Naistenpäivän teemalla vähän mimmienergiaa pörssiviikon päätteeksi…
Näin jenkkipörssienkin laukaltaan silminnähden rauhoittuessa niin tälläin(=video) kaikille naisille täytyy viellä vilpittömästi tänään omistaa:
Ja rakkaudesta muutenkin puheen ollen:
Now you’re coming home, you’ll be on your own
Wanna be alone when the souvenirs are gone
Feel like goin’ up, yes I feel like getting down
People can’t believe all the stuff I’ve found
…It’s in the bag - all the stuff is in the bag
It’s in the bag - your life is in the bag…
Nyt kun jenkkien agenda alkaa Hell-sinkiöitymään sekin…?
(=inflaation laantumisen ohella korkopoliittisia päätöksiä odotellessaan)
Niin nyt tanssitaan ristiin ja rastiin:
…ouh…
Rouva Miller on parasta, mitä populaarimusiikin saralla on koskaan koettu:
Helga Väänänenhän oli eräänlainen suomalaisvastine hänelle:
Laitetaas vielä hieman isänmaallista henkeä kohottavaa musiikkia Stefan Folkilta:
Ja samalta artistilta vielä näkemys uuden aallon musiikin klassikosta:
Kaikkein kovin kuulemani Tapani Kansan äänite on jonkun miksaajan äänittämä puolen tunnin kooste siitä, kuinka artisti v**tuilee yleisölle, mutta sitä ei valitettavasti tuubista löydy.
Tämän viikon teema oli hopean hinnan kehitys. Sen kunniaksi Hawkwind ja Lemmy, joka syntymävuotenani perusti erään bändin.
Laitan oman nimimerkkini musiikkia kuunteluun…vaikka itse olen kaukana kapinallisesta niin kappaleesta on henkilökohtainen muisto kun syksyllä 2015 ajelin @ Vicksburg National Military Park (Mississippi) ja kuuntelin tätä kappaletta…ihan tässä herkistyy, luonnollisesti alkoholin vaikutuksen alaisena! Hyvää iltaa ja viikonloppua…
Kyllä Tom oli melkoinen tekijä omassa päässäni ja taisi olla muusikkopiireissäkin, kun kelpasi esim. Traveling Wilburysiin vanhojen tekijä-äijien kerhoon. Kiitos hienosta nostosta ja mainiota viikonloppua myös sinulle!
Jotenkin näissä kahdessa on aina ollut jotain samaa ns. “sielunveljellistä sykettä”…
(=John Mellencamp posts heartfelt tribute to Tom Petty)
…sivuhuomautuksena laitettakoon, jotta onneksi osakkeet eivät kuitenkaan ole enää nykyään paperisessa muodossa, onneksi…
Positiivisuus on perseestä. Tässä opettavainen tarina:
Ja noin muuten, ei ne turhaan sano että ennen tehtiin parempaa musaa:
Kerrassaan hienoa historiaa ja sanomaa tuo Desiderata…
Mustajärven Patehan “jätti puperteetin” suosiolla taakseen…
…ehkäpä lanka paloi loppuun liian aikaisin…
(=no joh vitsi vitsinä, mutta kuitenkin)
…ilman Topi Sorsakoskea tämäkin biisi olis tosin varsin tynkä…
…jannujahan silminnähtävästi hymyilyttää ns. “taustanauha”, mutta se oli sitä aikaa se…
Nolompiakin silti on, olemassa:
…biisit ovat silti hyviä vaikka kuinka niiden esitykset ennalta varmistettaisiinkin…
Kova on myös Arto Sotavallan suomiversio:
Hieman myöhemmin Sotavallan taustabändinä toimi Häkäpönttö, jonka muusikot muodostivat sittemmin Hulujussin. Kova oli sekin:
Hullujussin Viktor Kalborrek, eli Eeki Mantere teki myöhemmin muuten kerrassaan hienon levytyksen, joka on jäänyt kohtuuttoman vähälle huomiolle:
Kappaleen sanoitti Juha Tapaninen, joka yhdessä Eeki Mantereen ja Hara Laukkasen kanssa sanoitti tuon @Realmcrusader linkittämän “Mä elän vieläkin” -kappaleen. Laitetaan siis yksi Haran laulama ja tekstittämä biisikin vielä tähän jatkoksi: