Musiikkia sijoitushaavoille

Hittejä syntyy tekemällä, hittejä syntyy vahingossa ja hittejä syntyy joidenkin pilailusta. Janos Valmusen Bussipysäkillä on niistä yksi erikoisimmista:

Kappale on kauniisti ilmaistuna persoonallinen. Senpä vuoksi Radio City päätti aikoinaan alkaa luukuttamaan kappaletta pilailumielessä jokaisessa mahdollisessa yhteydessä. Kun kappale toistuu kyllin usein, niin kyllähän sekin ystävänsä löytää. Artistin single alkoi myydä oikeasti ja levy-yhtiö joutui lähettämään sitä taksilla Turusta Helsinkiin, jotta tarjonta vastaisi kysyntään. Homma kasvoi niin suureksi, että laulaja esiintyi pian Kaivopuistossa 25 000 päiselle yleisölle laulaen mm. bussipysäkin kohtaamisesta. Oli siellä toki muitakin artisteja Värttinästä Reetuun.

Pian läpimurron jälkeen suurempi levy-yhtiö Poko “kaappasi” Valmusen talliinsa hupailu-alamerkilleen. Yhteistyö kuitenkin päättyi, kun levy-yhtiö hiffasi taiteilijan olevan täysin tosissaan tekemisissään, jolloin hupailu alkoi tuntua kiusalliselta.

Valmunen kuoli 29-vuotiaana, ja ehti levyttää yhden albumin, yhden ep:n ja muutaman singlen. Kyllä tuo albumi vähintään kerran vuodessa levysoittimessa pyörähtää läpi. Jos mies eläisi vielä, niin olen varma että hän nauttisi edelleen pientä menestystä omaperäisenä laulaja-lauluntekijänä.

1 tykkäys

No jooh, vähän vaarallisia biisejä soitella tuollaiset, pörssiromahdusten ensiaskeleet(=merkit) kun ovat ennenkin juurinkin Tokion pörssistä alkaneet, myönnetään…

Joten soitettakoon ennemmiltikin tänään näin:

Strange shapes light up the night
I’ve never seen 'em though I hope I might
Don’t ask if they are real
The men in black, their lips are sealed…

1 tykkäys

Sen myötä meille kaikille H2:sta odotteleville yksityissijoittajillens, niiden wanhojen Hexin osinko-osakkehien(=varsinki Kemiran) omistusten kanssa painiessaan:

Now is the time the moon is in alignment
With the unknown zodiac, the untold sign…

Exactly when the world is not expecting it
Exactly when we’re sure of ourselves

…That’s exactly when the old gods return…

Voitte kutsua tätä dekadentiksi, mutta yläasteen saksankirjasta puraisi Blumchen/happy hardcore kärpänen joskus 2003. En tätä (ja hänen salkkunsa kurssikehitystä) tunnusta edes vaimolleni.

Esim tätä uutuutta kuunnellessa tuntuu kuin Blumchen itse pyyhkisi hesulikyyneleet silmistä. Bassot kaakkoon ja lääkekaappi auki. Lähtisin klubille jos olisi rahaa narikkamaksuun.

Laitan vähän jamittelua hienolta Tom Petty & The Heartbreakers: Live at the Filmore, 1997 ja vierailijana John Lee Hooker ja sitten itse TP hienon balladin kera näin Kristuksen taivaaseenastumisen päivän iltana…enjoy if you will:

IS uutisoi Nasan nojatuolimatkasta mustaan aukkoon. Tuli nyt puoli vuotta liian myöhään, sillä osinkotulot huomioiva OMXHGI on ollut nousussa jo 10/2023 alkaen.

Nasa julkaisi videon matkasta mustaan aukkoon

Ei yhtään niin ahdistava kokemus, kuin suuri K50-klassikko Soundgardenin Black Hole Sun.

2 tykkäystä

Jo 70-luvulla maailman johtavat tiedemiehet kokoontuivat visioimaan ja varautumaan ihmiskunnan tuleviin uhkakuviin. Luontokadon, pandemian, suursodan ja harmaan mönjän ohella yksi puhutuimmista skenaarioista oli 90-luvun MTV-sukupolven aurinkoaiheiset biisit.

Junnun “Naapurin sähköurut” -kappale muokattuna palvelemaan Tampereen Aluesäästöpankin kaupallista sanomaa:

Edellinen ei ole ihan niin tunnettu tekijänsä mainosviisu kuin tämä:

Mainoslaulut on kyllä mielenkiintoinen julkaisusektori etenkin 1970- ja 1980-lukujen tuotannon osalta. Firmat poltti niihin ihan älyttömästi rahaa, ja juuri kukaan ei tilaaja ei tajunnut musiikista mitään. Olikohan se Kassu Halonen, joka soitti jollekin “makkaratehtaalle” malliksi Stevie Wonderin biisiä ja ehdotti, että jotain tuon tyylistä voisi tehdä. Tilaaja innostui, että tämän biisin me haluamme, mutta emme tuota laulajaa.

2 tykkäystä

Pari rallia suomalaisen vaateteollisuuden kulta-ajoilta:

Jukka Kuoppamäki:

Jan Rohde:

Hyvää äitienpäivää foorumin äideille…:rose:

Tämän pokerivoiton sanoitus nostaa hyvän mielen - sävel nousee katsojan kaihosta….
… kerrankin kunnon voitto!

Oli se Mikko Saarela vaan hieno ja hillittömän monipuolinen lauluntekijä:

2 tykkäystä

James päällä, joka säällä…

Kyllähän noita “letkajenkkabändin” biisejä tuli nuorena kloppina hyvinkin pitkälti puhki kuunneltua, kaiken lisäksi viellä sellaisella harmaalla pienellä ns. “monogrammarilla” soitettuna:

1 tykkäys

Noh, nyt on toukokuuta jo viipyilevä tovi odoteltukin, joten eiköhän ala olla aika viimein soitella:

…let it all hit the fan…
(=se ihtensä silloin tosin harvemmin liikkuu kun sitä eniten odottaa)

Kojo teki 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa ihan samperin hienoja soul-levyjä, jotka ylsi parhaimmillaan kultalevymyyntiin. Yksi epäonninen Euroviisu-keikka, ja sen jälkeen mies olikin suomalaisten silmissä nolla-Kojo:

Ja onhan tämä Jim Pembroken säveltämä ja Juice Leskisen sanoittama biisikin mahtava tunnelmapala:

Näin toukokuisina aikoina on Neste Corporationia plakkarioiden aivan pakko soitella:

Ennen oli paremmin musiikissakin:

Ja Jim Morrisonista aasinsilta:

1 tykkäys