos Ukrainan mineraalivaroja ruvetaan repimään maasta, niin olisko Metsolle tilausta?