#neuvottelija - podcast

Olli Sipilä, Gasgridin toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat Suomen strategisista kaasuverkoista ja vihreästä vedystä. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Gasgrid Oy:n kansa.

00:00 Olli Sipilä Gasgridin toimitusjohtaja, tausta Vaasasta. Pöyry yhteinen työpaikka Samin kanssa
00:50 Onko Gasgrid kaasun Fingrid? Kaasun myynti ja siirto eriytettiin 2020 ennen venäläisen kaasun draamaa. Balticconnectorin merkitys
02:10 Negatiiviset väärät mielikuvat sähköverkoista, Carunasta, kaasun tarpeesta ja vihreästä vedystä. Suomessa on mailman paras sähköverkko, sama tavoitteena kaasulla
03:50 Tieverkosto kuvaa hyvin erilaisia siirtoverkkoja, myös kaasun siirtoa
05:00 Kemiran ja Ovakon välinen vedyn siirtohanke Imatran seudulla
06:10 Inkoon LNG-terminaalin merkitys Suomen ja Baltian huoltovarmuuden kannallta. Exemplar-laivahanke
08:57 Balticconnector-putken katkaisu ja korjaaminen
09:47 Vihreä vety elektrolyysillä. Energian varastoiminen akkuteknologialla.
11:19 Karo Hämäläisen vieraan Nalle Wahlroosin hyökkäys elektrolyysin ja vihreän vedyn järkevyyttä kohtaan ei ole kohtuullinen
14:40 Verkosto ja markkina luovat arvoa. Vastapuoliriskiä voi pienentää ja aikatauluriskiä poistaa
16:23 Monen kaasulajin kuljettamisen ratkaisuja – vety vs. metaani/maakaasu
17:20 Teslan ja Wärtsilä. Varastointi ja joustavuus. Dieseltalouden korvaaminen vetytaloudella. Suomen kilpailuedut
19:42 Metaanijärjestelmää on Suomessa 1300 kilometria, mutta kevyempi verkosto kuin Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa
20:35 Vetyä on käytetty turvallisesti 150 vuotta, turvallisuusasiat on ratkaistu. Metaanipuolelta voidaan tuoda ratkaisua.
21:30 Viranomaiset TUKES, Energiavirasto. Hinnoittelu on säänneltyä
22:20 Vetylaaksot ja paikallisuus. Gasgridin strategia
23:15 Vetymolekyylin jalostusarvo
24:25 Kaasuinfrastruktuuri. Nesteyttäminen
27:00 Kaasun loppukäyttöjä. Yhdistäminen hiilidioksiidin poistoon
28:57 Metsäteollisuus on suuri mahdollisuus
30:20 Gasgrid haluaa korkean jalostusasteen ketjuja Suomeen, mutta myös vastapuoliriskin laskua
31:42 Baltian ja pohjoismaiden hyvä yhteistyö
32:51 Vihreän vedyn projektit sopivat EU:n vihreän kasvun Green Dealiin, joka on aikaistunut. Hankkeet ovat monimutkaisia
34:43 Gasgridin strategia ja hallitus
35:51 Biokaasu
37:07 Vetytalous on myös geopoliittisista syistä perusteltua. Itämeren yhteistyö ja sen roolin kasvu
39:55 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP palaa vihreän vedyn myötä
42:00 Kaasuautot ja niiden tankkaus
43:10 Steampunk ja vetytalouden neljäs tuleminen
45:20 Miksi vetytalous pelastaa maailman ilmastonmuutokselta?
46:55 Miten kaasumarkkinan aluehinnat muodostuvat. Vertailu ja yhteistyö sähkömarkkinan kanssa
49:45 Jaakko Pöyry Olli Sipilä neuvottelija Sisäpiiri 34

3 tykkäystä

Totta kai kiinnostaa! Tee ihmeessä jakso, itse ainakin kuuntelen, enkä varmasti ole ainoa.

1 tykkäys

Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja keskustelee kirjansa Talouden ilmestyskirjan teemoista ja Suomen talouden madonluvuista.

00:00 Aki Kangasharjun Talouden ilmestyskirja — Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Raamatun pedot ja Matti H. Virtanen
01:35 Sami tunnustaa olevansa rahapoliittinen radikaali. Heterodoksisuuden houkutukset
02:27 Miksi Suomen talous on rikki bruttokansantuotteen näkökulmasta. Ei kasvua, ei edes hyvä kurjuuden mittari koska se yliarvioi arvonlisää
03:42 Julkisen sektorin bkt ei ole pitkään aikaan perustunut vain julkisiin kulutusmenoihin. Tuotosmittareiden mittausongelmat kustannusten noustessa, laatu
05:15 Tuotekehityspanostusten uudelleenluokituksen vaikutus Irlannin bkt:hen. Julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin julkistaminen on lopetettu. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen
07:25 Yksityisen sektorin bkt:n ongelmat. Yrityksien arvonlisäketjujen mittaaminen palkkojen ja voittojen kautta. Rahoitussektorin ja asiantuntijapalkkioiden arvonlisää on vaikea mitata
09:40 Suomi on tytäryhtiötalous jossa on vähän suomalaista omistusta ja vain 5 miljardia yksityishenkilöiden osinkoja. Vaihtotase mittaa tytäryhtiötalouden tasoa
11:10 Kotitalouksien arvonlisään lisätään mm. hallusinoitu omistusasujien asuntotulo eli ”itsellensä maksama vuokra”. Jos se poistetaan yksityinenkään arvonlisä ei ole Suomessa kasvanut
12:35 Maatalousyrittäjien ja toiminimien suuri vaikutus kotitaloussektorin työtunteihin
14:35 Suomen surkeuden juurisyy on surkistunut yrityssektori. Absoluuttinen alamäki 2008-2015 ja pieni toipuminen 2015-2022. Paras toimiala on tietotekniikkapalvelut, erityisesti niiden vienti
16:52 Suomen vaihtotase on aneeminen
17:50 Reaalinen vs. nominaalinen bkt. Suomen velkaantuminen on holtitonta. Haastattelun jälkeen velkaantuminen 2023 nousi -11,5mrd€ tasosta -14,4mrd€ tasolle!
19:35 Suomen veroasteet ovat maailman huippuluokkaa, niiden nosto vain kiihdyttäisi tuhoa
21:20 Suomen julkinen sektori valtaa yksityishyödykkeiden markkinoita ilman strategiaa. Yksityiset tuottajat halutaan sysätä pois mm. kuntien hankintayhtiöillä
22:50 Kirjan analyysi - julkinen sektori on tehottomampi kuin yksityinen
24:45 Viranhaltijat palvelun tarjoajana ovat ongelmallisia. Politiikka ja tehottomuus ovat tappava yhdistelmä tuottavuudelle
26:42 Talousnobelisti Bengt Holmströmin onnellisuuskritiikki
28:58 Suomen kokonaisveroaste 43,0% on maailman 4. korkein mutta se ei ole hyvä mittari. Verottomat ja verolliset tulonsiirrot
30:09 Työn jyrkkä veroprogressio on suuri ongelma. Useat tutkimukset tukevat korkeimman rajaveron laskua
33:50 Lafferin käyrä ei toimi kokonaisverotasolla. Kiinteistöveroissa olisi vielä korottamisen varaa, työn ja pääoman veroissa ei niinkään
37:10 Rakenneuudistukset lisäävät työnpanosta ja tuottavuutta. Osa-aikatyön määrä on noussut. Suurin arvolisä tulisi kuitenkin hyvätuloisten lisätyömäärästä rajaveroa laskemalla
40:15 Työpanoksen lisäämisen näkökulmasta veroaste ei ole alimmassa tuloluokassa ongelma vaan tulonsiirrot ja työn vastaanottamisen marginaalivero
42:00 Nettotuloissa ja yhteiskunnallisen liikkuvuuden suhteen Suomi on maailman tasapäisimpiä maita. Eriarvoisuutta silti löydetään aikasarjoja taktisesti valitsemalla
44:53 ETLA:n medianäkyvyys on noussut, mutta media on aina kuvitellun pienemmän puolella, jopa silloin kun yrityssektori voi huonosti kuten nyt.
47:15 Porvarit vai talousoikeistolaiset. Faktoja ja tutkimusta löytyy tästä näkökulmasta
48:40 Onko eurojärjestelmä radikaali rahakokeilu? Euron ottaminen pois ei ratkaisisi EU:n rakenteellisia ongelmia
52:11 Pitkällä aikavälillä liittovaltio ja euron hajoaminen mahdollisia, lyhyellä aikavälillä eurojärjestelmää on korjattu merkittävästi
53:35 Miksi MMT ei toimi? Liikepankkien korvaaminen keskuspankilla ei ole hyvä idea. QE ei ollut MMT:n mukaista
56:46 Rakennemuutosten puutosvertailua ei tehdä Suomessa muihin maihin. Työkyvyttömien tukien poisto ei ole hyvä idea. Saavutetuista eduista ei luovuta
58:35 Yksilötason liberalismi puuttuu Suomesta
01:01:20 Pörssiklubin joululounas Aki Kangasharju neuvottelija Sisäpiiri 36

6 tykkäystä

Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa.

00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä?
03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi?
04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste
06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee
08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle
11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä?
13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti
15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin
17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina
23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna
24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys
28:45 Digitaalinen sivistys
29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona
34:30 Riskit
36:11 Ihmisen muutos
37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä
42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut
45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen
48:50 Lisää Trendejä Sitra Rastor Translinkin Sanna Rekola Topi Järvinen neuvottelija Sisäpiiri 38

4 tykkäystä

Kirjoittelen joskus tällaisia muuten esim. Facebook-ryhmässäni Neuvottelijat | Facebook

Jos ei nyt ole ihan keinotekoista, vastaavia pläjäyksiä voisi laittaa tähänkin lankaan, tai sitten jos on joku “sijoittamisen yleistotuudet” niin sinne.

Osingon ja omien osakkeiden takaisinoston pienet erot

Osinko on suora rahamaksu osakkeenomistajille, kun taas omien osakkeiden osto on vaihtoehtoinen keino palauttaa pääomia osakkeenomistajille Pörssin kautta.

Omien osakkeiden ostossa yhtiö ostaa omia osakkeitaan ja pienentää yhtiön osakkeiden lukumäärää ja sitä kautta lisää yksittäisen osakkeen suhteellista omistusosuutta yhtiöstä. Ostetuista osakkeista tulee yhtiön itse omistamia osakkeita, mutta näitä markkina ei laske yhtiön liikkeeseenlaskemaan osakemäärään eikä markkina-arvoon.

Osakkeenoston jälkeen, olettaen että yhtiö tekee saman tuloksen, osakekohtainen tulos on omien osakkeiden ostosta johtuen suurempi ja ne osakkeenomistajat, jotka pitävät osakkeensa pitkällä tähtäimellä, hyötyvät tästä.

Osakkeiden osto on osakkeenomistajan näkökulmasta lähes identtinen osingon kanssa. Mikäli verokohtelussa ei olisi eroa (riippuu asioista, kuten maasta, jossa tuloa verotetaan ja siitä minkä tyyppinen sijoittaja on kyseessä), on ero pääoman palauttamisessa osingon tai omien osakkeiden oston välillä rajallinen ja riippuu sijoittajan mieltymyksistä.

Osinko vähentää sijoittajan omistaman osuuden arvoa, muuttaen osan arvosta käteiseksi (nettovelka kasvaa kassan pienenemisen verran).

Omien osakkeiden oston kohdalla kukin sijoittaja voi itse päättää haluaako muuttaa osan omistustaan käteiseksi myymällä osakkeita yhtiön ostaessa omia osakkeita, vai pitää koko omistuksensa ennallaan, ja sitä kautta kasvattaa suhteellista omistustaan yhtiössä sen omien osakkeiden oston toteuduttua. Jos sijoittaja myy saman osuuden omistamistaan osakkeista kuin mitä osakkeiden takaisinosto-ohjelma on yhtiön kaikista osakkeista, on lopputulema sijoittajalle vastaava kuin osinko.

Entäs ne yhtiön haltuun ostetut osakkeet? No ne ovat talousteorian kannalta arvottomia ja ne voidaan ihan hyvin mitätöidä. Jos ne myytäisiin rahaa vastaan, se olisi täsmälleen sama operaatio kuin jos yritys olisi pyytänyt yhtiökokoukselta valtuutuksen tehdä osakeanti samalla määrällä uusia osakkeita. Tällainen teko tulee arvioida osakeantina, eikä sillä ole mitään tekemistä mahdollisen aiemman omien osakkeiden oston kanssa.

Omat osakkeet (treasury shares) kuitenkin häiritsevät ihmisten osakekohtaisia analyysejä joten ne on minusta parempi mitätöidä kun sellaisia syntyy.

7 tykkäystä

Kiinnostaako pyhästä kolmiosta arvo, kasvu ja laatu tuo viimeinen? :bulb:

Santeri Korpinen, Sifter Capitalin toimitusjohtaja keskustelee laatusijoittamisesta, jossa ostetaan hyviä bisneksiä ja pysytään niissä niin kauan mukana kuin on tarpeen. Kaupallinen yhteistyö Sifter Capital.

00:17 Sifter ei ole varainhoitaja vaan yhtä rahastoa hallinnoiva laatuyhtiöiden osakesijoitusrahasto
00:43 Helsingin pörssi tuotti -2%, Sifter 31% vuonna 2022. Selittyykö ero sillä että rahastossa ei ollut yhtään suomalaisosaketta
02:19 Laatusijoittaminen – liiketoiminnan laatuun sijoittaminen. Miten se suhtautuu arvo- ja kasvusijoittamiseen?
03:50 Laatuyhtiöiden kurssikehitys – lyhyt vs. pitkä aikaväli
04:20 Osaketutkimus on epävakaata – jopa Applen analyytikot ennustavat vain kaksi vuotta eteenpäin lukuja. Miten Sifter korvaa pitkän ajan näkemyksen vajeen omalla ostopuolen analyysillään
05:30 Sifterin DNA on tutkimustalo ja insinöörin unelma. Valitaan 65,000 yhtiön joukosta ensin eliminoinnilla, sitten puretaan ansaintamallia ilman DCF:ää
07:20 Liiketoiminnan numeeriset metriikat – gross margin, EBITDA, ROCE tärkeitä mutta nekin vain ehkä 20% metodista
09:05 Perustajafilosofia: ”Ostetaan hyviä bisneksiä ja pysytään niissä niin kauan mukana kuin on tarpeen”. Ei Cevian-tyylisiä aktivistiblokkeja joilla yrityksiä ajettaisiin yritysjärjestelyihin
10:24 Arvo vs. kasvu, osa 2. Novo Nordiskiin esimerkkinä laatuyhtiöstä josta tuli kasvuyhtiö
11:43 Markkinapotentiaali vs. kilpailuasetelma ja markkinajohtajuus
12:39 Kasvusijoittaja hyväksyy kasvuvaiheen negatiivisen tuloksen, laatusijoittaja haluaa tuloksentekokykyä. Sifter S-käyrällä
14:07 Pitääkö yrityksen core-strategia olla puhtaaksiviljelty? Optiot, strategia ja pääomakuri
15:17 Sallitaanko neroille kuten Jeff Bezos tai Elon Musk poikkeuksia? Jim Collinsin Hyvästä paras-kirja ja 5 tähden johtajat
17:13 Fiksut ja sitoutuneet omistajat. Japani ja Kiina ja valtion omistus autoritäärisissä maissa.
18:33 Japanilaisten yritysten ja osakkeiden erityispiirteet
20:00 Arvo-ansa ja matalat arvonmäärityskertoimet
20:52 Lean-filosofia. Eliminoidaan hukka. Kanban
22:13 Microsoft, tuo laatuyhtiöiden comeback kid. Copilot ja gaming
25:16 Sifterin ainoa suomalainen osake oli Huhtamäki. Ansaitsisiko KONE päästä Sifterin salkkuun? Atlas Copcon kompressoristrategian inversio
26:48 Syklisyys ja projektiluonteisuus. Ennustamattomuus. Markkinaromahdukset
28:34 Makrotalous ja trendifaktorit. Ylhäältä alas vs. alhaalta ylös vs liiketoiminnan arviointi yli suhdanteiden
30:41 EXIT-kriteerit ja salkun sisäinen ränkkäys ja markkinapainotus. Salkkuun pääseminen on harvinaista
32:30 Toimialan sisäinen ränkkäys ja long-short strategia. Liikkuvien osien minimointi ja monimutkaisuuden poistaminen
33:20 Salkkuyhtiöiden valuuttapainot ja pääkonttorijakaumat ovat osin irrelevantteja jos yhtiöt ovat globaaleja laatuyhtiöitä
34:50 Emerging market -riski ja poliittinen riski. Sami suolaa taas KONE:tta
36:15 Laatuyhtiöt toipuvat markkinahäiriöistä muita suuremmalla todennäköisyydellä. Vuosi 2022
37:25 Sifterin kohtuulliset kulut, alfa, beta ja Sharpen luku. Riskikorjattu ylituotto
39:42 Samin teoria alfa, beta ja sigma-miehistä
40:05 Sijoittamisen suurin riski. Virheistä oppiminen reflektioprosessina. Ray Dalion dot plot-päätösanalyysi
42:00 Sifterin kulttuuri ja menetelmät voivat olla pysyviä
43:10 Kurinalaisuus
44:32 Ansaintamallin malliesimerkki – Costco. Jäsenyysperusteinen privaattitukku-klubi
49:14 Terho Puustinen – Sijoittaja - Mitä Hannes Kulvik oppi ahneudesta ja miten sinäkin voit vaurastua levottomilla osakemarkkinoilla -kirja
50:50 Sifter Capital tarjoaa täyden likviditeetin sijoittajille. Voi myydä milloin vain. Ei löysää kassaa. 8 hengen tiimin kulutehokkuus lisääntyy kun AUM kasvaa
53:01 Santeri Korpisen erikoinen intohimo on 600-900 luvun historia. Siitä lisää #neuvotelija Sisäpiirissä

14 tykkäystä

Tuben kommenteissa toivottiin Sifter Capitalin salkun osakejakoa. Vastasin top 10 listalla. Onko näistä joku kiinnostava ja haluaisitte erikoisjakson siitä?

10 largest holdings, representing 55.3% of total portfolio (31.1.2024)

NOVO NORDISK

MICROSOFT

DISCO CORPORATION

BE SEMICONDUCTOR INDUSTRIES

SAFRAN

LAM RESEARCH

ALPHABET

GOOGL US

TAIWAN SEMICONDUCTOR MANUFACTURING

APPLIED MATERIALS

ATLAS COPCO

2 tykkäystä

Tästä saisi varmaan hyvää keskustelua aikaan, koska puolijohteet ovat tekoälyhypen myötä nousseet tapetille ja juuri kyseiseen yhtiöön liittyy geopolitiikkaakin Kiina-Taiwan -jännitteen vuoksi.

2 tykkäystä

TAIWAN SEMICONDUCTOR MANUFACTURING
Tästä saisi varmaan hyvää keskustelua aikaan, koska puolijohteet ovat tekoälyhypen myötä nousseet tapetille ja juuri kyseiseen yhtiöön liittyy geopolitiikkaakin Kiina-Taiwan -jännitteen vuoksi

Erinomainen pointti! Kiina-Taiwan jännitteistä ja puolijohteista pitäisi enivei tehdä jakso. Huomenna varmaan kuvaan TikTok/Kiina/some/tekoäly jakson Mikko Alasaarelan kanssa.

9 tykkäystä

Suomen ohjelmistoala, jonka liikevaihto on yli 20 miljardia on Suomen aneemisen talouden ehdoton valopilkku. Software Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman ja toimitusjohtaja Rasmus Roiha keskustelevat sen trendeistä. Niihin kuuluu mm. jatkuvalaskutteisten ohjelmistojen kasvu ja arvo.

Translink Corporate Finacen julkaise kvartaaliarvonmääritystä, jonka mukaan EV/ARR on tasolla 3.2x SaaS-toimialalla. Tutusti siihen tässä:https://translinkcf.fi/wp-content/uploads/2023/10/Translink-Corporate-Finance-SaaS-Valuation-Update-Q3-2023.pdf

neuvottelija Sisäpiiiri 44 käsittelee ohjelmistoyhtiöiden kykyä johtaa ja kasavattaa samanaikaisesti ICT- ja SaaS-liiketoimintojaan ja minkälaisia vaaroja tähän yhteismalliin sisältyy.

Ohjelmistoala pelastaa Suomen talouden Taija Engman Rasmus Roiha neuvottelija 239 Julkaistu!

:clapper:Youtube: https://youtu.be/xchJks-kUSE

8 tykkäystä

Totta kai kiinnostaa! Tee ihmeessä jakso, itse ainakin kuuntelen, enkä varmasti ole ainoa.

Olutta ja pörssiä Janne Paavola Petri Roininen neuvottelija 240 jakso on nyt julkaistu!

Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola ja Suomen kasvuyrittäjien puheenjohtaja Petri Roininen keskustelevat 365 Päivässä Pörssiin-ohjelmasta, oluen panemisesta, virvoitusjuomista sekä tulevista uudistuksista suomalaiseen alkoholilainsäädäntöön. Lähiviikkoina 8% vahvuinen alkoholi tulee ruokakauppoihin ja sen etämyynti tulee todennäköisesti lailliseksi syksyllä.

Ohjelmassa maistellaan Nokian Panimon tuotteita samalla kun Sami toipuu Kallen illasta.

neuvottelija Sisäpiiri-jaksossa keskustellaan lisää oluen panemisesta.

6 tykkäystä

Teollisuuden palveluvallankumous Olli Kuismanen neuvottelija 241

Väitöskirjatutkija Olli Kuismanen keskustelee teollisuuden palveluvallankumouksesta. Keskeisenä esimerkkinä on Tamturbon paineilma- ja energiapalvelu joka on toteutettu öljyttömällä kompressoriteknologialla.

Erityisesti korkean laatutason asiakkaat ovat olleet valmiita vaihtamaan perinteisen laite, varaosa ja korjaushenkisen palveluketjun tuotoksista maksamiseen.

Jakso pohtii kuinka laajasti “kaiken palvelustaminen” Everything as a Service, EeeS voi mennä ja mikä on sen logiikka asiakkaille ja palveluntarjoajille.

Jakson on tehty kaupallisessa yhteistyössä Tamturbon kanssa.

Sisäpiirijaksossa pohditaan miten toinen maailmansota ja natsien teknologiakehitys siirtyi mm. ruotsalaisiin mahtiyrityksiin.

Pohdintaa myös mm. Atlas Copcosta.

1 tykkäys

Korkia’s Kristina Sweet and James Spooner discuss structuring and negotiating complex global renewable projects and their exits. Episode produced in cooperation with Korkia.

00:00 Background of Kristina Sweet and James Spooner: Alberta, London, Goldman Sachs, Korkia. Expat culture
03:28 Alberta’s transition from oil and gas to renewable energy. Lesson’s for Finland
06:25 Co-locating energy assets
08:00 Structuring complex renewable projects. Matching supply and demand
10:10 Korkia’s focus is on developing attractive renwable portfolios
12:00 Improving environmental performance of land use
13:20 UK is moving beyond the stereotype of offshore wind
16:00 Going beyond Excel with ESG and sustainability
17:59 Italy has a great potential in agri-pv. Korkia’s go-to-market strategy
21:49 Competencies for Korkia from operating in 9 countries. Globally local
24:02 Green hydrogen - next step for two-directional storage grid
26:50 Technology improvements in green hydrogen. Go big or go small
28:25 Dark green rating for Korkia by S&P. SFDR articles 6, 8 and 9
30:20 M&A and structuring skills for developing and exiting renewable projects differ
33:30 Sami’s Suvisaaristo real estate project added value despite divorce
34:40 Selling renewable portfolios to trusted partners
35:50 Infra funds, interest rate hikes and market trends impact on valuations
37:58 US Inflation Reduction Act vs. EU Fit for 55. US taking leadership
39:58 China, critical minerals, equipment
41:50 UK elections impact on renewables - Labour vs Conservatives. Political support of the public
45:50 Is the market on the way to normalisation?
46:25 #negotiator insider episode - What do the foreigners think of Finns? :slight_smile:

neuvottelija #negotiator Sami Miettinen

1 tykkäys

Master English toimari Timo-Pekka Leinonen ollut Neuvottelijan haastattelussa. :+1:

Joku ehkä ihmettelee, että mites WordDive? Niin Otavamedian kanssa on tehty kauppaa WordDive liiketoiminnoista

Master English kehitystä :point_down:

2021 lv 260k
2022 lv 1,2m
2023 lv 3,1m
2024 tavoite loppuvuodesta päästä 700k kuukausi liikevaihtoon.

4 tykkäystä

Jes, oli kyllä vakuuttavaa suorittamista Timo-Pekalta ja tiimiltä! Hyvä mieli kun suomalaiset onnistuu loistavasti vientibisneksissä, varsinkin näin rämäpäisellä fokuksella kuin englannin myyminen Amerikkaan!

3 tykkäystä

Talousaiheista podcasti kansanatalouden ja politiikan saralta.
Suomi uppoaa Bermudan kolmioon Petri Roininen neuvottelija 246
Petri Roininen palaa huolestuneena studioon. Uusi hallitus, mutta onko mikään muuttunut – Suomi on yhä uppoamassa Bermudan kolmioon. Sen muodostaa huippukorkea verotus, ei kasvua ja matala yksityinen varallisuus.

Petri reagoi ns. “oikeistohallituksen” veronkorotuksiin, suomalaisten jopa $700 miljardin menetettyyn varallisuuteen suhteessa Ruotsin ihmiskeskeiseen politiikkaan 2000-luvulla ja esittelee ns. Roinisen listan.

Roinisen lista on kymmenen kohdan kasvu- ja säästölista, jolla hän kampanjoi sekä keskustan varapuheenjohtajaksi että eurokansanedustajaksi. Samassa yhteydessä hän kehotti Ursula von der Leyeniä investoimaan 10 miljardia Itä-Suomen rakentamiseen osana Venäjän aiheuttamaa kriisiä.

neuvottelija Sisäpiirissä Petri avaa miten Roinisen lista syntyi

2 tykkäystä

Hallitus lopetti muutaman “rauhanjärjestön” veronmaksajatuen.

Tässä käydään läpi miten urheilukenttä, jota ei ole Suomessa älytty säätiöidä, pyrkii Läpimurtosäätiön kauttaa toteuttamaan sen mikä tieteen ja taiteen saralla on toiminut Suomessa.

Läpimurto Suomen urheiluun Hilkka Koskenranta Tuomas Lang neuvottelija 245

Suomen urheilu on hiipunut vaikka pienillä panostuksilla erityisesti nuoret pystyisivät menestymään. 13 miljardin vuotuinen ylikulutus julkisissa menoissa pakottaa myös liikunnan ja urheilun valtiotukia alas kymmeniä miljoonia. Tuomas Lang ja Hilkka Koskenranta havahtuivat, että Suomessa ei juuri ole liikuntaa ja urheilua tukevia säätiöitä, mistä syystä säätiöiden vuosittain jakamasta puolesta miljardista alle prosentti ohjautuu urheilulle.

Läpimurtosäätiö tukee nuoria kansainväliselle huipulle tähtääviä urheilijoita 7 000 euron apurahoilla, joita ovat saaneet muun muassa voimistelijat, lumilautailijat, vapaaottelijat että pitkän matkan juoksijat. Menestystä on tullut, jopa kansainvälisiä voittoja. Myös lasten ja nuorten liikuntaa tuetaan seurojen kautta.

Säätiön tarkoituksena on vähävaraisten tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten ja nuorten aikuisten urheilu- ja liikuntaharrastusten tukeminen sekä urheilulajinsa huipulle pyrkivien lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tukeminen. Säätiö voi muullakin tavalla osallistua lasten, nuorten ja nuorten aikuisten urheilun ja liikunnan tukemiseen.

Läpimurtosäätiö on kerännyt alkupääomaa erityisesti suomalaisilta yksityishenkilöiltä. Yrityslahjoitusten rajoitteena on toistaiseksi lahjoitusten epäsymmentrinen kohtelu yhteisöveroa alentavina kuluina kuten tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin tehtävissä lahjoituksissa. Asian muuttamiseksi on tehty yli puoluerajojen kannatettu lakimuutosehdotus, joka toivottavasti hyväksytään eduskunnassa.

Tue Läpimurtosäätiötä - Urheilu on antanut meille paljon. On aika antaa takaisin. Ota yhteyttä Hilkkaan tai Tuomakseen https://www.lapimurtosaatio.fi/.

neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Interasta ja siitä miten Hilkka liittyi Läpimurtosäätiöön

2 tykkäystä