Kommentti Mikon hermoiluun, johon olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Mutta en vain ole kehdannut siitä sanoa…
Tähän nyt ensiavuksi pikku neuvo: a) puhevauhti hitaammaksi ja asia esiin b) tiivistetymmin: nyt tulee kerralla liikaa infoa! Ja c) ilmeitä ja eleitä voi käyttää harkitusti, erityisesti käsiä! Ei niitä ole pakko pitää sylissä.
Nykyinen tyyli on liian puisevaa. Ja kuulija aistii hermostumisen ja kovan yrittämisen luoman paineen.
Kannattaa opetella näyttelemään rentoutta ja luontevuutta niin että sama elävä innostus tarttuu myös kuulijaan.
Muutama tunti puhetaidon opetusta voisi tehdä terää… Maan johtavat taidelaitokset ovat kiinni ja näyttelijät työttöminä - kärvistelevät kuka missäkin. Kannattaa kysellä vaikka Kansallisteatterista jotakuta sopivaa preppaamaan seuraaviin sijoittajawebinaareihin! Myös Thalian taiteilijakodista Munkkiniemestä löytyy virkeitä eläkeläisiä, jotka olisivat onnellisia päästessään taas hetkeksi “ratsun selkään”…
Toinenkin asia tässä on. Ajattelin nimittäin vähän laajentaa näkökulmaa yhteen Nexstimin tulevaisuuden pullonkaulaan:
Mistä löytää osaavaa ja koulutettua väkeä neuromodulaation ja TMS- kuvantamisen haastaviin tehtäviin ja uusien laitteiden kehitystyöhön tässä yhä enemmän erikoistumista vaativassa maailmassa?!?
Kuinka moni lukiolainen tai alanvaihtoa miettivä sairaanhoitaja tietää yhtään mitään neuromodulaatiosta, TMS:stä? Ja haaveilisi vaikkapa sairaalafyysikon ammatista tai teknisenä henkilönä peräti oman klinikan perustamisesta?
Kenelle tämän ammatinvalinnallisen TIETOISKUN levittäminen oikeastaan kuuluisi? Opettajille? Ammattikorkeakouluille? Tutkijoille?! Ministereille? Vai kanistereille? Vai muille epämääräisille kanslereille, konsulteille ja dekaaneille…?!
Voi, voi - saahan sitä toivoa… Eipä ole minkäänlaista iskuryhmää houkuttelemassa nuorisoa tälle mitä palkitsevimmalle tulevaisuuden alalle! Millä saataisiin tälle alalle vähän glamourin hohtoa? Onhan se melkein kuin avaruustutkimusta… Yhtä seikkailullista, sanoisin!
Kaikki eivät pääse Aalto-yliopistoon tai maineikkaisiin tiedekuntiin. Monella tyssää siihen.
Sen sijaan että suistuisi sivuun “välivuosia” pitämään, kannattaa innostaa itsensä opiskelemaan EU:ssa. Se tulee jopa huomattavan edulliseksi verrattuna vaikkapa amerikkalaisten yliopistojen tajunnat räjäyttäviin lukukausimaksuihin.
Jotta ajatukseni saisi pientä myötävirettä, tässä mielestäni kerrassaan lupaava alan opiskelupaikka Alankomaissa:
uu.nl/masters/en/medical-imaging
Utrechtin yliopiston tasosta kertoo sairaalassa tehty aivoleikkaus, jossa nuorelta slovenialaiselta oopperatenorilta, Ambrož Bajec-Lapajnelta poistetaan pahanlaatuinen (GBM) aivokasvain - ilman nukutusta, aivokuoren olennaisia alueita varjellen. Kun neurokirurgin (prof. Pierre Robe, MD) veitsi (tai oikeammin elektrodi, jolla kirurgi sondeeraa kasvaimen ympäristöä tässä leikkauksenaikaisessa navigaatiossa) osuu olennaiselle herkälle alueelle, se näkyy ja kuuluu dramaattisesti laulajan suorituksessa.
Tämä on niin ihastuttava ja tunteita herättävä video, että sitä voisi mainostaa vaikka opetusvideona neurokirurgian uusista menetelmistä. Sijoittajatkin ymmärtävät paremmin. No graphic, messy details!
Leikkaus tapahtui 13. kesäkuuta 2014. Siitä on siis kulunut runsaat 6 vuotta, ja Ambrož lienee vieläkin hengissä ja hyvissä voimissa…
Hänelle voi kirjoittaa, leikkauksesta ja videosta keskustella, tässä hänen sp-osoitteensa:
ambroz.bajec.lapajne@gmail.com
Toiveeeni on, että opiskeleva nuoriso innostuu Ambrožin tarinasta ja harkitsee opiskelua hienolle alalle hienossa ja maineikkaassa eurooppalaisessa yliopistossa!
classicfm.com/composers/schubert/opera-singer-sings-during-brain-surgery/