Ehkä kuitenkin suurin syy on se että valtio on Nesteen ylivoimaisesti suurin omistaja ja sitä kautta Neste on huomattavasti turvallisempi lainoittajan näkökulmasta.
44 tykkäystä
Eikö tuo laina ennemmin kerro siitä että kassa alkaa olla loppu kun katteet ei riitä uusiutuvissa ja Rotterdamin jalostamon laajennus nielee rahaa huomattavasti enemmän kuin alunperin suunniteltu. En yllättyisi yhtään jos hintalappu tuolle laajennukselle on vieläkin suurempi kuin viimeksi kerrottu.
Ainakaan kurssiin tämä laina ei juurikaan vaikuta suuntaan tai toiseen nyt aamusta.
12 tykkäystä
Kyllä tää on osa ihan tavanomaista rahoituksen järjestelyä ja oletettavasti lyhytaikaista velkaa rullataan pidemmäksi tällä tavoin. Tämä ei toki muuta sitä, että rahoitusasema kiristyy tässä suuren investoinnin ollessa käynnissä samalla kun tulos on heikko. Mutta ei se kassa ole loppu, olihan sitä vielä reilu kaksi kuukautta sitten lähes miljardin verran.
53 tykkäystä
Kiitos Petri palstan ja Raharadion kommentoinneistasi. Yllättävän positiivisesti kommentoit Nestettä siihen nähden että suositus vähennä.
En itse ymmärrä nykyistä yhtiön markkinaarvoa - alle 7 miljardia - miltenkään muutoin kuin hallintarekisterien suurella position vähentämisellä. Eihän uusiutuvien polttoaineiden tulevaisuudessa tuottamalle kassavirralle lasketa melkein ollenkaan arvoa.
Tavallaan käänteinen tapahtuma ajalle Nesteen tehdessä nopeasti kasvavaa tulosta mistä jokainen halusi osansa ja oli aidosti mahdollisuus Nesteen maailmanvalloitusluokan kasvuun.
12 tykkäystä
En sanatarkkaan muista kommenttejani, mutta sen verran näen tarpeeksi kommentoida, että jos mietitään markkinan ja Nesteen pitkän aikavälin näkymiä niin suhtaudun niihin myönteisesti. Se on kuitenkin mun mielestä jokseenkin eri asia kuin yhtiön nykytilanne ja erityisesti markkinanäkymä voi olla irrallinen yhtiön arvonkehityksestä. Viittaan nyt esimerkiksi siihen, että jos yhtiön rahoitusasema kiristyy niin pahasti, että yhtiö joutuu turvautumaan ulkoiseen rahoitukseen voi nykyhetkellä sijoitus muodostua heikoksi, vaikka pitkällä aikavälillä arvioimani markkinan kasvunäkymä toteutuisi. Lisäksi pitkällä aikavälillä kilpailutilanteet yms. voi muuttua. Eli koitan vaan sanoa, että markkinan pitkän aikavälin näkymä ei takaa sitä, että jonkun yhtiön pitkän aikavälin tuloskasvunäkymä on hyvä tai että sijoituskohde on hyvä sijoitus tästä hetkestä eteenpäin.
63 tykkäystä
TotalEnergiesin CEO Patrick Pouyanné puhuu viimeisimmässä webcastissa SAFista, eri tavoista tuottaa, markkinadynamiikasta, uusiutuvien investoinneista, jne. Hyvä tarina, jos jotakuta kiinnostaa. Boldasin tuosta kohdan, jossa hän kertoo, että SAFia voidaan tuottaa perinteisissä jalostamoissa oheistuotteena, ja että se on/voi olla yksi syy miksi investointeja uusiin biojalostamoihin on jäädytetty.
Jean-Pierre is the expert of working capital, but I will try to help him. First, on the SAF there are different ways to produce SAF. The easy way, the cheapest way, is to go from lipids, used cooking oil, animal fats, different wastes, palm oil, etc. These ones are profitable, and we need to continue to invest in them because we have these mandates and we could have a shortage. Then, you have other projects, which for me, are more critical, where we have not invested today. They are methanol to jet or going to e-SAF, green hydrogen, which are all complex and expensive. In fact, they are not meeting customer demand because the airlines are complaining but they want the cheapest option. In my view, we can meet the mandate by 2030-2035, just by remaining on the cheapest technology. I understand why some people are cancelling some projects, which seem to be on the high side of the capital intensity. On the other side, I think the difficulty is that it is a regulated market so sometimes you have highs and lows. In 2024, the HVOs were quite low priced and suddenly you saw a depression because the Scandinavian countries changed their rules of the game. This year, in 2024, Germany is helping everybody because they have decided that all the inventories we had in our bio quotas, have disappeared, so there is suddenly a shortage, and the price is going up. That is the difficulty with this market, and you have to navigate it. There is a nice way to make SAF with co-processing and that is also the reason why there have been some cancellations. The airline industry has allowed us to do this because it was just a normative debate. Can you make SAF with coprocessing, where you inject used cooking oil into a refinery, you produce kerosene and can you make the mass balance to see if what you have produced is SAF. It is not a real SAF but it is SAF by aggregation. They have decided, in July, last summer, that it is acceptable because it is much cheaper. Of course, by doing that they have pushed back the other big projects that are delivering real SAF, like the one we will produce, which are more expensive, because they were afraid that they could not have enough SAF, and they are cheaper. I think coprocessing has taken quite a good space in the market and that is also why I think some of our colleagues have said why they should continue to invest in greenfield projects if they can produce these products just by combining products in their own refineries. That means the game has changed and that is a difficulty with these molecules, which are very regulated, they changed the way you accept the things, so you have this market and that is why, investing in Capex you need to be clear, you can do it but on the most efficient projects. I continue to be convinced that it is certainly not going to be greenfield for us, it is just transforming into biofuels all the old, unprofitable refineries in declining European markets. For me, that is a good thing to do and the condition to do that, and that is one difficulty, is to find a way to integrate the upstream because then there is a value in all this used cooking oil, animal fats, etc. We have built a partnership with a German company, SARIA, on Grandpuits and we exploring extending this partnership to other projects because the integration is the way to secure the value chain. It is not just about being the transformer of a feedstock, which could go high and an outlet that could go down, it could be a complete squeeze and that is the economic difficulty. Again, I am not afraid, I think you have a game there. The airline companies are shouting that they lack SAF because they want the price to go down to provoke overcapacity, it is a commodity business. In fact, in the maths when you make the market, I am more afraid to have overcapacity than undercapacity by 2030. For them, the game is to say, look we have a shortage. The conclusion is that in Europe we face another difficulty, which I discussed with a Commissioner in Brussels, which is today we are importing SAF from China because airline companies say there is a shortage. When you import from China you have to be sure they meet all the criteria we do in Europe. Investing in new units in Europe when you have all these imports of SAF allowed from China does not make much sense. It is a big difficulty for me on these molecules, there are plenty of regulated elements that make the investment decision not easy, but at the same time, let us move. It is clearly a complex market, but it is market, and I think we have some good cards to play on this one if we put the integration together, low Capex and being serious about it. For us, it will not be a major source of revenues, and I do not expect it to be billions of free cash. However, it helps me transform some losses, as we have done in La Mède where we went from minus 100 M$ a year to plus 30 M$, then it is fine and it is worth making the investment because we have jobs, etc., and that is fine, that is the objective.
35 tykkäystä
Valtion rooli pörssiyhtiön omistajana on aihe, joka jakaa mielipiteitä ja jota varsinkin kansainväliset institutionaaliset sijoittajat yleensä kyseenalaistavat. Jos nyt Suomen valtio jatkossakin haluaa pitää Neste omistuksestaan kiinni, niin miksi emme näe, että tätä vaikutusvaltaa käytetään produktiivisemmin ja fiksummin?
Miksi ei esimerkiksi tehdä enemmän töitä sen eteen, että Suomen jakeluvelvoite nousisi reippaammin? Se toisi lisää rahaa Nesteelle ja sitä kautta valtion kassaan. Samalla Suomi näyttäisi hyvää esimerkkiä ja viestisi muulle Euroopalle ja maailmalle, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä enemmän, eikä nykyiset toimet riitä. Suomi ei tule saavuttamaan itselleen asettamiaan ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteita, ellei kovempiin toimenpiteisiin ryhdytä. Jakeluvelvoitteen nosto olisi yksi keino ja mielestäni win-win mahdollisuus.
Tiedän, tämä on herkkä aihe ja raju väite. Tärkeä vasta-argumentti onkin se, että polttoaine luonnollisesti kallistuisi ja kuluttajat eivät halua maksaa vihreästä siirtymästä. Bensapumpulla hinnat kuitenkin heilahtavat hillittömästi ihan vaan geopoliittisesta epävarmuudesta ja raaka-öljyn rajuista liikkeistä.
Olen itse autoilija ja viime vuosina oma kokemus siitä, että päivästä toiseen litrahinta voi heittää 30 senttiä suuntaan tai toiseen saa minut miettimään, että miksi se on hyväksyttävää, mutta samalla ei voida hyväksyä, että hinta vähän nousisi siitä syystä, että ajamme kestävämmällä polttoaineella. Ajatuksia tästä?
36 tykkäystä
Kaliforniassa uusiutuvan dieselin osuus Q2:lla viime vuonna oli lähes 70% prosenttia. Hollannissa velvoite on tänä vuonna 29,4%, Suomessa 16,5%. Ei kai markkina paljon liikkuisi, tai Nesteen tulos, vaikka Suomen velvoite olisi kaksinkertainen. Olisiko sillä kannustava merkitys muualla, tuskinpa. Ruotsi pudotti velvoitteen 30 → 6% pari vuotta sitten, joka nyt nousee 10%:iin heinäkuun alussa.
45 tykkäystä
Periaatteessa näin voisi helposti ajatella, että omat markkinat ovat vain pisara meressä. Totuus on kuitenkin se, että vaikka ne ovat pieniä suhteessa koko maailmaan, niin Nesteelle ne ovat hyvin tärkeitä markkinoita.
Vielä 2022 Pohjoismaat (pl Suomi) olivat Amerikkojen jälkeen Nesteen toiseksi tärkein markkina uusiutuville tuotteille. Vuonna 2024 tämä luku oli käytännössä pyyhkinyt pois, eikä korvaavia markkinoita ollut löydetty - Amerikka ja Eurooppa ovat pysyneet melko samalla tasolla. Pari kuvakaappausta Nesteen vuosiraporteista kertovat paljon 
Tiedämme sen, että Ruotsin päätös laskea jakeluvelvoitteensa 30,5 prosentista kuuteen prosenttiin 2023 oli valtavan suuri isku Nesteelle, ja käytännössä siitä yhtiön (kurssin) alamäki sai alkunsa. Näiden tietojen valossa voidaan siis ajatella, että jakeluvelvoitteen nostolla Suomessa ja muissa Pohjoismaissa olisi merkittävä vaikutus.
46 tykkäystä
Pitää huomioida vielä että toi Ruotsin päätös on ollut vähän sellainen Zombieland elokuvien Double Tap tyyppinen isku. Nesteen kannalta merkittävä markkina alkoi ostaa paljon vähemmän kuin siihen saakka JA samaan aikaan romautti markkinahinnat. (kasvaneella tuotannolla oli eittämättä oma osansa mutta se ei liity enää Ruotsiin)
12 tykkäystä
Diamond Green Dieselin vuosiraportti: https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/916540/000091654025000008/ex991dgdfy2024fin.htm
Ihan mielenkiintoinen vertailukohde Nesteelle siinä suhteessa että, tytäryhtiötasolla DGD on varsin “puhdas” kokoelma uusiutuvan dieselin tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa. Ei konsernikuluja, ei velkaa, ei varsinaisesti omaa raaka-ainehankintaa. Uusiutuvien tuotteiden (lähinnä RD:n) tuotantoa ja myyntiä yhtiöllä oli lähes saman verran viime vuonna kuin Nesteellä: 3,70 vs. 3,73 miljoonaa tonnia. Koko vuoden toteutunut myyntikate oli hieman huonompi kuin Nesteellä 303$/t vs. 348$/t. DGD:n tulos tuli tietenkin runsaasti alas viimevuotisesta, mutta yhtiö oli Nesteen uusiutuvat segmentistä poiketen silti selkeästi kannattava: raportoitu liikevoitto 315 miljoonaa ja paljon enemmänkin, jos oikaisee esimerkiksi varastotappiot. ROCE samalla tavalla kuin Neste sen laskee oli 9,8 % eli ihan kohtalainen.
Pointtina se, että Nesteenkin pitäisi pystyä 300$/t myyntikatteilla samaan tai jopa parempaan kun se on vertikaalisesti integroituneempi. Ja ehkä Nesteen pelkät jalostamot pystyvätkin, mutta rahat katoavat sitten joihinkin muihin kuluihin. Toki vertailu ei ole täysin reilu, kun Nesteen uusiutuvien laitosten alhainen käyntiaste viime vuonna selittää suurimman osan surkeudesta suhteessa tähän verrokkiin.
55 tykkäystä
Tähän peilaten Malisen kulukuuri on paikallaan vaikka eihän se yksistään markkinaan liittyviä haasteita riitä mitenkään paikkaamaan.
8 tykkäystä
Hyviä huomioita @Homeros, kiitos!
Se tuli mieleen lisätä, että tosiaan operatiivisen tuloksen tasolla on hyvä vertailla, jotta se paljastaa muuhun kuin suoraan myyntikatteeseen heijastuvan kulurakenteen haasteet. Toki näitä kannattaa katsoa molempia. Toisaalta sitten pitää myös muistaa, että liikevoittotasolla erilaiset poistotasot voi heikentää tehokkuuden vertailtavuutta. En nyt muista DGD:n jalostamojen ikärakennetta, mutta ainakin Nesteellä tietysti tuoreet investoinnit ja myöhemmin Rotterdam kohottavat poistotasoa. Tässä mielessä sen operatiivisen tehokkuuden kannalta oikaistu käyttökate olisi relevantein vertailukohta, jos oletetaan että ylläpitoinvestoinnit/tonni eivät pitkässä juoksussa eroa toisistaan.
27 tykkäystä
The Martinez Renewables facility is a 50/50 joint partnership between Marathon Petroleum (“Marathon”) and Neste, operated by a subsidiary of Marathon.
Fire Severely Burned an Employee and Resulted in $350 Million in Damages
Fired Heater Tube Rupture and Fire at Marathon Martinez Renewables Facility
17 tykkäystä
Innokkaimmat ei enää odota kuun vaihdetta vaan pitää käydä puolenkuun tilanne tarkastamassa erikseen 
Hauska Twiittaaja tämä “Zijoittaja”
14 tykkäystä
Mika Anttonen ehdottaa Nesteen jakamista kahtia | Kauppalehti
Saadaanko Anttosen ehdotuksella lisää arvoa omistajille? Anttonen kyllä sellainen henkilö ketä arvostan paljon. Tietää alasta kaiken.
58 tykkäystä
Daymn! Kova ehdotus. Realistinen tuskin koska valtio. Harmi etten päässyt paikan päälle…
Oliko joku paikalla, tuliko keskustelua?
1 tykkäys
Vähän pidempi juttu ja käsittääkseni ilman maksumuuria: ST1:n Mika Anttonen vaatii Nesteen pilkkomista kahtia | HS.fi
29 tykkäystä
Pörssiyhtiö Nesteen toimitusjohtajan palkkio sai tylyn osakkeenomistajilta. Yrityksen yhtiökokous äänesti vastoin yhtiön hallituksen esitystä 120 prosentin kannustinpalkkiosta. Osakkeenomistajien kanta ei sido yhtiön hallitusta, vaan se on neuvoa-antava.
56 tykkäystä