Tuossa @LakeBoodom mun mielestä jo tiivistikin olennaisen. Näissä Nesteen viimeisissä yrityskaupoissa pitää muistaa, että puhutaan suhteellisen pienistä ostoista, joten mielestäni riski on tästäkin syystä matala. En ole varsinaisesti yrityskauppojen integraation asiantuntija, sillä sisältäpäin olen nähnyt vain meidän Flik-kaupan ja ulkoapäin järjestelyiden tarkka arviointi on tuntuvasti hankalampaa.
Arvioisin kuitenkin, jos jätetään täysin strategiaan yhteensopimattomat yrityskaupat pois, niin se integraation suurin haaste liittyy ihmisten, kulttuurien ja kannustimien yhteensovittamiseen. Tämän osalta näen Nesteen tekemien kauppojen riskien olevan matalat, sillä yhtiön hankinnassa se pääasiallinen kaupan kohde on jokin muu tuotantopanos kuin työvoima. Lisäksi ne ovat pieniä osia koko tuotantoprosessissa. Esim. viime marraskuun Rotterdamin ostossa kaupan kohde oli jalostamo, joka toimii esikäsittelylaitoksena. Vastaavasti Mahoney (paistorasvaputiikki) on yksi raaka-aineiden toimittaja, jonka integraatio hankintaketjuun pitäisi nähdäkseni onnistua siinä missä muidenkin raaka-ainetoimittajien.
Sitten tietenkin näissä uusiin teknologioihin liittyvissä ostoissa/investoinneissa keskeinen riski tai epävarmuus liittyy siihen, että onko teknologia toimiva ja skaalattavissa kaupalliseen mittakaavaan. Nämä eivät ole niinkään integraatioon liittyviä riskejä.
Täytyypä muistaa katsoa. Muistan ajan, jolloin Raisiolla oli vielä öljynpuristamo ja he joutuivat myymään ylimääräistä rypsiöljyä Nesteelle. Silloin suomalaisetkin viljelijätkin joutuivat vakuuttamaan, että sato oli tuotettu pellolla, joka oli ollut käytössä tiettyä vuotta ennen, eli ei ollut uudisraiviolta. Tämä liittyi EU:n solmimaan sopimukseen, jolla pyrittiin estämään kasviöljyjen energiakäytön vaikutusta pellon raivaamiseen. Sitä en enää muista, ketkä tämän sopimuksen muita osapuolia olivat ja onko se sellaisenaan vielä voimassa. Palmu on maapallon satoisin kasviöljykasvi, tuo tisle luonnollisesti vain pieni sivuvirta.
Katsoin tämän ohjelman. Valitettavasti jäi kuva, että kritiikki näiden biopolttoaineiden todellista ympäristöhyötyä kohtaan on perusteltua. Tuntuu, että jakeluvelvoitetavoitteet on tehty politiikka eikä realismi edellä. Eli toisin sanoen poliitikot käskevät, että päästävä v. 2030 mennessä biopolttoaineilla 30% osuuteen, vaikka ainakin nykyisillä raaka-aineilla realistinen tavoite olisi paljon alhaisempi. Toivottavasti ei käy ainakaan niin, että politiikkojen tahto edistää “vihreää taloutta” lopulta koituu ympäristölle haitallisemmaksi kuin perinteisillä fossiilisilla polttoaineilla liikkuminen, mikä riski ohjelmassa myös tuotiin esiin.
Nesteelle tämä on toki positiivista, kun lainsäätäjät pakottavat uusiutuvan dieselin kysynnän korkealle. Uskoisin Nesteen markkinajohtajana olevan myös kykenevä ensimmäisten joukossa hyödyntämään rasvahappotislettä ekologisempia raaka-aineita, jos/kun sellaisia isompaan käyttöön saadaan.
Tämä on varmaan aiemmin jo tuotu täällä esiin. Itse lopetin tästä syystä Nesteen Mydieselin käytön, kun totesin, että kokonaiskulutusta (ja sitä kautta päästöjä) oma valinta ei ainakaan tällä hetkellä muuta.
Yksi mielenkiintoinen näkökulma eilisessä keskustelussa oli, että Harakka vähintään epäsuorasti antoi ymmärtää, että biodieselin ympäristöhaasteet nykyisellä raaka-ainepohjalla on tiedossa, mutta Suomi haluaa tukea Nestettä ja siksi ei kiellä rasvahappotislettä. Harakalla itsellään on vähintään keskivertokansalaisen näkökulmasta merkittävä Neste-omistus (sidonnaisuusilmoituksen mukaan 1400kpl), mutta tämä ei taida tehdä jääviksi yhtiötä koskevassa päätöksenteossa? Sipilähän aikanaan myi kaikki suorat omistuksensa pääministerin tehtäviin astuessaan. Tällainen tuntuu selkeältä ja ulospäin hyvältä näyttävältä ratkaisulta, vaikken uskokaan henk. koht. osakeomistuksen päätöksiin liikaa vaikuttavan ja yleisesti on ilahduttavaa, että poliitikot omistavat osakkeita.
Mika Anttonenhan aika hyvin kritisoi tätä biopolttoainetouhua ja siihen liittyvää politiikkaa sekä lainsäädäntöä. Mikan hyviä haastatteluja löytyy mm. Yle Areenasta ja argumentit on kyllä tällaiselle peruspulliaiselle ihan pätevän oloisia.
Niin kauan kuin politiikka ja lainsäädäntö kulkee nykyiseen suuntaan, biopolttoaineet mielletään vastuulliseksi vahtoehdoksi ja merkittäviä vaihtoehtoja ei ole, hyötyy Neste mukavasti tästä kehityksestä. Toki pitää muistaa, että vaikka biopolttoaineet tekee tällä hetkellä melkein kokonaisuudessaan Nesteen tuloksen, niin siellä on toivottavasti tuotantoputkessa paljon nykyistä biopolttoainetta vastuullisempia energiaratkaisuja, joiden hedelmiä pääsemme kenties myöhemmin poimimaan. Vahva tuloskunto ja teknologinen etumatka antavat aika paljon pelivaraa siinä tilanteessa jos biopolttoaineiden tulevaisuusnäkymät alkaisivat merkittävästi muuttua.
Mielenkiintoinen tulos sinänsä että osassa mittareissa odotukset biitattiin ja muutamassa kohdassa jäätiin. Osingon jääminen odotuksista ei sinänsä isossa kuvassa niin iso tekijä itselle omistajana… Olisi mielenkiintoista tietää jäikö se yleisen epävarmuuden takia vai varataanko siellä rahaa uusia investointeja ja kasvua ajatellen. Kumpikin on sinänsä ihan OK, mikäli jälkimmäinen (kasvu), niin se on jopa positiivinen uutinen. Mielelläni näen että varat sijoitetaan kannattavaan kasvuun, kuin että jaetaan isoina osinkoina ulos.
Pitää lukea tilinpäätös myöhemmin paremmalla ajalla tarkemmin läpi, ja pureskella läpi ajatuksella.
Muu tuossa oli suurinpiirtein tiedossa, mutta osinko -20% ehkä ei. Niinpä @Jeremy tavoin oma mielenkiinto liittyy sen syihin. Onko se pelko tarpeesta heikon tulevaisuusnäkymän takia vai ehkäpä tässä yhteydessä liian optimistisesta, tarvitaan kasvuun -tarpeesta.
Voiko tähän vaikuttaa se, että Nesteen osinko on tyypillisesti ollut lähellä 50% tuloksesta, joten pitäydytty konservatiivisessa linjassa kun on investointeja ja murros pois öljytuotteista käynnissä? Osinkopolitiikan mukaisesti tavoitteena maksaa vähintään 50%. Viime vuonna ison pompsin EPSiin toi takautuva BTC vuosilta 2018 ja 2019.
Raportti sinällään ei yllätyksiä tarjoillut ja oli vakaata taattua nestettä.
Osinkopolitiikkan tempoilu sen sijaan kummastuttaa suuresti, lokakuussa maksetaan lisäosinkoa ja muutama kuukausi jälkeenpäin edellinen normaalikin osinko joutuu pieneen leikkuriin vaikka kyseessä on käytännössä velaton yhtiö ja raha on käytännössä ilmaista.
Koska kyseessä valtionyhtiö niin kyseinen päätös on helpompi ymmärtää poliittisen paineen vuoksi, mutta ei sekään poista sitä että markkinat tykkäävät ennustettavuudesta.
No iso tarina jatkaa kuitenkin edelleen vahvaa kulkuaan ja pitää toivoa että kyseinen pieni pettymys tarjoaisi ostopaikkaa.
Samaa mieltä. Loistavan asiantunteva alustus Petriltä ja hyvää kertausta yhtiön ja markkinan tilanteeseen sekä odotuksiin. Oli paljon helpompaa lukea itsekin raporttia, kun Petri muistutti, että mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Itsellä helposti näissä isoissa firmoissa unohtuu, että mikä informaatio oli jo tiedossa ja odotettua, ja mikä taas ei.
Kiitos @spekulantti1 ja @Mauri palautteesta! Juuri tässä mietin, että mitenköhän se meni, kun niin vaikea arvioida, että miltä se kuulosti kuuntelijan korvaan. Täytyy varmaan itse katsoa tallenne oppimiskokemuksena, vaikkakin oman äänen kuunteleminen muistuttaa melkeenpä kidutusta. Laittakaa kehitysehdotuksia ja toiveita niin huomioidaan seuraavassa livessä mahdollisuuksien mukaan
“Seuraavan uusiutuvien tuotteiden kapasiteetin laajennushankkeemme esiselvitysvaihe etenee.” Onkohan julkistamisesta mitään tarkempaa aikataulua? Tai kuullaanko asiasta lisää tänään myöhemmin
Matti Lehmus on kommentoinut asiaa viimeksi HS seuraavasti
Investointi tarkoittaisi käytännössä joko Porvoon tai Rotterdamin nykyisen jalostamon laajentamista. Varsinainen investointipäätös tehdään aikaisintaan tämän vuoden lopulla – jos tehdään.
Maalis- huhtikuussa saadaan tietoa esiselvityksen tuloksesta eli mihin mahdollisesti investoidaan. Sitova päätös vuoden 2021 loppuun mennessä tai 2022 alussa. Jos investointi toteutuu niin 2025 puolessa välissä sitten tuotanto alkaa.
Juuri tässä mietin, että mitenköhän se meni, kun niin vaikea arvioida, että miltä se kuulosti kuuntelijan korvaan. 
Täytyy varmaan itse katsoa tallenne oppimiskokemuksena, vaikkakin oman äänen kuunteleminen muistuttaa melkeenpä kidutusta. Laittakaa kehitysehdotuksia ja toiveita niin huomioidaan seuraavassa livessä mahdollisuuksien mukaan