Kiihtyvä inflaatio ei täytä ainakaan mustan joutsenen kriteeriä koska about jokaisen talousteorian mukaan inflaation pitäisi kiihtyä tällaisen pumppauksen takia - se ei voi tulla yllätyksenä.
Olen miettinyt tässä joulupyhinä mikä voisi olla seuraava musta joutsen ja vaikea on nähdä muita kuin suuri luonnonmullistus (San Andreas, Yellowstone jne) tai sitten uusi terveyskriisi.
Kvanttitietokone jolla kaikki salaukset saadaan murrettua kehitetään ja Matti Vanhasen Whatsapp keskustelut päätyvät Seiskan kanteen.
Onko tosiaan näin? Jos keskuspankki ostaa yrityslainoja 100 rahayksiköllä ja yritykset maksavat keskuspankille takaisin 107 rahayksikköä (laina + korko), niin mikä sitä inflaatiota synnyttää?
Tagataas samalla kansantaloustieteen stara mukaan tähän keskusteluun 
@Marianne_Palmu
Itse asiassa uhkana on, että sijoitusten inflaatio siirtyy kulutuksen inflaatioksi.
Siis mitä? Sitä, että pörssiosakkeiden hinnan nousu on yksi inflaation muodoista. Sitä mitä ei mitata, ei ole olemassa?
EDIT: lisätty ei-sana. Hyvää uuden vuoden odotusta!
Yrityslainat ei liene se suurin ongelma vaan valtionlainat, keskuspankki printtaa rahaa jota poliitikot levittävät kansalle, jenkeissä kirjaimellisesti shekkien muodossa. MMT pohjautuu juuri tähän ajatukseen että niinkauan kuin inflaatio ei lähde laukkaamaan niin valtioilla ei itseasiassa ole mitään syytä rajoittaa velkaantumista jota keskuspankki rahoittaa printtaamalla rahaa.
Jostain syystä inflaatio ei ole lähtenyt laukkaamaan vielä vaikka printtaus onkin historiallisen suurta, tässä nyt vain ihan pienenä vaarana se että kun inflaatio lähtee laukalle niin 1) miten huolehditaan ettei se lähde ihan lapasesta tyyliin Venezuela ja 2) miten halpaan rahaan tottuneet poliitikot saadaan vieroitettua keskupankkien diilaamasta huumeesta.
Finanssi-inflaatio on kyllä lähtenyt laukalle viimeisen 10 vuoden aikana. Asuntojen hinnat, osakkeiden hinnat, kryptovaluuttojen hinnat…
Velkojen maksu on arkojen hommaa. Se voittaa, jolla on kuollessaan eniten velkaa, koska vain sen mitä syöt ja juot saat mukaasi ottaa.
Biden todennäköisesti ei tule tekemään sotilaallista ennaltaehkäisevää iskua, joten tällaisia ilmoituksia on Iranin hyvä antaa juuri ennen USA vallan vaihtumista.
Trump olisi ollut paljon todennäköisempi näistä kahdesta USAn vaaliehdokkaasta puuttumaan sotilaallisesti tilanteeseen
Eikö bidenin varapresidentti aikana otettu hanakammin asellisesti yhteen ja oltiin sitten ainakin julkisuudessa avoimia neuvottelulle? Trumphan taisi yksipuolisesti uraani-sopparit heittää roskiin,
Tämä itseasiassa nostaa todennäköisyyttä että Biden iskee - muuten Iran ja kumppanit hyppivät silmille koko 4 vuoden kauden ajan.
Pitäisin Bidenia todennäköisempänä pyrkimään palauttamaan ydinsopimuksen, mutta en ole tähän syvällisesti perehtynyt. Yleiskäsitys kaverin ulkopoliittisesta linjasta - voi olla ihan kuraakin tämä 
Bidenin on tavallaan pakko vetää kovaa linjaa alussa koska muuten uskottavuus menee. Ydinsopimuksen haluaa takaisin mutta se ei saa tulla Iranin ehdoilla, siitä ei tykätä kotimaassa.
Menee varmaan politiikan puolelle, mutta olen useasti törmännyt nettikommenteihin joissa väitetään Bidenin olevan neuvottelijatyyppiä, joka pyrkii lievittämään ja parantamaan suhteita ulkomaihin. Usein on sanottu että suhteet Kiinaan tulevat paranemaan Bidenin myötä. Onko tälle mitään takeita tai perustuuko tämä johonkin?
Tuskinpa Biden pelkää asevoimien käyttöä, kun se äänesti Kosovon hyökkäyksen puolesta ja myöhemmin oli sekä Afghanistaniin että Irakiin hyökkäyksien vahva tukija.
In 1999, during the Kosovo War, Biden supported the 1999 NATO bombing of the Federal Republic of Yugoslavia
Biden was a strong supporter of the 2001 war in Afghanistan, saying, "Whatever it takes, we should do it.
In October 2002, he voted in favor of the Authorization for Use of Military Force Against Iraq, approving the U.S. invasion of Iraq.
Luen parhaillaan Barak Obaman omaelämäkertaa “A Promised Land”, jossa on useita viittauksia Bideniin. Esimerkiksi Biden vastusti hyökkäystä, jossa Osama Bin Laden otettiin lopulta hengiltä. Obama arveli, että Biden arveli mahdollisen epäonnistumisen seurausten olevan poliittisesti erittäin vahingollisia. Biden oli ollut mukana samanlaisissa päätöksissä aiempien sotien aikaan ja muisti hyvin niiden seuraukset. Suruviestin välittäminen menehtyneiden sotilaiden vanhemmille ei myöskään ole helpoimpia tehtäviä. Tämä on tietysti yksittäinen esimerkki. Obama puhuu Bidenistä erittäin positiiviseen sävyyn henkilönä, joka kuuntelee herkällä korvalla enemmistön mielipidettä ja uskalsi haastaa Obaman ajattelua. Tuo johtopäätös Bidenistä neuvottelijatyyppinä ei yllättäisi ollenkaan. Iran on ollut pakotteiden alaisena nyt kauan aikaa ja USAn vallanvaihto on uusi tilaisuus neuvotella niiden päättämisestä.
Huomenta, ja pahoittelut että tässä vastauksessani kesti kun vapailla en ehtinyt foorumia käydä läpi niin hyvää alkavaa vuotta, ja kiitos inflaatiopohdinnoistanne. Kyllä about jokaisella taloustieteen peruskurssilla käydään varmasti edelleen läpi rahan kvantiteettiteoria, jossa rahan määrän lisäys nostaa hintatasoa pitkällä aikavälillä. Keskuspankkielvytyksellä inflaatiota pyritään luomaan eri kanavien kautta, ja korkokanava on noussut kriiseissä päällimmäiseksi. Alla olevassa Suomen pankin sivuilta lainatussa kuviossa näkyy yksinkertaistettuna rahapolitiikan välittyminen. Arvopaperiostoissa pyritään siis laskemaan markkinakorkoja, jolloin yrityksillä on kannustimia investoida ja kotitalouksilla lisätä kulutustaan. Talouden hyödykkeiden, palvelujen ja työvoiman kysynnän kautta pyritään luomaan inflaatiota. Pohdin inflaationäkymää laajemmin myös viime viikolla makrokatsauksessa.
Moi Marianne!
Kvantiteettiteoria on kovin tuttu! Ehkä tämä kysymykseni oli niin hölmö että sitä pitää avata ajatusleikillä:
Kuvitellaan että Fed luo tyhjästä isosti rahaa ja ostaa Applen pois markkinoilta. Tämä vapauttaa Applen osakkeen omistajilta merkittävän määrän rahaa talouteen ja sillä on inflatorinen vaikutus. Kuitenkin Applen tulevaisuudessa jakamien osinkojen virta tulee olemaan suurempi kuin ostohinta, joten Fedihän silloin imuroi pitkällä tähtäyksellä ostohintaa suuremman summan rahaa pois markkinoilta omaan taseeseensa. Niin kauan kun tämä raha säilyy Fedin taseessa poissa markkinoilta niin tällähän pitäisi olla deflatorinen vaikutus? Toisaalta vaikka raha lähtisi liikkeelle Fedin taseesta takaisin talouteen niin voisin vahvalla mutulla olettaa että kierrättäessä keskuspankin taseen kautta rahan kiertonopeus myös laskee. Missä kohtaa syntyy inflaatiota?
Nyt kun eri maiden keskuspankit ostelevat hirmuiset määrät obligaatioita, yritystodistuksia ja jopa osakkeita pois markkinoilta ja samalla keräävät ostettujen assettien tuotot pois markkinoilta, niin voidaanko tosiaan sanoa että toiminnalla on inflatorinen vaikutus samalla kun keskuspankkien taseet vain jatkavat paisumistaan?
Ufot hyökkää ja vie tuotot 
Aa nyt ymmärsin, kiitos rautalangasta eli ostaessaan osakkeita keskuspankki imuroi tulevaisuuden rahavirtoja pois taloudesta: kysymyksessä on siis jättiluokan yrityskauppa. Ajatus ei kuitenkaan oikein istu nykyiseen rahapolitiikkaan, sillä se ei kovinkaan hyvin palvelisi rahapolitiikan tärkeää tavoitetta eli rahoitusmarkkinan vakauden turvaamista. Nykyisissä ohjelmissa keskuspankki 1) ostaa arvopapereita pääosin pankeilta ja 2) ostokohteina ovat velkakirjat, jotka erääntyvät ennen pitkää. Eli kun myyjinä operaatioissa ovat pankit, vaikutukset heijastuvat rajoitusjärjestelmään ja tavoitteena on parantaa likviditeettiä markkinakorkoja ja lainanantoa silmällä pitäen, mistä pitäisi tulla se inflatorinen vaikutus.
Toiseksi velkakirjat pääasiallisena ostokohteena mahdollistavat sen, että ostoilla on aina jokin eräpäivä, joka on velkakirjan juoksuajan mittainen. Nykyäänhän sekä EKP että Federal Reserve ovat sitoutuneet uudelleensijoittamaan velkakirjojen pääomat niiden erääntyessä, mutta tämäkin tuo joustoa rahapolitiikkaan markkinakorkojen ohjauksen kautta määrittämällä, minkä maturiteetin velkakirjoihin pääomat laitetaan.
Osakkeiden omistus olisi paljon kinkkisempää, sillä niissä ei ole eräpäivää ja lisäksi niissä tulisi esiin omistajuuteen liittyvät ongelmat, kuten minkälaiseksi omistajaksi keskuspankki profiloituisi.
