Omat syntiosakkeeni ovat jotain muuta kuin esim. tupakkateollisuutta. Pakko sanoa että oma kiinnostus näihin yhteisiin ilmastotalkoisiin on nolla. Joten omistan omia arvojani vastaan Zaptecia, joten voitte kuvitella mitä ajattelen Teslasta. Itselleni se on yhdentekevää jos joku haluaa polttaa tupakkaa (laillistakin vielä) ja tuhota sillä omaa terveyttään. Oli kyse sitten aseista tai uhkapeleistä ja jos yksi firma lopettaa niin joku toinen tulee tilalle. Ehkä alunperinkin mikä minulle kumpusi Kamuxin kohdalla oli se kuvottava tunne/halveksunta mitä olen siitä paljon kuullut, ei niinkään tuote. Sama ilmiö on muutaman huonekaluketjun kohdalla.
1 tykkäys
Oma sijoitusstrategiagiani, mikäli sitä sellaiseksi voi edes kutsua, pohjaa eettiselle pohdinnalle ja haasteita tosiaan riittää. Koska ilmastonmuutos on kiistatta planeettamme ykkösongelma ja monet paljon pienemmät ongelmat, kuten koronaviirus, ovat ilmastonmuutokseen tiiviisti kytköksissä, on planeettamme tulevaisuuteen panostaminen ainoa sijoittamistani ohjaava tekijä. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää ensisijaisesti kulutuksen vähentämistä ja pelkästään tämä seikka rajaa suurimman osan sijoituskohteista itseltäni pois. Käytännössä jäljellle jää vain ilmastonmuutosta aktiivisesti torjuvia yhtiöitä, joihin lasken osan uusiutuvaa energiaa tuottavista yhtiöistä sekä kasvisruokaan panostavat yhtiöt. Myös näiden yhtiöiden joukossa on monia, jotka karsiutuvat pois työtekijöiden tai luonnon riistoon perustuvien toimintamalliensa vuoksi. On surullista että esimerkiksi aurinkopaneelien hinnat on painettu alas uiguurien työleirien ilmaisen orjatyön avulla ja sähköautojen akkuihin louhittavaa kobolttia hankitaan pimeän lapsityövoiman avulla ihmishengistä piittaamatta. Väistämättä ne muutamat yhtiöt, joihin olen sijoittanut ovat kompromisseja, joissa arvioin hyödyt haittoja suuremmiksi.
Johdonmukainen kysymys tästä kaikesta on tietysti se miksi minä yleensäkään sijoitan, koska ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa paljon tehokkaammillakin tavoilla. Ensisijaisesti toki pyrinkin vaikuttamaan asioihin omilla valinoillani ja “kestävää kehitystä” tukemalla.
Siitä huolimatta, että työskentelen matalapalkka-alalla, jää käyttööni kuukausittain ylimääräisiä varoja myös sijoituksiin. Viime vuoden koronakevääseen asti makuutin säästöjäni pankkitilillä, koska en kokenut osakesijoittamista juuri millään tavalla kiinnostavana. Median pönkittämänä päätin kuitenkin ottaa asiasta vähän selvää ja tulin siihen tulokseen, että joka tapauksessa rahani sijoitetaan pörssiin välikäsien kautta, eivätkä monet niistä sijoituskohteista välttämättä kestä omia kriteerejäni.
Itse sijoittaminen onkin ollut minulle varsinaista vuoristorataa. Viime vuoden hypessä sijoitusteni arvo nousi hetkessä 140 prosenttia, kun taas tämän vuoden helmikuusta on lasketeltu huippulukemista noin 40 prosenttia. En ole kuitenkaan halunnut siirtää uusiutuviin energioihin tekemiäni sijoituksia muille omasta mielestäni eettisesti kestämättömille sektoreille.
Mahdollisilla sijoitusvoitoillani haluan tulevaisuudessa tukea luonnon monimuotoisuutta sijoittamalla enemmän rahaa Greenpeacen ja Luonnonperintösäätiön kaltaisiin järjestöihin. Haaveenani on myös tukea hieman mesenaattityyppisesti itselleni läheisiä kulttuuritoimijoita.
15 tykkäystä
Voit sä uskoa tähän teoriaan jos haluat, mutta Barillan tuotteet/Netflix/ManU eivät ole kuitenkaan suunnittelu aiheuttamaan riippuvuutta eikä riippuvaiset ovat itse asiassa heille merkittäviä asiakkaita. Olennainen ero on, että “gambling”-firmat alusta lähtien suunnitellaan ja
heidän toimintaansa kohdennetaann juuri heidän parhaille asiakkaille. Peliriippuvaisille.
10 tykkäystä
Kognitiivista dissonanssia pukkaa. Näyttää siltä, että yrität etäännyttää itseäsi tekemistäsi valinnoista ja vierität mahdolliset ongelmat muiden tekemien valintojen syyksi. Tämä ei ole kovin hedelmällinen lähestymistapa elämään eikä sijoittamiseen. Esimerkiksi pelkästään tänään on tullut itselleni vastaan seuraavat uutiset:
Nuo uutiset pelkästään pitäisivät minut kaukana kyseisistä firmoista, eikä niillä ole mitään tekemistä kuluttajan valintojen kanssa, jollei sitten sijoittajaa pidetä kuluttajana. Itse näen, että näihin firmoihin sijoittavat ovat moraalisesti osasyyllisiä hyväksikäyttöön.
7 tykkäystä
Oon sitä mieltä, että kasinot/vedonlyönti/korttipelit on suunniteltu nimenomaan viihdettä varten ja peliriippuvaiset on lieveilmiö. Mm. Kindred julkaisee liikevaihdon ”harmful gambling:n” osalta ja pyrkii sen painamaan nollaan. Kyllä, uskon siihen mitä sanovat.
Edit: Kindredillä 3,9% gross winnings revenuesta käytännössä peliriippuvaisilta, eli ei niillääkään mitenkään merkittävä osuus.
Vaikuttaa rikolliselta toiminnalta, jonka tuomitsen hyvin jyrkästi. Virkavallan tehtävä on puuttua noihin ja tarvittaessa lopettaa toiminta tarvittaessa kokonaan. Nämä menee kategoriaan, mikä ei mahdu tuon mainitsemani ”lähtökohtaisesti” viitekehykseen…
Kiitos diagnoosista! Saattaa pitää paikkaansa tai sitten ei 
1 tykkäys
Mielenkiintoinen aihe ja olen pohtinut tätä asiaa. Heti kun sijoitin uhkapeliosakkeisiin, salkkuni sai ylleen verenpunaisen sävyn. Kyse voi olla vain huonosta ajoituksesta. Hyvä opetus se on ollut joka tapauksessa. Sai minut pohtimaan, miksi uhrasin palan moraalistani puhtaalle voitontavoittelulle. Seuraa puolustuspuheenvuoroni. Toivon, että tämän jälkeen salkkuni vihertää jälleen.
Uhkapelaaminen on minulle tuttua samassa määrin kuin monelle muulle suomalaiselle. Pelikoneet ovat tuttu näky arjen ympäristöissä, kuten kioskeissa ja ruokakaupoissa. Hiljattain uutisointiin, että Lidl poistaa ne kaupoistaan kokonaan. Vasta n. 10 vuotta sitten Veikkaus nosti kaikkien peliensä ikärajan 18 vuoteen. Lapsena ehdin pelata monet pelit ennen kieltoa.
Perheessäni ei ollut peliongelmaa, joten rahapeleihin liittyy vain mukavia muistoja. Muistan, miten isä nosti minut, kun en ylettänyt itse laittaa rahaa automaattiin. Kerran perjantai 13. päivänä voitin pajatsosta 10 markkaa. Pelikoneeseen tuli laitettua vaihtorahat, jos tuli sopivasti kolikoita ja sattui huvittamaan. Jos voitettiin, voittorahoilla palattiin kassalle ostamaan jäätelöt. Lisäksi uhkapeleistä mieleeni tulevat James Bond- elokuvien hyvikset ja pahikset, jotka patsastelevat kasinossa glamorööseinä ennen kuin alkavat tappelemaan keskenään.
Pelikoneilla on ikärajat, mutta monissa peleissä on RNG-loot boxeja. Tekemällä jotain pelin sisällä tai vaihtoehtoisesti oikeaa rahaa maksamalla saa lootboxin, jonka sisällä on virtuaalisia palkintoja. “Grindaamisella” tarkoitetaan itseään toistavia tehtäviä, joita suoritetaan pelin sisällä virtuaalisia palkintoja saadakseen. Olen välillä eri tietokonepelejä pelatessani havahtunut siihen, että minulla on itse asiassa tosi tylsää ja olen jatkanut pelaamista vain virtuaalisen palkinnon toivossa.
Loot boxit ovat varsin uhkapelimäinen mekanismi. PC Gamerin artikkelissa käsitellään sitä, mihin ne perustuvat: "Psychologists call the principle by which they work on the human mind ‘variable rate reinforcement.’ “The player is basically working for reward by making a series of responses, but the rewards are delivered unpredictably. – Dopamine cells are most active when there is maximum uncertainty, and the dopamine system responds more to an uncertain reward than the same reward delivered on a predictable basis.”
Useimmissa maissa loot boxeilla ei ole minkäänlaista sääntelyä liittyen siihen, saako niitä myydä alaikäisille. Asia nousee kuitenkin aina välillä esille. Veikkauksen peliautomaateista loot boxeihin. Ehkä ajatuksena minulla on tässä, että sääntely kulkee jäljessä. Ja vaikka peliautomaatteihin liittyy minulla mukavia muistoja, noihin pelinsisäisiin uhkapelimekanismeihin itsekin jossain määrin haksahtaneena en voi väittää pitäväni niitä vain hyvänä juttuna.
Jotain kummaa viehätystä kuitenkin on Las Vegasissa. Niin kauan kuin olen tiennyt paikan olemassaolosta, olen halunnut käydä siellä. Tykkään mielikuvasta, että sitä istuu kasinon pelipöytään tyhjätaskuna ja poistuu upporikkaana. Sijoittamisen aloittaminen tuntui aikanaan suurelta uhkapeliltä johtuen siitä, mitä minulle oli opetettu. Minulle opetettiin, että sijoittamalla häviää kaikki rahat - paitsi jos on poikkeuksellisen onnekas.
Ajatuskulkuni oli seuraavanlainen:
Sijoittaisinko uhkapeliyhtiöön? - En
Sijoittaisinko peliyhtiöön, jonka pelistä pidän? - Kyllä
Sijoittaisinko peliyhtiöön, jonka pelissä on esimerkiksi loot boxeja? - Kyllä
Sijoittaisinko uhkapeliyhtiöön? - Ainakin ne ovat avoimia siitä, että kyse on nimenomaan uhkapelaamisesta > Kyllä
Vältän sijoituskohteita, joista minulla on negatiivinen mielikuva. Kuluttajana ja sijoittajana eettisyys on kyllä mielessä, mutta välillä se jää idean tasolle. On vaikka ajatuksena tehdä super-lähi-luomuporkkanasosetta, mutta väsyttää. Sitten ottaa Nestlen pilttiä, koska sitä oli kaupassa ja se oli helppoa. Sitä se on käytännössä. Kunhan ei ole mikään Bond-leffan roisto ja tekee kilttejä tekoja.
9 tykkäystä
Näinhän se. Loot boxeja voitaisiin rajoittaa vain jos se on lain mukaan uhkapeliä, mutta yksi vastaväittämä tälle on että koska niistä ei voi voittaa aktuaalista rahaa, se ei ole uhkapeliä. Uhkapelimäisyys ei ehkä olekaan hyvä syy rajoittaa, vaan se että käytetään koukuttavia mekanismeja rahan kuluttamiseen. Luulisi että se että ei aktuaalisesti voi voittaa mitään tekisi ongelmasta suuremman (itse näen että ihmiset kokevat virtuaaliesineensä ainakin jonkin aikaa jonkin arvoisiksi joten vaikka lainsäädännön kanssa puhutaan vain rahan voittamisesta, niin näillä asioilla on arvonsa).
2 tykkäystä
Mitään kovin tyhjentävää tähän on vaikea sanoa, ja aika vahvasti tunnepuolella mennään. Pyrin siihen, että en sorsisi toimialoja, sillä vaikka esim. pikavippibisnes on sellaista, jossa rahastetaan ihmisten elämänhallintaongelmilla, josta en tykkää, niin kyseessä on myös toiminta, jolle on kysyntää, joka ei moralisoimalla poistu. EIkä sillä, että yritetään demonisoida ala. Itse asiassa demonisointi johtaa vain pahempaan lopputulokseen.
Tästä syystä pyrin ajattelemaan enemmän sitä, että miten yritys toimii toimialallaan. Esimerkiksi jos olisi joku hyvin eettinen pikavippifirma, niin pitäisin tätä enemmänkin positiivisena asiana, koska se kilpailisi ja (toivottavasti) veisi bisnestä niiltä, jotka yrittävät koukuttaa elämänhallintaongelmaisia erilaisilla houkuttelevannäköisillä sisäänheittotuotteilla. Sama homma uhkapelaamisessa ja monessa muussakin. Tai vaikkapa kivihiilen polttaminen on ilmastolle todella haitallista, mutta sitä valitettavasti poltetaan joka tapauksessa, niin sellainen firma on mielestäni erittäin ekologinen ja vihreä, joka pyrkii minimoimaan tuon pakollisen pahan päästöjä. Eli kivihiilifirma, joka pystyy polttamaan tuotetta paremmalla hyötysuhteella ja asentamaan jotain keräimiä piippuihin on mielestäni paljon parempi, ekologisempi ja eettisempi kuin aurinkopaneeleita valmistava tusinafirma.
Henkilökohtaisista ja ideologisista syistä pidän korruptiota ja valtion kyttäystä - tai hieman ikävämmissä valtioissa terroria - ihmisiä kohtaan pahimpana asiana, mitä on olemassa enkä esim. missään olosuhteissa suostuisi olemaan mukana firmassa, joka edistää tällaista toimintaa. Tämä on yksinkertaisesti niin lähellä absoluuttista pahuutta, enkä pidä sitä välttämättömänä tai väistämättömänä pahana, että asiaa voisi millään asialla kompensoida.
6 tykkäystä