Me ei NoHon tapauksessa mallinneta tulevia yritysostoja. Niiden ajoituksiin, kokoluokkiin ja profiiliin liittyy ihan merkittävää epävarmuutta. Tuossa taisi juuri olla vuodenpätkä jolloin yhtäkään merkittävää yrityskauppaa ei tehty.
Noiden IFRS16 vaikutusten oikaiseminen DCF:stä ei ole niin yksinkertainen asia. Mikäli haluat poistaa nuo IFRS16 vastuut veloista niin silloin vuokrakulujen vaikutus tulisi myös oikaista ylempänä IFRS16-korkokomponenttilla sekä poistaa ne investoinneista, jotta saat suurinpiirtein FAS-kirjanpidon mukaisen käyttökatteen ja siten rahavirran. Tehtiin laajan yhteydessä tällainen harjoitus eikä se muuttanut DCF-mallin antamaa käypää arvoa lähes lainkaan. Tästä syystä päätettiin jättää DCF siihen muotoon miten se kaikilla meidän seuraamilla yhtiöillä muutenkin on.
Mukava potti rahaa ravintolakäyntejä varten tulossa.
Dansken ekonomisti: 1,5 miljardia euroa ylimääräistä asuntovelallisille
Danske Bank ennustaa EKP:n jatkavan koronlaskuja joka korkokokouksessa ensi vuoden syyskuuhun saakka, mikä vie EKP tärkeimmän ohjauskoron eli talletuskoron 1,50 prosenttiin nykyisestä 3,25 prosentista, johon se laski lokakuun lopulla.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto sanoo, että nämä odotetut koronlaskut voivat vapauttaa suomalaisten asuntovelallisten käyttöön karkeasti arvioituna jopa 1,5 miljardia euroa ensi vuoden aikana.
Kun alan kasvu Suomessa on koko vuonna 2024 todennäköisesti lievästi negatiivinen, tätä taustaa vasten yhtiön erittäin hyvänä pysynyt, jopa hieman parantunut kannattavuuskehitys kolmannella neljänneksellä oli vahva myönteinen signaali liiketoiminnan tehokkuudesta.
Huom.
IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.
Totta, näinhän se menee, mallinne on aivan validi Se miksi olen arvioitanne positiivisempi johtuu lähinnä tuosta vuodesta 25 ja eteenpäin olevasta FCF arvioista. Itse näen, että vuoden 25 lopussa FCF on lähempänä 50miljoonaa ja arvioissanne se on vain 32.7miljoonaa. Omassa mallissani käytän WACC:n sijaan tuottovaatimusta, jolloin omissa mallinnuksissa en joudu vähentämään käyttöoikeusomaisuus velkoja ja ovat omiin tarkoituksiini hetaarilukemiltaan riittävän tarkkoja . Itse asiassa IFRS 16 aiheuttamista muutoksista löytyy aaltoyliopistossa tehty casestudy nimen omaan NoHosta, joka sivuaa myös WACC:in määritystä. Linkki kiinnostuneille; https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/c97fecb7-4e8f-4293-bfa8-3ac5e8e30dac/content
Mutta ajanmyötä nähdään miten tuo FCF kehittyy ja olinko liian rohkea oletuksissani. Jatkakaa hyvää ja arvokasta työtä kansankapitalismin parissa Inderes ja Arttu
Varsin mukava uutinen NoHolle. Kun tämän vuoden “lamatunnelmissa” NoHo teki mukavaa tulosta, niin mitä sitten kun kuluttajat sankoin joukoin miehittää ravintoloita.
Osuuspankki on julkaissut laajan analyysin NoHosta:
(OP:n analyysit ja kommentit NoHosta löytyvät aina tämän saman linkin takaa myös niille, jotka ei ole OP:n asiakkaita)
Nordic Hospitality Partners (NoHo) on onnistunut viimeisten vuosien aikana
nostamaan kannattavuutensa uudelle tasolle. Kannattavuusparannuksen taustalla on yhtiön operatiivisen suorituskyvyn vahvistuminen, jonka keskeisinä kulmakivinä ovat olleet mittakaavaedut ja henkilöstöresurssien optimointi. Huomionarvoista on myös kansainvälisen liiketoiminnan kannattavuuden vahvistuminen, joka on ollut ennen kaikkea onnistuneen ravintolaportfolion muokkaamisen ansiota. Toistamme OSTA-suosituksemme ja tavoitehintamme säilyy ennallaan 9,00 eurossa.
MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lapin mielestä pikkujoulukausi ei vaikuta vilkkaalta:
Työllisyyden näkymät ovat entisestään synkentyneet, mutta ravintola-alalla kysynnän voi odottaa parantuvan ensi vuotta kohden. Tämä johtuu reaaliansioiden kasvusta ja sitä seuraavasta ostovoiman paranemisesta.
Lähestyvä pikkujoulukausikaan ei vaikuta rohkaisevalta.
– Näyttää siltä, että suomalaiset pitävät tiukasti kukkaroistaan kiinni. Erityisesti tämä on nähtävissä pubien ja yökerhojen nuoremmassa asiakunnassa. Nuorilla on suuria asuntolainoja, ja asuntolainojen hoitaminen vie yhä isomman siivun heidän tuloistaan.
YLE juttu oli NoHon kannalta varsin positiivinen. Nuoret, joilla suuret asuntolainat juuri hyötyvät eniten ensi vuonna lainakorkojen jopa puolituttua eli parhaimmillaan puhutaan tuhansien eurojen ostovoiman kasvusta. Lappi mainitsee työvoimapulan. Tämä tosiaan koskettaa juuri Lapin matkailukeskuksia, jotka haluaisivat kausi- ja osa-aikatyöläisiä. NoHo on viestittänyt, että he suurena toimijana pystyvät allokoimaan työvoimaa eri yksiköiden välillä ja tarjoamaan paremin täyspäivätyötä. Lisäksi NoHo on toimitusjohtajansa sanoman varsin hyvällä tolalla pikkujouluvarauksissa (parempi varausaste kuin viime vuonna.)
-Suomessa päästy jo nimellisin hinnoin viime vuoden edelle ja muuallakin pomppua ylöspäin.
Viime viikolla uutisoitiin lounasravintoloista ( Uusi ilmiö lounasravintoloissa: kahtena päivänä viikossa ihmiset kaikkoavat | Kotimaa | Yle ), joissa etätyön vuoksi maanantain ja perjantain myyntimäärät pudonneet koronan jälkeen reippaastikin. NoHon ravintolaportfoliossa on onneksi hyvin vähän painoa lounaisiin. Näissä korttidatoissa kuitenkin lounasravintolat ovat omalta osaltaan painamassa viivoja alas.
Pikkujoulukausi näyttää vilkkaalta Turussa. NoHo on vähäisesti läsnä Turussa, mutta luulisi trendi olevan sama Tampereella ja Pääkaupunkiseudulla.
Pikkujoulukausi näyttää Turussa vilkkaamalta kuin vuosiin. Viikonloput ovat monissa ravintoloissa täyteen buukattuja, ja yritykset juhlivat tänä vuonna enemmän ja isommin kuin aikoihin. Yritystapahtumat, kuten pikkujoulut, vahvistavat koko alueen matkailua ja tukevat ympärivuotisuutta.
Vaikka kuluttajat ovat tällä hetkellä varovaisia rahankäytössään, yritykset panostavat jälleen omiin tilaisuuksiinsa, ja niihin riittää osallistujia.
NoHo ottanee joulupukkirallin eli entisen “tammikuun nousun”. Kun tamminousu on yleisessä tiedossa, niin se on nykyään jo joulukuussa, kun hyvin moni ennakoi tätä “tammikuun anomaliaa”. Viime vuoden marraskuun lopussa alkoi NoHossa hirmunousu. Ehkäpä tänä vuonna sama pikkujouluhiprakka nousu on edessä, kun ollaan NoHo ravintolassa vietetyn firman pikkujoulujen jälkeen pörssin parissa?
monta osaria on minusta mennyt niin että osari on tukenut kurssia ja sitten on aina valuttu alemmaksi. Nyt jo aika alas mielestäni, mutta mikäpä siinä.
Yhtiös oma suorittaminen on näyttänyt mielestäni aika hyvältä, nyt viimeksi tuli uusi rahoitussopimus ja 2025 alkaa 12 kk euriborit päivittyä kansalle, niin se voisi tukea kuluttajaa.
Kai teoriassa kuitenkin ravintola ala pitäisi olla tasaisesti kasvava ala. tietysti meillä joskus isot ikäluokat kuolee ja onko meillä sitten Suomessa edes niitä kuluttajia, mutta kaipa siihen menee vähän aikaa vielä.
Väestön ikärakenteen muutos on ollut pääasiassa positiivinen asia ravintola-alalle. Ns. suuret ikäluokat eivät koskaan oikein oppineet ravintolakulttuuria, mutta mitä nuorempiin ikäluokkiin mennän sitä enemmän syödään ulkona. Se kotisoffalla kaffittelu jää suurten ikäluokkien myötä unholaan. Kalsarikännääminenkin muuttuu ravintolaillallisiin. Tämä tukee selvästi yhä kasvavaa ulkona syömistä ja juomista. Kansainvälisesti ravintola-alaa pidetään kaikkein eniten kasvavana palvelualana.
Näin on monenkin osakkeen suhteen, jotka syystä tai toisesta ovat Suomipörssissä alessa. Nt ns. Black friday hinnat on kohta taputeltu ja jouluralli hyvinkin alkaa. NoHo on investoinut lisää ja on varsin hyvässä markkina-asemassa juuri Suomen väestörikkailla alueilla, jossa nuorten juuri ravintoloissa kävijöiden joukko on koko ajan kasvamassa.
Suomessa ravintoloiden lukumääräinen kehitys oli väärään suuntaan Q3 raportissa, mutta H5 ravintoloiden osto nostaa sen plussan puolelle omien laskujen mukaan. KV ravintoloissa ollaan samassa tilanteessa kuin vuosi sitten.
Ainoastaan Tanskassa ja Suomessa fast foodissa liikevaihto on kasvanut ravintolaa kohden. Kuitenkaan tälle ei pidä antaa liikaa painoarvoa, koska kasvu perustuu uusien ravintoloiden avauksille. Tämä lähinnä huomiona ja omana pohdintana Nohon kehityksen kannalta.
Tuskin negari enää tässä vaiheessa yllätyksenä tulee. Nykyiset ravintolat + H5 ravintolat (Q4 odotettavissa n. 2 MEUR) eivät riitä LV ohjeistukseen. Lähinnä tulee mietittyä voiko negari näkyä osakkeessa vai joko se on hinnoiteltu.
Positiivisia signaaleja on @Karhu_Hylje jakama korttidata sekä @Vanerihands jakama uutinen pikkujoulusesongista. Ensi vuodella Q1-3 ihmisillä on päivittynyt korot lainoissaan, joka toivottavasti näkyisi ihmisten kulutuksessa. Toki tässä täytyy muistaa, että työllisyys pitäisi saada nousuun. Vähän kaksi jakoiset ajatukset Nohosta tällä hetkellä. Operatiivinen tekeminen on hyvää, mutta ympäristö haastaa yhtiötä ennen kaikkea Suomessa.
Joululahjaidea kaikille osakkeenomistajille tai osakkeenomistajien mielisille. -20% blackfriday lahjakortit, voimassaolo alkuvuoden hiljaissessongin eli tammi-huhtikuun 2025.
Osui sama silmään - nää on kyllä hyvä business case Noholle:
-20% ale → lisää myyntiä
Rahat heti tilille → tehostaa käyttöpääomaa
Toimialasta riippuen lahjakorteista jää 10-20% käyttämättä.
Miten päädyit siihen että yhtiö antaa negarin ? Mikä on raja milloin yhtiön täytyy antaa negari tai onko se yhtiökohtainen ? Jos yhtiö on ennustanut lv:n olevan 400me ja se jää 5-10me siitä niin pitääkö sillon jo antaa negari ?
Se miksi olen arvioitanne positiivisempi johtuu lähinnä tuosta vuodesta 25 ja eteenpäin olevasta FCF arvioista. Itse näen, että vuoden 25 lopussa FCF on lähempänä 50miljoonaa ja arvioissanne se on vain 32.7miljoonaa. Omassa mallissani käytän WACC:n sijaan tuottovaatimusta, jolloin omissa mallinnuksissa en joudu vähentämään käyttöoikeusomaisuus velkoja ja ovat omiin tarkoituksiini hetaarilukemiltaan riittävän tarkkoja 
. Itse asiassa IFRS 16 aiheuttamista muutoksista löytyy aaltoyliopistossa tehty casestudy nimen omaan NoHosta, joka sivuaa myös WACC:in määritystä. Linkki kiinnostuneille; 
