Itse mietin ihan samaa. Mitä vähemmän mallisalkku seuraa, niin sen parempi.
Kyllähän nuo sekoitevelvoitteet vaan kasvaa, niin ihmettelen Inderesin “paniikkimyntiä”
Itse mietin ihan samaa. Mitä vähemmän mallisalkku seuraa, niin sen parempi.
Kyllähän nuo sekoitevelvoitteet vaan kasvaa, niin ihmettelen Inderesin “paniikkimyntiä”
On ostosignaali.
Sota loppuu torstaina ja maailma alkaa piristyä ja nafta palaa!!
Jaahas. Inderesin analyyseja ei saanut kritisoida (aikaisempi viestini poistettiin). Mielestäni en loukannut ketään. Toin julki vain mallisalkun huonon performanssin. Uskon että joka tapauksessa Neste lähtee vielä nousuun ja mallisalkun muutos on ostosignaali
Koska takkiin tuli liikaa( ei siis järkeä myydä) Olen jo ”unohtanut” Nesteen osakkeet ja ajatellut katsoa niitä uudestaan vasta 5-10 vuoden päästä. Lapsi voi olla niistä onnellinen. Uskon kuitenkin yhtiöön , mutta lähi ajan ihmettä tuskin tapahtuu.
On muistettava, että Indereshän ei ole henkilö eikä hyvän tekeväisyys laitos vaan firma, joka myy omaa tuotettaan ja osaamistaan ja nesteen osake on silloin painolasti ja ikävä virhe arviointi vallankin sellaisen henkilön silmissä, joka sivuihin alkaa tutustua vasta nyt kenties tietämättä Nesteen tarinaa ” varmana nakkina” koko kansan osakkeena ( joita en itse yleensä harrasta, mutta uusiutuvien uudella ajattelulla saivat harhautettua mukaan ) Inderessin pitää siis toimia tässä hetkessä ja todistaa koko ajan omaa osaamistaan. On myös huomattava, että kun siirtyi ns. Free lancer toiminnasta pois on se selkeästi myös muuttunut erilaiseksi.
Täällä varmaan joku tietää että kuinka nopeaa/tehokasta on vaihtaa jalostamo tuottamaan SAF>HVO tai toisinpäin? Jos nyt kysyntä nousee HVO osalta niin kuinka helppoa olisi lisätä sen tuotantoa jos nyt tuotetaan paljon SAF ja HVO tuotanto vähäisempää?
Jos vaikka Ruotsi nyt tarvitsee merkittävästi enemmän uusiutuvaa dieseliä kun jakeluvelvoite nousee niin voisiko Neste reagoida tähän nopeasti ja muuttaa jalostamojaan enemmän HVO suuntaan?
It’s a good question but a tough one. For instance, Singapore was built from 2007 to 2010, then expanded from 2019 to 2023. The same story with Rotterdam: 2-3 years for the first phase, and now the expansion with similar length like Singapore. It took 2-3 years to transform Martinez refinery. But when Neste speaks about Porvoo full transformation, I understand they were speaking about the decade (mid-2030s) to full transformation… until this capex was stopped or postponed by the new CEO. When I read about different SAF start-ups, they speak about 1-3 years, but I guess there is a different length to build smaller or larger refinery…
In 2025Q1, Neste produced 1.08mt of RD/SAF at 79% utilisation rate. So, I simply calculate that the current Neste’s potential at 100% utilisation rate is 1.37mt per quarter or 5.5mt per year… That’s exactly what Neste says in their reports: their current capacity is 5.5mt per year, with an aim to increase it to 6.8mt in 2027 with an expansion in Rotterdam… So, the Swedes may freely increase their mandates: Neste will fullfill their needs in full.
In regards to switching from SAF to HVO this is what chatgpt says, although not sure what’s the primary source:
"Neste has built flexibility into its Singapore and Rotterdam refineries:
From Neste’s CEO and CFO comments I understood that switching between HVO and SAF is not that difficult. The challenge is that SAF production is more time consuming due to more difficult feedstock pre-trearment… At least, this is what comes from my memory now…
Sikäli mikäli tuota prosessia mielestäni ymmärrän SAF:sta onnistuu helpommin ilman suurempia muutoksia. Voisin kuvitella että puhutaan alle vuorokaudesta. Toisinpäin mahdotonta sanoa.
Valiokunta hyväksyi tämän ehdotetun 45Z tuen muutoksen pari tuntia sitten. Esityksen kytkeminen budjettilakiin tekee hyväksymisestä myöhemmässä kongressiäänestyksessä kohtalaisen todennäköistä. Vaikuttaa siltä, että BTC-tuki on todella kuollut ja kuopattu ja 45Z eli PTC-tuki on ainoa tulevaisuus biopolttoaineille Yhdyvalloissa. Tuesta tulee ainoa Bidenin hallinnon säätämä IRA-tuki joka näyttää selviävän ja saavan jatkoakin Trumpin kaudella, joka kertoo varmaan myös maanviljelijyslobbareiden vaikutusvallasta ja tärkeydestä myös republikaaneille.
Tuen jatko 30-luvun puolelle tuo biopolttoainetuottajille kaivattua turvaa ja vakautta. Epäsuoran maankäytön hiilidioksipäästöjen eli ILUC arvojen poistaminen hiilipäästöjen laskentakaavasta on suora kädenojennus maanviljelijöille, joka tuo neitseellisistä kasvirasvoista saatavan tuotantotuen lähemmäs jäterasvojen arvoa, kts. kuva:
Toki luin huhusta, että senaatti työstäisi vielä omaa versiotaan kyseisestä lakiluonnoksessa, jossa eri raaka-aineista tuotetuille biopolttoaineilla vain säädettäisiin vakiotuet ja monimutkaisesta hiililaskennasta luovuttaisiin. Tämä olisi ainakin paljon yksinkertaisempi malli ja ehkä järkevämpi, jos hiilipäästöt voivat muutenkin vain olla mitä poliitikot niiden päättävät olevan laskentakaavaa muuttamalla.
Verokrediittien siirrettävyyden poisto ensi vuodesta alkaen olisi selkeä heikennys, joka vaikeuttaa ainakin pienempien tuottajien toimintaa. Jatkossa pitäisi pystyä tekemään voittoa ja siten maksaa yhteisöveroa, jotta veroedusta haluaisi hyötyä. Tämä vaikuttaa olevan monelle tuottajalle toistaiseksi aika vaikeaa – myös Nesteen ja Marathonin yhteisyritykselle.
Tuen rajaus vain Pohjois-Amerikkalaisiin raaka-aineisiin on mielenkiintoista. Tämä ei varsinaisesti suosi paikallisia biopolttoainetuottajia, kun suurin osa tuen arvosta valuu suoraan raaka-aineiden hintoihin. Mutta Nesteelle ehkä nettona hyödyllistä, koska vaikeuttaa ehkä enemmän kilpailijoiden toimintaa ja transatlanttista SAF-kauppaa, jossa esimerkiksi Brasiliasta tuotua eläinrasvaa Yhdysvalloissa SAF:ksi jalostettuna tuotaisiin myyntiin Euroopan mandaattimarkkinalle.
Koko lakipaketista on tarkoitus äänestää kongressissa ennen Muistopäivää 26.5. Odotamme myös edelleen Nesteelle paljon tärkeämpää ehdotusta Yhdysvaltain jakeluvelvoitteiden nostosta. Viraston johtaja lausui hiljattain (6.5.), että se olisi tulossa kahden viikon sisällä. Lähitulevaisuudessa selviää siis todennäköisesti, millaisia kehityssuuntia Yhdysvaltojen uusiutuvien polttoaineiden markkinoilla nähdään.