Tuli ihan kertauksen vuoksi vielä itsekin käytyä läpi näitä kaikkia siemeniä joita Nexstimin sijoituscasessa on itämässä ja ajattelin jakaa ajatuksiani myös täällä. Alkuun oli kova ambitio kirjoittaa kaikki siemenet samaan postaukseen, mutta väsymys alkaa viemään voiton ja täytyy jatkaa seuraavina päivinä. Tässä kuitenkin nyt ensimmäinen:
Perusliiketoiminnan kasvua tuetaan vahvasti myös ulkopuolelta. TMS-hoidoista pyydetään tällä hetkellä vielä korkeaa hintaa, mutta ympäri maailmaa on alkanut tulemaan kiihtyvään tahtiin uutisia siitä että hoidoille löytyy maksajia julkisista varoista ja vakuutusyhtiöistä. Masentuneen ihmisen nopea hoito takaisin työelämään on kaikkien etu ja hoidon kustannuksellakin on nopea takaisinmaksuaika kun ihmisestä saadaan veronmaksaja sen sijaan että hänelle maksetaan korvauksia julkisista ja/tai vakuutusyhtiön varoista. Paikallinen esimerkki tällaisesta uudesta suhtautumisesta on suomalaisen julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan kesäkuussa tehty suositus, josta poimintoja alla ja kokonaisuudessaan löytyy täältä: Palveluvalikoimaneuvoston suositus Transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) ja aivojen tasavirtastimulaatio (tDCS) lääkeresistentin masennuksen hoidossa
Suositus koskee lääkeresistenttiä masennusta sairastavia aikuisia. Lääkeresistentin
masennuksen esiintyvyydeksi on arvioitu 11% - 30% kaikista masennuspotilaista.
Lääkeresistenttiä masennusta sairastavia potilaita on erikoissairaanhoidossa, em.
prosenttiosuuden mukaan, varovasti arvioiden, noin 6 000-20 000 potilasta vuosittain.
Eli suosituksen mukaan varovasti arvioiden n. 6000 - 20 000 potilasta olisi tilanteessa jossa suosituksen mukaan ohjataan TMS-hoitoon.
Transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) kuuluu terveydenhuollon
palveluvalikoimaan lääkeresistentin masennuksen hoidossa aikuisilla sen
jälkeen, kun potilasta on ensin hoidettu vähintään kahdella asianmukaisesti
toteutetulla lääkehoidolla, mutta ne eivät ole potilasta auttaneet, tai niitä ei ole
perustellusti voitu potilaan hoidossa käyttää.
Palveluvalikoimassa suositellaan TMS-hoitoa tuolle 6000 - 20 000 vuosittaisen potilaan joukolle.
rTMS-hoidon intensiivijakson kesto on korkeintaan 20 hoitokertaa.
Alkuvaiheen vaste arvioidaan intensiivijaksolla 10 hoitokerran jälkeen ja, jos
riittävää vastetta ei ole saatu, ei potilaan hoitoa rTMS-menetelmällä jatketa.
Jos riittävää hoitovastetta ei ole saatu 20 hoitokerran jälkeen (n. 50%
vähenemä masennusoireilussa), ei potilaan jatkohoidossa käytetä rTMSmenetelmää.
Intensiivijakso on minimissään 10 hoitokertaa ja korkeintaan 20 hoitokertaa. Jokaisella hoitokerralla jokaista potilasta varten vaihdetaan laitteeseen kertakäyttöosia, jotka lääkinnälliseen laitteeseen on pakko ostaa alkuperäisosina, vaikka Temusta saisi halvemmalla. Jostain (ehkä jostain kilpailutusdokumentista? Saa vinkata jos joltain löytyy parempaa tai tuoreempaa tietoa) olen saanut noille vaihto-osille kustannukseksi 100-150€.
Tähän uuteen suositukseen vastaamiseksi Suomessa on tietääkseni ainoastaan Nexstimin laitteita ja niitäkin toistaiseksi vasta viidessä yliopistollisessa sairaalassa. Eli tuon potilasmäärän hoitamiseksi varmasti tullaan tarvitsemaan kokonaan uusia laitteita ja niistä tulee toki isompaa kertakauppaa, mutta iso pihvi piilee näissä vaihto-osissa.
Nexstimin H1 myyntikate oli 81,9%
Lasketaanpa pessimistisesti:
6000 potilasta / vuosi X keskimäärin 10 hoitokertaa intensiivijaksolla X 100€ liikevaihtoa/hoitokerta = 6m€/v liikevaihtoa, josta 4 914 000€ myyntikatetta/v.
Toinen laskelma arvioiden yläreunalta:
20 000 potilasta / vuosi X keskimäärin 20 hoitokertaa intensiivijaksolla X 150€ liikevaihtoa/hoitokerta = 60m€/v liikevaihtoa, josta 49 140 000€ myyntikatetta/v.
Todellisuus lienee jotain näiden kahden arvion välistä, mutta joka tapauksessa kyseessä on todella merkittävä toistuvan liikevaihdon komponentti, jonka siemenet on jo kylvetty ja satoa päästään niittämään tulevina vuosina. Palveluvalikoiman suosituksesta vielä yksi lainaus:
Poikettaessa
palveluvalikoimasta korostuu velvollisuus perustella ja kirjata ratkaisun perusteet.
Eli virkaa hyvin hoidettaessa toimitaan pääasiallisesti tuon suosituksen mukaisesti ja ohjataan ihmiset hyvän hoidon pariin.
Tämä suositus tosiaan koskettaa pelkästään Suomea. Vastaavia käytäntöjä on lanseerattu tänä vuonna myös mm. Yhdysvalloissa, mutta palataan niihinkin myöhemmissä postauksissa.
Palailen noihin muihin siemeniin vielä tässä lähitulevaisuudessa. On tullut aika kovalla kiinnostuksella perehdyttyä aiheeseen ihan jo päivätöidenkin takia.
Yle tehnyt juttua aivojen magneettistimulaatiosta.
Eilen tuli iltauutisissa Yleltä vielä jatkojuttu. Jutussa haastateltiin potilasta, joka oli ennen hoitoa suhtautunut skeptisesti koko hommaan, mutta oli nyt todella tyytyväinen ja totesi että magneettistimulaatio on ollut hyvä askel eteenpäin masennuksensa kanssa. Kiva olla tekemässä tässä rahan lisäksi myös hyvää.
Jutussa myöskin harmiteltiin että laitteita ja henkilöstöä on kovin vähän ja kysyntää olisi enemmän kuin tarjontaa.
Juttu löytyy täältä ja alkaa n. kohdasta 17:08: Yle Uutiset 20.30 | Yle Uutiset | Yle Areena
Kaikille neurotiedettä opiskeleville/opiskelluille oikein kohdistetun ja ajoitetun TMS-stimulaation vaikutus aivojen plastisuuteen (muuntautumiiskykyyn) on ilmiselvä.
Haastavaa on löytää oikea stimulaatiopaikka, sekä ”stimulation pattern” eli stimulaation voimakkuus, frekvenssi (Hz), kesto, sekä hoitokertojen väli. Eli kunnon laitteisto on kaiken A ja O.
Loistavaa, että tästä vihdoin alkaa tulla kunnon hoitoja!
Paljonko valtio maksaa masennuslääkkeitä vuodessa? Tulisiko TMS-hoito julkiselle terveydenhuollolle halvemmaksi pitkässä juoksussa? Montako potilasta saisi hoidettua vuorokaudessa? Paljonko laiteinvestointi itsessään maksaisi, pois lukien consumables?
Onko Nexstim ajatellut laitteiden leasaamista X vuoden yli, että alkukustannus ei olisi niin suuri loppukäyttäjälle? Consumables on kuitenkin pakko ostaa kylkeen, siitä saisi vakaata kassavirtaa. Jos laitteiden kasaamisen kate on todella suuri, luulisi tällaisen järjestelyn tuottavan kassavirtaa jo suhteellisen pienellä ajanjaksolla. Kunhan saataisiin TMS-hoito markkinoille “standardiksi”.
Vai onko terveydenhuollon viesti ollut että ongelma ei ole laitekulu itsessään, vaan nimenomaan consumables + hoitohenkilökunta kustannukset?
Masennuslääkkeiden ja hoidon hintaa tärkeämpi hinta on se, mitä maksaa valtiolle jos henkilö on masentuneena vuosia, eikä kykene opiskelenaan tai olemaan töissä. Pahimmillaan tämä johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja yksittäisen syrjäytyneen nuoren hinta on valtiontalouden tarkastusviraston mukaan 1,2miljoona.
Tuosta kun lähdetään ynnäilemään, niin käytännössä valtion kannattaisi ostaa oma Nexstimin laite per syrjäytynyt ja silti tämä olisi kannattavaa, jos tällä saataisiin ihminen osaksi yhteiskuntaa ja työelämään.
Tämän lisäksi tietysti inhimillinen puoli, mutta sille on hankala laskea hintaa.
Valtion terveydenhuollossa valitettavasti ei lasketa tolla tavalla vaihtoehtoiskustannuksia.
Sen sijaan suorat lääkekulut vs. TMS-hoito on enemmän siellä tapahtuvia laskusuorituksia.
Tämä on turha heitto, valtio käyttää järkyttävän paljon rahaa psykoterapiaan ja se juuri on vaihtoehtoiskustannusta työkyvyn menettämiseen verrattuna.
Noista linkin klikkausmääristä on nähtävissä että tämä palveluvalikoiman suositus ei oikein ole kiinnostanut tällä foorumilla, mutta se on oikeasti ihan todella kovaa faktaa siitä että jatkossa julkisella puolella tullaan panostamaan rTMS-hoitoon aiempaa kovemmin ja myös nuo vaihtoehtoiskustannukset on siellä huomioitu. Lainaanpa tähän taas tuoda dokumenttia, joka löytyy täältä: https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/214702673/Suositus+TMS+tDCS+lääkeresistentti_masennus.pdf/bb5b6b3a-236d-25d3-3a47-88fc8f706de3/Suositus+TMS+tDCS+lääkeresistentti_masennus.pdf?t=1718877493844
5.3 rTMS:n kustannusvaikuttavuus
Kustannusvaikuttavuusmallinnuksesta saadun tiedon mukaan lääkeresistentin
masennuksen hoidossa rTMS-hoito on mahdollisesti kustannusvaikuttava lääkehoidon
lisänä verrattuna pelkkään lääkehoitoon työikäisillä hoitoresistenteillä masennuspotilailla
vuoden aikana, kun yksikkökustannus on alle 100 €. Koska alkuperäisessä
mallinnuksessa käytetty yksikkökustannus on huomattavasti pienempi kuin kahdesta
hoitoa antavasta yksiköstä saatu yksikkökustannus, teetettiin laskelma laatupainotettujen
elinvuosien kustannuksesta myös korkeammilla yksikköhinnoilla.Yksikkökustannus oli v. 2023 HUSissa 155 €, kun käynnin kesto oli noin 30 min ja
KYSissä käynnin pituudesta riippumatta 200 €. Kun tehdään kustannusvaikuttavuusmallinnuksessa esitettyä vastaava laskelma HUSin ja KYSin sekä näiden
keskiarvohinnalla silloin, kun yksi hoitojakso sisältää 20 hoitokertaa, saadaan
laatupainotettujen elinvuosien, Qalyien, hinnoiksi:178 € keskihinnalla ICER = 85 133€/QALY
155€ HUS ICER = 68 656€/QALY
200€ KYS ICER = 100 894€/QALY3-vuoden perusanalyysi keskihinnalla (178€) tuottaa inkrementaaliselle kustannusvaikuttavuussuhteelle arvon ICER= n. 51 000€/QALY. ICER madaltuu kolmen vuoden
aikana, mutta ICERin pitäisi olla alle 23 000€ (kansainvälisesti käytetty raja-arvo), jotta
voitaisiin sanoa, että on hoito alittaa kustannusvaikuttavuden kynnysarvon. Pitkän
aikavälin vaikutuksista ei voida sanoa paljoakaan, kun yksikköhinta on 178 € ja antokertoja
on 20. Hoito on kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta hyvin kriittisesti herkkä
yksikkökustannuksen ja hoitokertojen määrän vaihteluille. 178 euron keskihinnalla ja 20
kerran hoitojaksoilla hoito ei ole kustannusvaikuttavaa verrattuna kansainvälisesti
käytettyyn raja-arvoon. Jos laitteiden käyttötunteja viikon aikana lisättäisiin, pienenisivät
yksikkökustannukset, koska laite – ja tilainvestoinnin kustannuset jakaantuisivat
useammille suoritteille.
5.5 Menetelmien käytön budjettivaikutukset
Suorat terveydenhuollon kustannukset rTMS-menetelmän käytöstä ovat tällä hetkellä noin
2,08 m€ ja tDCS-menetelmän käytöstä 0,308 m€. euroa vuodessa.Mikäli menetelmien käyttöä laajennettaisiin annettavaksi joka toiselle (10 000 hnk)
lääkeresistenttiä masennusta sairastavalle, olisivat kustannukset yli 35 milj. euroa, jossa
olisi lisäystä tämänhetkisiin kustannuksiin yli 33 milj. euroa.On kuitenkin huomioitava, että potilaiden saadessa hoitovastetta sairauden hoitoonsa ja
heidän terveydentilansa kohennuttua, voivat epäsuorat kustannukset, mm.
sairauspäivärahat ja eläkemenot pienentyä. Silloin nettovaikutus menoihin
yhteiskunnallisesta näkökulmasta voi mahdollisesti olla kustannuksia lisäävä, neutraali tai
kustannuksia säästävä riippuen hoitoprotokollasta, hoidon yksikköhinnasta ja hoitokertojen
määrästä. rTMS- tai tDSC-menetelmien vaikutuksesta masennuksen epäsuoriin
kustannuksiin (etenkin tuottavuuskustannukset) ei ole tutkimusnäyttöä, vaan oletukset
perustuvat muilla menetelmillä saavutettaviin masennuksen hoidon vaikutuksiin.
Kustannukset
Arvioidaan, että masennusjaksoista noin 30 % olisi lääkeresistenttejä, jolloin potilaalle ei
kahdesta perättäisestä lääkehoitokokeilusta ole saatu selkeää hoitovastetta. Varovasti
arvioiden Suomessa hoidetaan vuosittain n. 20 000 lääkeresistenttiä masennusta
sairastavaa potilasta.
Sairaalassa annettujen rTMS- ja tDCS-hoitojen kokonaiskustannus yhteiskunnalle on
vuositasolla (v.2023) ollut yhteensä alle 2,4 m€. Laskelmaan liittyy epävarmuutta. Mikäli
menetelmien käyttöä laajennettaisiin annettavaksi joka toiselle lääkeresistenttiä
masennusta sairastavalle, olisivat kustannukset yli 35 milj. euroa, jossa olisi lisäystä
tämänhetkisiin kustannuksiin yli 33 milj. euroa. Haasteena on se, että ennalta ei tiedetä,
ketkä potilaista voisivat saada vasteen ja kenelle vasteen saaneista hoito olisi niin
tehokas, että sairaus saavuttaisi remission. Tutkimustiedon perusteella noin joka viides
hoitoa saanut potilas saavuttaa remission, kun ilman hoitoa n. joka kymmenes potilas.
Nettovaikutus sosiaaliturvajärjestelmän ja terveydenhuollon menoihin voi olla kustannuksia
säästävä mikäli potilaan toimintakyky paranisi merkittävästi hoitovasteen seurauksena
(sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkekulujen pieneneminen, paluu töihin tai
opintoihin). Tästä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä.
rTMS- hoito on kustannusvaikuttavaa vain silloin, kun hoidon yksikkökustannus on
vähemmän kuin 100 €, mikä ei nykyisillä hoitokäytännöillä toteudu, vaan kustannus on
vähintään 1,5-kertainen.
Onko kenelläkään tietoa, milloin Sinaptican seuraavan vaiheen rahoituskierros on paketissa? Nexstimin TJ jossain haastattelussa totesi, että heillä on moinen käynnissä.
Luulis olevan NoBrainer yhteiskunnalle. 10% enemmän saavuttaa toipumisen vrt. kontrolli-ryhmä. Kulut näistä yhteiskunnalle ilman toipumista luokkaa 200m€ vuosittain, koko porukan hoito maksais 60m€.
Jo kolmessa vuodessa saataisiin maksettua hoito takaisin teoriassa, mikäli henkilö kykenisi palautumaan työelämään masennuksesta toipumisen jälkeen. Kaikki vuodet tuon kolmannen jälkeen on yhteiskunnalle vain plussaa. Olettaen vaikka 10v työllistymistä hoidon jälkeen, säästäisi yhteiskunta 140m€ pelkästään tästä porukasta.
Ja masentuneitahan tulee jatkuvasti lisää Suomessa, sillä nuoriso on entistä masentuneempaa.
Ps. Miten ihmeessä noi on laskenut, että hoito on kustannustehokasta vain silloin jos hoitokerta maksaa 100€ tai alle? Toihan on ihan perseestä vedetty laskelma, missä oletetaan työllistymisen kestävän vain vuoden. Ei ollenkaan huomioida kumuloituvaa kustannussäästöä sosiaalituista.
OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin yksitoista miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta.
Nykyään jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.
Nimenomaan, tällaista arviota itsekin laskeskelin.
Tuota leasingiahan on jo aloitettu tekemään. Lainaus H1 raportista:
Terapialiiketoiminnan liikevaihto kasvoi 39,0 % ensimmäisen vuosipuoliskon 2024 aikana ja oli 1,6 (1,2) miljoonaa
euroa. Kasvu kohdistui erityisesti Terapialiiketoiminnan jatkuvaan liikevaihtoon, joka koostuu laitekannan kasvun myötä
lisääntyneistä huolto- ja ylläpitosopimuksista, kertakäyttöosien myynneistä ja laitteistojen vuokramaksuista.
Julkisen terveydenhuollon puolella laitteiden hankintaa on eniten jarruttanut se että ei ole ollut selvyyttä siitä että kuuluvatko TMS-hoidot julkisen terveydenhuollon piiriin, mutta nyt tuon PALKO:n suosituksen jälkeen tästäkään ei ole enää epäselvyyttä. Kysymys kuuluukin vaan että hankitaanko laitteet tämän vai ensi vuoden budjetista.
Tässä muuten vielä ote Inderesin analyysistä Nexstim H1'24: Potentiaali houkuttelee taas - Inderes
Liikevaihto oli odotusten mukainen hyvin sujuneen laitteistomyynnin tukemana Nexstimin H1-liikevaihto oli 3,2 MEUR ja lähes linjassa ennusteemme (3,4 MEUR) kanssa. Kasvua heikohkoon vertailukauteen nähden oli 27 %. Yhtiö toimitti jakson aikana yhteensä 10 laitteistoa, joista puolet oli uusia NBS6-laitteistoja. Toimitukset nousivat siten vertailukauden 8 toimituksesta. Raportoiduista liikevaihtoluvuista päättelemme, että pääosa NBS6-laitteistoissa on toimitettu vuokrasopimuksella. Tämä tarkoittaa, että liikevaihto kauppahinnasta tuloutuu pidemmän ajan kuluessa jatkuvana liikevaihtona. Yhtiö toisti ohjeistuksensa loppuvuoden osalta ja odottaa liikevaihdon vertailukelpoista kasvua ja liiketuloksen paranemista. Tämän saavuttaminen H1:n pohjalta on mielestämme realistista.
Laskeskelin muuten tällaista auki:
- Masennuksessa potilasta hoidetaan akuutissa vaiheessa n. 20 kertaa
- Päivässä voi yhdellä laitteella ja hoitajalla tehdä realistisesti 8 hoitokertaa
- Hoitoja tehdään vuosittain 250 päivänä
- Näin ollen yhdellä laitteella voisi tehdä 100% käyttöasteella 2 000 hoitokertaa
- 2 000 hoitokertaa jaettuna 20 hoitokerralla per potilas tarkoittaa sitä että yhdellä laitteella voi hoitaa 100 potilasta vuodessa
- Lääkeresistenttiä masennusta sairastavia on Suomessa PALKO:n varovaisen arvion mukaan vuositasolla 20 000 ihmistä
- Mikäli laitteet olisi optimaalisesti maantieteellisesti sijoiteltuna ja jokaisen laitteen käyttöaste olisi 100%, niin noiden 20 000 ihmisen hoitamiseen tarvittaisiin Suomessa 200 laitetta
- Suomessa on tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon käytössä 5 laitetta ja yksityisellä puolella ilmeisesti kaksi laitetta Recurorilla.
- Jotta tuo 20 000 ihmistä saadaan hoidettua, niin Suomeen tarvitsee ostaa minimissään 193 laitetta
- Jos uusi laite maksaa 250 000€, niin tuosta puuttuvien laitteiden myynnistä tulisi liikevaihtoa 48 250 000€
- Jos jokaiselle 20 000 potilaalle tehdään 20 hoitokertaa ja kertakäyttöosien hinta on 125€/hoitokerta, niin pelkästään kertakäyttöosista tulee toistuvaa liikevaihtoa 50 000 000€/v. Tähän sitten vielä huollot ja lisenssit päälle.
Nämä tosiaan ovat vain Suomen lukuja ja vain masennuksen hoitoon. Isommat markkinat löytyvät rajojen ulkopuolelta, mutta ihan kiva mahdollisuus odottaa myös kotimarkkinassa.
Tässä täytyy kuitenkin huomioida, ettei noita kaikkia 20 000 potilasta hoideta yhden vuoden aikana. Todennäköisesti kumulatiivisesti tavoite 5v sisään, toki aina uusia ihmisiä masentuu.
Eli laittaisin laitemyyntiin jakajaksi 5-10, eli noin 5-10 M€.
Itse ymmärrän tän PALKO:n suosituksen niin että näitä potilaita nimenomaan tulee lisää tuon verran vuosittain
Lääkeresistenttiä masennusta sairastavia potilaita on erikoissairaanhoidossa, em.
prosenttiosuuden mukaan, varovasti arvioiden, noin 6 000-20 000 potilasta vuosittain.
Hoitoa olisi hyvä tarjota nopeasti, sillä kroonistuvaa masennusta ei ole niin helppoa enää hoitaa ja se aiheuttaa myös johdannaisia ongelmia mm. työpaikan ja ihmissuhteiden menettämisen myötä.