Niinpä. Itse toistuvasti palaan takaisin tarkastelemaan yhtiön listautumiskommunikaatiota. Listalleottoesitteessä todetaan “keskipitkän” aikavälin tavoitteksi:
- Tehdä sopimus kahden miljoonan näytteen analysoimiseksi vuosittain Euroopassa
- Tehdä sopimus kymmenen miljoonan näytteen analysoimiseksi vuosittain Yhdysvalloissa tai Aasiassa
- Laajentaa laboratoriokapasiteettia kullakin maantieteellisellä alueella vastatakseen edellä mainittujen sopimusten asettamiin analyysikapasiteettivaatimuksiin
(lyhyen aikavälin tavoitteista vain FDA-hyväksyntä on vielä työn alla)
Lisäksi todetaan:
Yhtiö pyrkii keräämään Listautumisannilla noin 110 miljoonan euron bruttovarat (olettaen, että Listautumisanti merkitään täysimääräisesti). Yhtiö arvioi saavansa Listautumisannista noin 102 miljoonan euron nettovarat.
Yhtiön on tarkoitus käyttää Listautumisannista saatavat nettovarat Yhtiön kasvustrategian tueksi pääosin seuraavalla tavalla:
- noin 35 prosenttia käyttöomaisuusinvestointeihin;
- noin 30 prosenttia myyntiin ja markkinointiin;
- noin 15 prosenttia tutkimukseen ja kehitykseen;
- noin 15 prosenttia operatiivisiin kuluihin; ja
- noin 5 prosenttia kattamaan muita ennalta arvaamattomia kuluja, joita saattaa syntyä Yhtiön liiketoiminnassa.
Pitkän aikavälin tavoitteissa sitten on tienata kaikki nämä pääomat ja paljon enemmän takaisin. Oikeastaan ainoa järkevä tapa tarkastella yhtiön kehitystä on siis katsoa, miten hyvin sen itse asettamat tavoitteet ovat suhteessa listautumisessa kerätyn pääoman kulumiseen (pääomasta valtaosa on vielä käyttämättä). Valitettavasti tavoitteiden seuranta on ulkopuolelta katsottuna hankalaa, koska tieto noista kahdesta sopimuksesta tulee meille paljastumaan vasta, kun sopimus on tehty.
Itse näkisin, että ainoa merkittävä muutos silloin kommunikoituun suunnitelmaan on ollut, ettei yhtiö enää tarjoa omaa kuluttajatuotetta – ja sitä pidän viisaana muutoksena. Pörssikurssia heiluttelee kohina, ei informaatio. “Invest in the business, not in the stock”