Pakko vielä nostaa tämä aiempi pohdintani esiin tuon uuden kaupan yhteydessä. Uskon vieläkin vahvasti siihen että kauppaa tullaan lähivuosina tekemään todella paljon Suomeen. Lisäksi niistä jää sitten merkittävä määrä toistuvaa liikevaihtoa:
Perusliiketoiminnan kasvua tuetaan vahvasti myös ulkopuolelta. TMS-hoidoista pyydetään tällä hetkellä vielä korkeaa hintaa, mutta ympäri maailmaa on alkanut tulemaan kiihtyvään tahtiin uutisia siitä että hoidoille löytyy maksajia julkisista varoista ja vakuutusyhtiöistä. Masentuneen ihmisen nopea hoito takaisin työelämään on kaikkien etu ja hoidon kustannuksellakin on nopea takaisinmaksuaika kun ihmisestä saadaan veronmaksaja sen sijaan että hänelle maksetaan korvauksia julkisista ja/tai vakuutusyhtiön varoista. Paikallinen esimerkki tällaisesta uudesta suhtautumisesta on suomalaisen julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan kesäkuussa tehty suositus, josta poimintoja alla ja kokonaisuudessaan löytyy täältä: Palveluvalikoimaneuvoston suositus Transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) ja aivojen tasavirtastimulaatio (tDCS) lääkeresistentin masennuksen hoidossa
Suositus koskee lääkeresistenttiä masennusta sairastavia aikuisia. Lääkeresistentin
masennuksen esiintyvyydeksi on arvioitu 11% - 30% kaikista masennuspotilaista.
Lääkeresistenttiä masennusta sairastavia potilaita on erikoissairaanhoidossa, em.
prosenttiosuuden mukaan, varovasti arvioiden, noin 6 000-20 000 potilasta vuosittain.
Eli suosituksen mukaan varovasti arvioiden n. 6000 - 20 000 potilasta olisi tilanteessa jossa suosituksen mukaan ohjataan TMS-hoitoon.
Transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) kuuluu terveydenhuollon
palveluvalikoimaan lääkeresistentin masennuksen hoidossa aikuisilla sen
jälkeen, kun potilasta on ensin hoidettu vähintään kahdella asianmukaisesti
toteutetulla lääkehoidolla, mutta ne eivät ole potilasta auttaneet, tai niitä ei ole
perustellusti voitu potilaan hoidossa käyttää.
Palveluvalikoimassa suositellaan TMS-hoitoa tuolle 6000 - 20 000 vuosittaisen potilaan joukolle.
rTMS-hoidon intensiivijakson kesto on korkeintaan 20 hoitokertaa.
Alkuvaiheen vaste arvioidaan intensiivijaksolla 10 hoitokerran jälkeen ja, jos
riittävää vastetta ei ole saatu, ei potilaan hoitoa rTMS-menetelmällä jatketa.
Jos riittävää hoitovastetta ei ole saatu 20 hoitokerran jälkeen (n. 50%
vähenemä masennusoireilussa), ei potilaan jatkohoidossa käytetä rTMSmenetelmää.
Intensiivijakso on minimissään 10 hoitokertaa ja korkeintaan 20 hoitokertaa. Jokaisella hoitokerralla jokaista potilasta varten vaihdetaan laitteeseen kertakäyttöosia, jotka lääkinnälliseen laitteeseen on pakko ostaa alkuperäisosina, vaikka Temusta saisi halvemmalla. Jostain (ehkä jostain kilpailutusdokumentista? Saa vinkata jos joltain löytyy parempaa tai tuoreempaa tietoa) olen saanut noille vaihto-osille kustannukseksi 100-150€.
Tähän uuteen suositukseen vastaamiseksi Suomessa on tietääkseni ainoastaan Nexstimin laitteita ja niitäkin toistaiseksi vasta viidessä yliopistollisessa sairaalassa. Eli tuon potilasmäärän hoitamiseksi varmasti tullaan tarvitsemaan kokonaan uusia laitteita ja niistä tulee toki isompaa kertakauppaa, mutta iso pihvi piilee näissä vaihto-osissa.
Nexstimin H1 myyntikate oli 81,9%
Lasketaanpa pessimistisesti:
6000 potilasta / vuosi X keskimäärin 10 hoitokertaa intensiivijaksolla X 100€ liikevaihtoa/hoitokerta = 6m€/v liikevaihtoa, josta 4 914 000€ myyntikatetta/v.
Toinen laskelma arvioiden yläreunalta:
20 000 potilasta / vuosi X keskimäärin 20 hoitokertaa intensiivijaksolla X 150€ liikevaihtoa/hoitokerta = 60m€/v liikevaihtoa, josta 49 140 000€ myyntikatetta/v.
Todellisuus lienee jotain näiden kahden arvion välistä, mutta joka tapauksessa kyseessä on todella merkittävä toistuvan liikevaihdon komponentti, jonka siemenet on jo kylvetty ja satoa päästään niittämään tulevina vuosina. Palveluvalikoiman suosituksesta vielä yksi lainaus:
Poikettaessa
palveluvalikoimasta korostuu velvollisuus perustella ja kirjata ratkaisun perusteet.
Eli virkaa hyvin hoidettaessa toimitaan pääasiallisesti tuon suosituksen mukaisesti ja ohjataan ihmiset hyvän hoidon pariin.
Tämä suositus tosiaan koskettaa pelkästään Suomea. Vastaavia käytäntöjä on lanseerattu tänä vuonna myös mm. Yhdysvalloissa, mutta palataan niihinkin myöhemmissä postauksissa.