Osakesijoittaminen

Mustat ja Harmaat joutsenet

Avataan oma ketju Mustille ja Harmailla joutsenille. Näitä on määritelmällisesti joko mahdoton tai vaikea ennustaa, tai ainakin ajoittaa. Niiden seurauksia on myös vaikea ellei mahdoton ennakoida.

Silti näiden pohtiminen voisi olla hyödyllistä, sillä emmehän itse sijoittajina halua olla “kalkkunoita”. Kalkkunaesimerkki on kuuluisa, miten pitkään jatkunut nousu (tässä esimerkkinä kalkkunan hyvinvointi, pörssissä se olisi pitkä nousumarkkina) voi katketa kalkkunan kannalta yllättäin kiitospäivänä. Kaikki aiemman 1000 päivän aikana kumuloitunut “hyvinvointi” valuu hukkaan yhdessä hetkessä:

Musta Joutsen on määritelmällisesti ilmiö,

i) jota on hyvin vaikea ennustaa ja se tulee täysin puskista. Ilmiöitä on monenlaisia. Esimerkiksi WTC-iskut olivat Musta Joutsen kaikille muille, paitsi tietysti iskun tehneille terroristeille. Googlen kaltaisen yhtiön nousu parissa vuodessa dominoimaan meidän elämää on myös Musta Joutsen: mahdoton ennustaa etukäteen.

ii) jonka todennäköisyyksiä on vaikea ellei mahdoton arvioida

iii) jolla on massiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia

iii) ja joita rationalisoidaan jälkikäteen: “se oli ennalta nähtävissä”.

Harmaa joutsen on “Musta joutsen”, jonka osaamme ennakoida mutta emme välttämättä ajoittaa. Esimerkiksi pandemia on Harmaa joutsen: oli suht selvää, että jossain vaiheessa verkottuneessa globaalissa maailmassa paikallinen epidemia ryöstäytyy käsistä. Ajoitus sen sijaan oli mahdotonta.

Mustasta Joutsenesta liikkuu hieman erilaisia kuvauksia, mutta tämä on käsittääkseni lähimpänä termin lanseeranneen Nassim Talebin kuvausta (huom. tätä aiemmin oli jo Musta joutsen -probleema, mikä taas liittyy induktiiviseen päättelyyn).

Sinänsä ketju, missä yritetään arvuutella näitä, on siis hieman ristiriitainen: Musta Joutsen on yksi parhaita argumentteja, miksi isojen ennustusten tekeminen on melko futaalia ja tekee meistä itseasiassa fragiileja yllätyksille. Siten keskustelussa iso rooli on myös siinä, miten rakentaa osakesalkusta/varallisuudestaan sellainen, että se kestää täysin yllättäviä iskuja eikä käy “kalkkunoita”.

23 tykkäystä

Aurinkomyrskyt; linkitän tänne kommenttini

2 tykkäystä

Nyt kun ollaan päästy kokemaan, miltä elämä karanteenissa tuntuu, seuraavaksi voisi olla paikallaan vuosi ilman sähköä (case aurinkotuuli), jonka jälkeen elämä ilman GPS:ää (Kessler-syndrooma (tosin koskenee LEO:ta ja GPS:t korkeammalla, joten riski pienehkö)). Siinä voisi Tesloilla, rahtilaivoilla, lentokoneilla ja Woltin ruokaläheteillä olla vaikeuksia suunnistaa.

Muistan viitisen vuotta takaperin, kun DLR:n ja ESA:n pojat kertoivat potentiaalisesta dominoefektiriskistä, jossa avaruusromun osuminen Envisattiin tai vastaavaan isompaan satelliittiin aiheuttaisi tuhoisan ketjureaktion. Tilanne tuskin on muuttunut parempaan päin, sillä viime vuosien aikana muistaakseni jenkit (ja Intia?) ovat testanneet satelliitin vastaisia aseitaan, eli räjäytelleet tietoisesti kiertoradalla olevia satelliitteja. Samaan aikaan Elon Muskin suunnitelmat jättimäisestä Starlinkistä ovat muuttuneet scifistä todellisuudeksi, kun valtavia satelliittilaivueita on alettu ampumaan taivaalle. Maailmanloppua ja anarkiaa odotellessa.

Minkäs värinen joutsen ilmastonmuutos on, vai onko kyseessä ennemminkin katalyytti, josta ne joutsenet syntyvät?

5 tykkäystä

Korona on ensimmäinen osakemarkkinan aikaan vavisuttanut pandemia. Tämäkään pandemia ei silti ole vaarallisimmasta päästä. Keskiajalla riehui rutto, joka tappoi arvioiden mukaan jopa 60% koko Euroopan väestöstä. On ollut espanjan tautia, isorokkoa ja monia muita. Ajatella, jos vuonna 2014 riehunut ebola olisi levinnyt maailmanlaajuisesti. Nähtiin tuolloinkin kuitenkin pieni, mutta ei merkittävä pudotus pörsseissä.

Pandemioita tulee varmasti lisää tulevaisuudessa, sillä virukset ja bakteerit kehittyvät, ihmisten kehittäessä vasta-aineita niitä vastaan. En siis usko, että tämä tulee olemaan läheskään viimeinen pudotus, jonka aiheuttaa jokin erilaisista taudeista.

Luonnonkatastrofeja voi tulla ja ne voivat olla tuhoisia. Tällainen erittäin tuhoisa musta- tai harmaajoutsen voisi olla jenkkien maaperän alla oleva valtaisia tulivuori Yellowstone, jonka olisi pitänyt jo purkautua verrattaessa purkautumisväliä historian saatossa. Yhtä lailla meteroiitti voisi iskeä maahan ja hävittää koko New-Yorkin. Vaikka todennäköisyydet ovatkin pienet, ovat nämä mahdollisia.

Ihmisten teot ja talouden tapahtumat muutenkin ovat välillä arvaamattomia ja joskus taas arvattivassa tarkastikin. Sijoittana parhaiten pysyykin mukana seuraamalla uutisia ja pörssiä ahkerasti. Täällä myös monia hyviä palstoja.

Parhaiten suuret tappiot välttää myymällä. Tilanteet pitää tunnistaa tarpeeksi aikaisin ja osakkeet täytyy uskaltaa myydä pois, vaikka niihin vuosien aikana olisikin kiintynyt syvästi. Tätä ovat monet sanoneet.
Siis nopeat liikkeet ja markkinoiden seuraamisella pääsee erittäin pitkälle erimuotoisissa kriisitilanteissa. Mustien tai harmaiden joutsenien lennellessää taivaalla, pitää siis uskaltaa toimia. Omasta mielestäni näin välttää suurimmat tappiot. Keskustelua siis vain paljon! :slightly_smiling_face:

5 tykkäystä

Puhutaan jo sellaisista katastrooffeista että osakemarkkinoilla ei hirveän monia kiinnosta omistukset pätkääkään koska alkaa henkiinjäämis taistelut toden teolla😆

3 tykkäystä

Vähän tähän liittyen, mutta täysin irrallisena kommenttina.
Systemaattisia riskejä ja niiden ennustamista kuvataan joskus Grain of Sand ongelmalla.
“Consider grains of sand piling on top of each other. The pile is stable for a long time and then suddenly a single additional grain collapses everything. But can we work out which grain will do this? The science for finding out is known as agent-based modelling and is starting to be applied to financial systems to understand how they can appear stable for a long period and then brought down by a single small inflection.”

Mutta toinen komponentti tätä vertausta on se että alunperäisessä matemaattisessa mallissa hiekanjyviä tiputetaan pöydälle ja pöydältä tippunutta hiekkaa kuvataan kriisiksi. Rahoituspiireissä pöytä unohtuu, mutta se on erittäin oleellinen. Kun pöytä on pieni saamme jatkuvasti pieniä romahduksia, koska hiekasta ei pääse kasaantumaan suuria kasoja.
Kun pöytä on erittäin suuri, saamme romahduksia hyvin hyvin harvoin, mutta ne ovat vaikutukseltaan erittäin paljon suurempia ja ennustettavuus ongelma kasvaa eksponentiaalisesti.

FED kasvattaa tässä mallissa pöydän kokoa, ei estä hiekanjyvien (systeemiriskien) kasaantumista.

6 tykkäystä

Oisko tällaisen luonnonkatastrofin kaltainen harmaa joutsen tuo San Andreasin siirros myös? Alueella on kuitenkin myös ydinvoimala (ainaki Diablo Canyon, en tiiä onko muita). Vaikka tiedossa on että maanjäristyksiä tulee, niin voi riittää että kunnon ydinvoimakatastrofi saisi ydinvoiman vastustuksen jälleen maailmalla nousemaan uusiin lukemiin. Vähän samoin kuin Japanin katastrofi, silloin myös kaiveltiin lehtiin kaikki vanhat ydinvoimaloihin liittyvät katastrofit ja niistä kerrottiin viikkotolkulla ja spekuloitiin että missä kaikkialla homma voi mennä pieleen.

3 tykkäystä

Tuota Californian tilannetta on usein tullut mietittyä, se osuisi nykyisen teknotalouden ytimeen eli kaikki Mikkikset, Googlet, Applet yms. olisivat juuri sen keskiössä ja siten vaikutukset jättimäisiä.

Toisaalta, se johtaisi ennennäkemättömään raaka-aineiden buumiin jälleenrakennuksen myötä eli terästä, kuparia yms. kuluisi aivan tolkuttomat määrät.

3 tykkäystä

Sivuhuomiona, sijoittamisen suuri satukirja on täynnä monenlaista eläinhahmoa. Musta joutsen, kalkkuna, turska, karhu, härkä…

Jos jatkan eläinteemalla, ehkä mielenkiintoisimmat mustat joutsenet pesivät isojen muutosten liepeillä. Ilmaston lämpenemisen seuraukset - miten se vaikuttaa kasvi- ja eläinkuntaan? On puhuttu pölyttäjien voimakkaasta vähenemisestä ja erityisesti hyönteisten ongelmista. (Kyllä, vaikutuksensa on myös torjunta-aineilla.) Jos luonnon ekosysteemi on kuralla, on sillä oma heijastusvaikutuksensa ihmisten elämään ja talouteen.

Uutisissa keskitytään ilmaston lämpenemisen suuriin ja näyttäviin ilmiöihin kuten myrskyihin ja tuuliin. Ne ovat konkreettisia ja mitattavia asioita. Mitä tapahtuu maan pintatasossa ja sen alla? Se on monimutkaisempi, hajautunut maailma ja vaikeammin mitattava. Kuitenkin ekosysteemin eri palaset ovat linkittyneenä toisiinsa ja vaikutukset kumuloituvat. Kyse ei ole mikään ei toimi -dystopiasta vaan taloustermein häiriöstä biologisessa toimitusketjussa.

Minulla ei ole tarpeeksi tietoa riskin vaikutuksista, enkä ole millään tapaa asiantuntija arvioimaan niitä.

2 tykkäystä

Nyt saatetaan mennä scifin puolelle, mutta yksi asia, mitä olen miettinyt on koneoppimisen kehityksen vaikutus tulevaisuuden markkinoihin. Digitalisoituminen ja HFT ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet melkoisesti arvopaperimarkkinoiden luonnetta. Ala on kuitenkin nuori, ja datan määrä ja laatu, laskentateho, resurssit ja mallit kasvavat ja kehittyvät vuosittain merkittävällä vauhdilla.

Renaissance Technologies on osoittanut jo yli 30 vuoden ajan kykenevänsä tunnistamaan poikkeamia markkinoissa. Joku voisi yksinkertaistaa, että yrityksen malli kykenee ennustamaan tulevaisuutta. Viime vuosina kovimmat tekoälyt ovat onnistuneesti haastaneet maailman huiput StarCraftissa, Gossa ja shakissa. Mielenkiintoinen uusi milestone on saavutettu myös pokerin saralla, kun DeepStack, Pluribus ja Libratus (kehittäjänä suomalainen Tuomas Sandholm, Carnegie Mellonin yliopiston professori) ovat onnistuneesti päihittäneet ammattilaisia - pelissä, joka on poikkeuksellisen haastava tekoälylle piilotetun informaation (vastustajan käsi) takia. 2017 Yle uutisoi asiasta:

Louisvillen yliopiston tietokoneasiantuntija Roman Jampolsky ei ilakoinut tietokoneen voittoa ihmisestä.
– Ei minua pokeri huoleta. Mutta mitä sitten kun koneet haastavat meidät taloudessa ja sotilaallisissa asioissa, siitä minä olen huolissani, Jampolsky sanoi.

Useimmat tekoälypioneerit pitävät tekoälyn pääsyä valtaan scifinä, mutta näkevät merkittäviä muita lupaavia ja uhkaavia vaikutuksia tulevaisuudessa (näihin liittynee mustia joutsenia). Riittävällä datamäärällä Facebookin on sanottu kykenevän tunnistamaan asioita käyttäjästä, joita käyttäjän läheiset tai käyttäjä itse ei välttämättä edes tiedosta. Natural Language Processing kehittyy kovaa tahtia, ja varsin lupaavasti somedatasta on kyetty ennustamaan ja tunnistamaan muun muassa käyttäjien mielenterveyshäiriöitä.

Vaikka kyseessä ei olisi musta joutsen, mietin, millainen rooli ihmisille jää tulevaisuuden sijoitusmarkkinoilla, jos tietokoneet kykenevät ennakoimaan sekä yritysten ja talouden näkymät että markkinapsykologian vaikutukset.

3 tykkäystä

Jos uskot tämän tyyliseen kehitykseen, niin sittenhän se kannattaa ottaa salkkuun pitkään holdiin tekoälyn vallankumouksesta mahdollisesti hyötyviä yrityksiä. ETF:n tapaan sijoittaisi hajauttaen useampaan yritykseen.

Toki tuolla voi varmistaa, että itse hyötyy tästä trendistä. Yhteiskunnalle koituvat ongelmat realisoituvat silti. Onhan tekoälyn myötä luvassa myös onneksi paljon hyvääkin

1 tykkäys

Tokio tai joku muu suurkaupunki, jonka kohdalle voi osua erittäin kova maanjäristys voisi laukaista melko kovan reaktion. Japanilla taitaa olla aika paljon sijoituksia maailmalla, joita pitäisi ehkä vetää pois uudelleenrakentamisen rahoittamiseksi.

En tiedä, onko poliittinen liikehdintä liian hidas ollakseen joutsen, mutta protektionististen ja nationaliatisten ääriliikkeiden kannatus on kohonnut jo pitkään, eikä koronan aiheuttama lama lieveilmiöineen ainakaan käännä tätä kehitystä.

Kiinnostuineille tästä vähän juhannuslukemista

2 tykkäystä

image

2 tykkäystä

“The model estimates that in the year after Ridgecrest, there was an eight percent chance of a magnitude 7.7 event along the Garlock. While that did not come to pass, the work suggests a greater risk still remains than previously recognized. In the upcoming year, the chance of such a quake remains at 2.3 percent, about 100 times as large as previous models found.”

Kyllähän iso järistys tuolla alueella varmasti aiheuttaisi jotain liikehdintää pörssissä, sillä esim. Silicon Valley sijaitsee Kaliforniassa.

2 tykkäystä

Kalifornia on maailman viidenneksi suurin talous ja Yhdysvaltain osavaltioista isoin yksittäinen BKT:lla mitattuna.

Luonnonkatastrofit ovat käsittääkseni aiheuttaneet hetken notkahduksia, mutta ellei katastrofi ole emmerichiläistä tasoa 2012 tai The Day After Tomorrow, pitäisi aktiviteetin ja elvytyksen sekä uudelleenrakentamisen buustata taloutta nopeasti.

Kuriositeettina mainittakoon, että myöhemmin maailman suurin ja parhaana pidetty pankki Bank of America kylvi menestyksensä alkusiemenet 1906, kun valtava maanjäristys pisti San Franciscon maan tasalle. Pankki lainasi “taviksille” raunioiden keskeltä silloin kun hätä oli suurin kun kilpailijat taas pakenivat paikalta. Tuolloin se tunnettiin nimellä Bank of Italy ja nykyisen Bank of American kanssa sillä on vähän tekemistä vaikka nimi on jäänyt elämään.

8 tykkäystä

Kun katsoo historiaa niin mustat joutsenet voisi ehkä jakaa aluksi karkeasti kahteen luokkaan, ihmisistä lähteviin sekä ulkopuolelta tuleviin. Ihmisistä lähtevillä viittaan yhteiskunnan rakenteiden tai järjestelmien heikkouksiin liittyviin, esimerkiksi finanssikriisi, triggereihin ja ulkopuolelta tulevilla asioihin kuten luonnonkatastrofit. Joskus tapahtumasarjaan voi liittyä elementtejä molemmista luokista. Esimerkiksi korona, vaikka en sitä varsinaiseksi mustaksi joutseneksi luokittelisikaan koska historia tuntee lukuisia epidemioita, jossa viruksesta muodostui globaaliin talouteen vaikuttava epidemia. Ehkä jonkinasteiseksi harmaaksi joutseneksi luokiteltavassa koronassa merkittävin elementti ei ollut varsinainen ulkopuolelta tullut virus, vaan yhteiskunnan rakenteiden heikkoudet sekä ennennäkemätömän voimakkaat rajoitustoimet sisältänyt reagointi.

Ulkopuolelta tulevia uhkia on helppo keksiä, mutta itse kiinnittäisin enemmän huomiota ihmisten ja yhteiskunnan rakenteiden mahdollistamiin mustiin joutseniin tai tapahtumiin jotka voivat koronan lailla aktivoida jonkun yhteiskunnan heikkouden ja johtaa arvaamattomiin seurauksiin.

Esimerkki.
Yhteiskunta on vuosi vuodelta riippuvaisempi sähköstä, tietoliikenteestä sekä sähköisistä laitteista. Historia tuntee ainakin kaksi voimakasta aurinkomyrskyä, 1859 Carrington event sekä 2012 koronan massapurkaus joka olisi voinut tuhota sähköverkon globaalisti jos se olisi maahan osunut. Tässäkin on koronan lailla kaksi ulottuvuutta, ulkopuolelta tuleva triggeri sekä yhteiskunnan heikkous.

Vastaan tullut kandityö: geomagneettisten myrskyjen vaikutukset sähköverkkoon
Rahkonen.pdf (841,3 Kt)

1 tykkäys

Tähän liittyen diplomityö: “Suomen kantaverkkoon geomagneettisesti indusoituvien sähkövirtojen laskenta”

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/116900

2 tykkäystä