Nohon omistajalistassa ei merkittäviä muutoksia viime kuulta. Pimu Capital (5. suurin omistaja) jatkaa tasaista oksentamista laitaan. Kuhan tuolta myynti-into lakkaa, niin jaksan uskoa että tämänkin firman väärinhinnoittelu korjaantuu.
Loppunostona voisin mainita listalta sijan 51, Polarvi Oy:n. Oli tullut uutena listalle reilulla ~27 000 osakkeen ostolla.
Kiitos tästä vinkistä! Lunastin itsekin parilla sadalla lahjakortteja. 
En tiedä tarkkaa rajaa milloin yrityksen täytyy antaa tulosvaroitus. Pikkujoulu kauden pitäisi olla tosi kova, että päästään lähelle 430 meur. Liikevaihdon q4 pitäisi olla >120 meur, jos halutaan päästä ohjeistukseen. Kasvuna tuo kuitenkin tarkoittaa n. 15% kasvua.
Vertasin myyntiä ravintolaa kohden ja ulkomuistista fastfood on ainoa mikä on Suomessa kasvattanut tänä vuonna myyntiä ravintolaa kohden vuoden takaiseen. Ravintoloiden määrä ei ole noussut merkittävästi 23Q4 raporttiin. H5 ravintolat tullut lisää sekä Tammela stadionin ravintolat. Tämä oli nopea vastaus ja korjatkaa jos viestissä oli asiavirheitä. Kaikki varmasti toivoo, että pikkujoulusesonki onnistuu
Pitkään seurattuani lähdin näiltä arvostustasoilta viimein mukaan, ja uskon että voimme mahdollisesti nähdä tulevaisuudessa uudenmuotoisen NoHon.
Oma sijoitusteesini on, että “keskoistumisen” mahdollisuus on selkeästi olemassa. Lisäksi NoHossa näkyy vahva ravintola-alan business acumen. Kaiken lisäksi NoHO on rakenteeltaan sopivan sotkuinen ja taseessa on tulisena mausteena monelle hankalasti hahmotettava IFRS-vuokravelka, joka näyttää pahalta, jos sen luonnetta ei ymmärrä.
Itse ajattelen, että ravintola-alassa ja perinteisessä vähittäiskaupassa on yllättävän paljon samaa. Kovin vähän on korostettu, että ravintola-ala on Euroopan nopeimmin kasvava retail-markkina. Markkina on rakenteellisesti aika samassa asennossa kuin vähittäiskauppa oli vuosikymmeniä sitten: sirpaloitunut, yrittäjävetoinen ja ostot tehdään pitkälti tukkuportaasta. Elämyksellisyyttä on tosin vaikeampi siirtää verkkoon kuin käyttötavaroiden tai pt-kaupan retailissa, mikä tarkoittaa, että ala on jokseenkin hyvässä suojassa digitaalisen kaupan ja tekoälyn tuomalta dispuptiolta.
Vertikaalisen integraation mahdollisuudesta puhutaan varsin NoHon osalta tosi vähän. Ravintola-alan ostojen ja capex-hankintojen (ammattikeittiölaitteet ja niiden huolto) voi olla merkittävä kasvun mahdollisuus, jolloin syntyy arvonluontia myös arvoketjun muihin osiin kuin pelkästään ostettavan kohteen tunnuslukujen parantumisen myötä. Itse asiassa NoHo Partnersin portfolioiden ammattikeittiöt riittäisivät asiakasryhmäksi keskikokoiselle ammattikeittiöiden myynti- ja huoltofirmalle, joista valtaosa on erinomaisen kannattavia. Tarvikeostojen osalta Tanskasta hankittu TripleTrading saattaa olla platform aqcuisition – etenkin jos yrityskauppoja ja yhteisyrityksiä perustetaan sellaisilla sopimuspykälillä, joissa hankintoja sovitaan keskitettävän NoHon kanaviin (?). En suuresti ihmettelisi, vaikka näkisimme Noho-tukun ja NoHon oman ammattikeittiöiden myynti- ja huoltofirman tulevaisuudessa. Jos vähän potentiaalia haluaa hahmottaa, niin pelkästään Suomen osalta tavoitteena olevassa noin 400 miljoonan euron liikevaihdossa on luokkaa 100 miljoonaa euroa raaka-aineiden ostoja (materiaalikatteen osuus), josta koko tukkuportaan katteen siirtyminen NoHolle voisi olla merkittävä mahdollisuus, puhumattakaan, jos sama onnistuisi sekä Suomen että kansainvälisiin NoHon ravintoloihin. Kasvaneessa NoHossa myös capex-ostot huoltopalveluineen ovat kymmenien miljoonien potti. Eli vertikaalisen integraation ja siellä kytevän piiloarvon kynnyksellä saatetaan olla, kun pääomaa aletaan allokoida tässä partneruuksiin nojaavan kasvun kynnyksellä.
Jos vertikaalista integraatiota ei haluta lähteä rakentamaan yritysostojen kautta, toinen vastaava vaihtoehto olisi lähteä rakentamaan hieman samanlaista hankintarengaspalvelua kuin Capman rakensi luodessaan CAPS:n omille portfolioyhtiöilleen. CaPS on edelleen erittäin kannattava ja arvoa luova. Tällainen “Noho Procurement Service” (nimettäköön vaikkapa NoPS) voisi kilpailuttaa ihan kaikki ravintoloiden opex- ja capex-diilit, ja myydä tarvittaessa palvelua myös NoHon ulkopuolelle, tai tarjota ravintola-alan henkilöstölle kilpailutettuja työsuhde-etuja, kuten CaPS myös onnistuneesti teki.
Tämä nyt vain omaa ajatuskelaa. Jään mielenkiinnolla seuraamaan.
Mielenkiintoisia näkemyksiä @Timo_Huhtamaki, kiitos niistä! Sitä vain mietin, että mikäköhän on NoHon oma mahdollinen ambitio vertikaalisen integraation laajentamiselle? Eezystä luovutttiin vast ikään ja tuo TripleTrading on käsittääkseni ainakin vielä aika pienimuotoista toimintaa.
Periaatteessahan NoHolla olisi varmaan mahdollisuus ottaa halutessaan koko arvoketju haltuun: siivous, vartiointi, ravintolahenkilöstö, kalustehuolto jne jne. Mutta palvelisiko tämä loppupeleissä kuitenkaan yhtiön ja omistajien etua? Mikä on siis NoHon tämänhetkinen tahtotila laajentua mahdollisesti myös muille ravintola-toimintaa tukeville toimialoille? En itse ainakaan muista, että moisista suunnitelmista olisi sijoittajien suuntaan hirveästi viestitty.
Tästä aiheesta myös hyvä kysymys-idea @Arttu_Heikura:lle vaikka seuraavaan johdon haastikseen.
Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor teki käynnissä olevan korkosyklin uudet pohjat tiistaina. Korko tuli tänään tiistaina alas maanantain 2,431 prosentista 2,356 prosenttiin.
Pudotus oli 7,5 korkopistettä.
Varsin mukavasti on tulossa uutta ostovoimaa erityisesti nuorilla asuntovelallisilla, joilla on suurimmat lainat. Puhutaan tuhansista euroista per perhe. Nuoremmat ovat sukupolvea, jotka tosissaan käyttävät ravintolapalveluja.
OP:n seniorimarkkinaekonomistin Jari Hännikäisen mukaan päivän lasku oli koko historian 43. voimakkain.
Omaan muistiini ei osu tilannetta, jossa yhtiö olisi vastaavaa laajentumista indikoinut.
Laitetaan ylös
NoHollahan on jo mm. Norjassa siivous-, vartiointi ja toimitusketjuyritykset ja oma käsitys on että ollaan valmiita tekemään jatkossakin juuri tällaisia ravintolatoimintaan liittyviä laajennuksia.
Kohdasta 02:25 eteenpäin ainakin tästä puhutaan:
Tukkureiden kate lienenee jossain ~20 %:n tienoilla, mikä tässä tapauksessa toisi NoHolle muutaman kymmenen miljoonan lisähyöytyyn. Tämä ei kuitenkaan valuisi suoraan tulokseen vaan omaehtoisen ostotoiminnan mahdollistamiseksi olisi NoHon tehtävä lisäinvestointeja esim. hankintaorganisaatioon ja varmaankin infraan. Toinen huomioitava elementti on NoHon (~100 MEUR volyymi) vs. Keskon PT-kaupan (4-5 mrd. volyymi) ostoehdot. Uskoisin jälkemmäisellä olevan parempi neuvotteluasema tavarantoimittajiin nähden. Oma käsitykseni on siis että NoHo käyttää Kesproa kumppaninaan (NoHo suositteli Kesproa Keskon CMD:llä näytetyssä videossa).
Kespro on tunnusluvuiltaan ihan hyvä esimerkki tästä, sillä palvelee myös Keskoa. Jättää noin 7% käyttökatetta, joten ajattelen saman olevan mahdollista myös tässä, mutta NoHon kohdalla pärjättäisiin vastaavasti pienemmällä kulurakenteella jakelussa. Kesprolla on tietääkseni noin 14 noutotukkua, mutta Noho keskittyy vain suurimpiin kaupunkeihin, joten pärjäisi kahdella, tai ehkä jopa puhtaasti verkkokauppamallilla/suoratoimitusmallilla ilman tavaran ottamista lainkaan omaan taseeseen? Tavarantoimittajilla lienee halua luoda kilpailukykyinen hinnoittelu Kespron lisäksi myös toiselle toimijalle, sillä Kespro lienee markkinassa myös merkittävä uhka arvoketjussa taaksepäin, jos esimerkiksi tiputtavat tuotteen valikoimista. Samasta syystä monet valmistajat pitävät useampaan kilpailevaa jakelukanavaa, jotta munat eivät ole yhdessä korissa.
EDIT: käyttökate %
Johdon vastaus tosiaan olisi mielenkiintoinen. Tosin itse muutamassakin pörssiyhtiön joryssä olleena tiedän sen, että tämän tason strategisia suunnitelmia ei välttämättä tietoisesti avata, sillä saattaa muodostaa merkittävän uhan nykyiselle kumppanille / toimittajalle, joten asia saatetaan kätkeä muiden liiketoimintojen alle, kunnes strateginen liike tai skaalaus tehdään.
Eezyä saatetaan pitää epäonnistuneena, kun se myytiin jonkun mielestä huonoilla kertoimilla. Tällöin kuitenkin hyvä muistaa, että NoHo on aikanaan sijoittanut 2500 euroa sen osakepääomaan ja onnistunut skaalaamaan yhtiön ylös ja sitten myymään. Tuotto osakkeenomistajille on ollut aivan valtava, ehkä jopa NoHon parhaita pääoman allokointeja? Itse osakkeenomistajana toivoisin vastaavia monta lisää.
Yleensä rönsyily oman osaamis/ydinalueen ulkopuolelle ei onnistu, mutta esim. Suppilog on pikku hiljaa kehittänyt järjestelmiä ja toimintaansa laajemmaksi. Hoitaa kaiken logistiikkaa myöten (laskutukset yms.). Tämä toki Suomessa.
Ei Keskollakaan ihan huonosti ole mennyt 
Vähittäiskaupan tilanne joitain vuosikymmeniä sitten oli hyvin konsolidoitumaton. Myös Keskossa yhdistyy yrittäjämäisyyden hyvät puolet ja keskitetty hankinta.
Näitä toimialoja ei toki voi suoraan verrata, mutta peräänkuulutan analyyttistä keskustelua ravintola-alan konsolidaation logiikasta (siis muulla kuin single brand -mallilla). On mielestäni vahva strategia ostaa enemmistäosuuksia ravintoloista tai tehdä pääomasijoittajien kanssa yhteissijoituksia (tai jatkossa jopa toimialan JV-järjestelyjä), ja keskitettyjen hankintojen ja muiden synergioiden kautta nostaa EBITDA-taso 3-4 prosentista 10 prosentin tasoon, mikä käytännössä tarkoittaa yrittäjälle tai myyvälle kumppanille sitä, että vaikka omistus putoaa kolmannekseen, viivan alle jää omistusosuuden muutoksesta huolimatta suurinpiirtein sama summa tulosta. Minusta ei ole rönsyilyä alkaa miettimään, mitä sellaista NoHo-platformiin kannattaa hankkia, jotta jokainen yritysosto/strateginen partneruus voisi tunnuslukujen parantumisen myötä tulevan arvonluonnin lisäksi jättää käyttökatetta myös toiseen osaan NoHoa. Tällöin syntyisi parhaimmillaan vahvaa compounder - tyyppistä kasvua.
Minua kiinnostaisi myös muiden näkemykset siitä, millä logiikalla erittäin sirpaleinen ravintola-ala pohjoismaissa tai Euroopassa konsolidoituu. Ainakaan itse en usko, että ala säilyy ikuisesti yksittäisten yrittäjien pyörittämänä ja ravintolatukkujen kautta ostonsa tekevinä.
Kespro ei sentään ole maan ainoa HoReCa-tukkukauppa vaikka onkin suurin. Lisäksi on ainakin S-ryhmän Meira Nova, Wihurin Metro, Valion Aimo (entinen Heinon tukku) ja seitsemästä eri yrityksestä koostuva Suomen palvelutukkurit.
PTY:n datan mukaan viime vuonna foodservice-tukkukauppa oli yht. 2.5 mrd€. Tuo data tosin perustuu käsittääkseni ainoastaan yllä mainittuihin yhtiöihin enkä osaa sanoa paljonko sen ulkopuolista ravintola-alan tukkukauppaa on.
Aika vaikea ennustaa, mutta onhan E-/S-liike tätä monipalvelumallia yrittänyt ja yrittää.
Juuri näin. Minäkään en ole varma, miten tuo foodservice-tukkukaupan markkina on tarkalleen laskettu ja siinä on ymmärtääkseni muutkin suurkeittiöt mukana, eli adressable market juuri ravintoloiden osalta on haastavaa täältä ulkokehältä hahmottaa, ja etenkin tietäen, etteivät kaikki ravintoloiden ostot mene tukkujen kautta. NoHon osalta materiaalikate-% antaa osviittaa ostojen osuudesta ja euromäärästä, mutta suorahankintoja vs. tukkuhankintoja ei raportoida.
Toistan ehkä tässä hieman itseäni isosta kuvasta, mutta myös vähittäiskaupan menneisyydessä ostot toimivat itsenäisten tukkureiden kautta, kunnes alan konsolidaatio alkoi edetä. Itse en ainakaan ota tätä toimialan tukkurakennetta annettuna tekijänä. Suoraan sanoen tuntuu, että välikäsiä on liikaa – etenkin ottaen huomioon, kuinka hyvin asiakasvirtoja ja siten raaka-ainetarpeita kyetään nykyään ennustamaan.
Ravintoloiden materiaalivirtojen ennustaminen on juuri kaikkea muuta kuin helppoa. Varsinkaan Nohon kaltaisessa tilanteessa, jossa monenlaisia eli kymmeniä erilaisia liikeideoita= ruokalistoja jne. Tämä on se syy, miksi jopa Nohon kokoinen toimija käyttää tukkuja, myös muita kuin Kesproa. Jos kyseessä olisi pelkkä “välikäsi”, business olisi haihtunut tai vähintäänkin taantunut. Näin ei ole tapahtunut, jos katsoo tuon fs-tilastoinnin pitkää aikasarjaa, päinvastoin. Sanon tämän nyt yli 25 vuotta alalla olleena.
Tämähän on hyvä keskustelu, sillä tätä juuri itsekin tarkoitan. Kun ruokalistat, niiden reseptit, raaka-aineet, asiakasvirrat jne muodostavat kuitenkin dataa, niin eikö tässä ole oppikirjaesimerkki asiasta, jossa tekoäly voisi luoda uusia malleja? Kun katsoo kuinka monimutkaisia asioita jo nyt on onnistuttu AI:n avulla ratkaisemaan, näyttäytyy tämäkin mahdollisuutena.
Ymmärrän toki sen, että vaikkapa ruokalistan vaihtuessa dataa menneestä ei ole, mutta ensimmäisen viikon jälkeen uskon tekoälyn päättelevän menekit.
Koitan ymmärtää, että mikä juuri tästä toimialasta tekee niin erityisen, ettei AI toimisi esimerkiksi tässä?
Analyytikkona katson tätä hypoteettista tilannetta enemmänkin riskinäkökulmasta. Noho on saanut todistettua operatiivisen kyvykkyytensä (9-10 % EBIT), mutta toistaiseksi tämä ei ole kääntynyt kovinkaan herkullisiin pääoman tuottoihin (pääoman tuotto on suurin piirtein tuottovaateen tasolla, eli liiketoiminta ei luo eikä tuhoa arvoa). Tämä on näkynytkin matelevana osakekurssina. Nohon M&A mallia on kuitenkin markkinoitu kovaa pääoman tuottoa generoivaksi, joten haluisin itse nähdä merkkejä ravintolatoiminnan pääomantuottokyvystä ennen kuin yhtiö pyrkii mullistelemaan ravintolamarkkinan arvoketjua.
Kyllä tekoälyä on jo käytössä toimialalla. Tästä linkistä löytyy lisätietoa: Antell mukana tekoälyn ja ihmisen tehokkaan yhteistyön päätöksentekomallin kehittämisessä – Antell