Sijoittaja voi katsoa myös oman pääoman tuottoa ja kasvua.
Aivan, tukkukaupan pyörittäminen sitoo pääomia ja sen minkä katteissa voi voittaa, häviää melkoisella varmuudella monessa eri kohtaa muualla. Ihan oman keskustelunsa arvoinen asia, jos tätä lähtisi tarkemmin avaamaan.
Minusta tämä asia ei kuulu sijoittajille. Meidän on luotettava johtoon, jolla on ajantasaiset ja tarkat tiedot asiasta,
Sijoittajat ovat yhtiöiden omistajia ja omistajillehan kuuluvat ainakin epäsuorasti kaikki yrityksen asiat. Ollaan myös Inderesin foorumilla ja Inderesin tehtävä on yhdistää sijoittajat ja pörssiyhtiöt.
Tämä esittämäsi ajatus on toki oikeutettu mielipide. Itse taas ajattelen, että suomalaisten innostuminen osakesijoittamisesta ja sen myötä kansan vaurastuminen edellyttää, että listattujen yhtiöiden tekemisestä saa olla kiinnostunut ja niiden strategisesta suunnasta keskustella avoimesti. Ei se ole epäluottamusta johtoa kohtaan. Pikemminkin laadukasta keskustelua käyvä sijoittajayhteisö voi toimia ajatustyön aminohappona, tai “investor advisor boardina” yhtiön johdolle. Monen yhtiön johto on työn raskauttama, kiireinen ja aikaa strategiselle ajattelulle ei aina ole, joten uskon monen seuraavan mielenkiinnolla omasta yhtiöstään käytävää keskustelua. Tunnen itse asiassa kaksi pörssiyhtiön toimitusjohtajaa, jotka lukevat joka päivä nämä ketjut, joten mikäpä sen parempi paikka vaikuttaa yhtiön johtoon kuin kirjoitella asiallisia viestejä tänne.
NoHon osalta tuntuu siltä, että sijoittajat ottavat annettuna sen, että koko ravintola-ala olisi tuomittu fragmentoituneeseen rakenteeseen, jossa vertikaalinen integraatio ei ole mahdollinen. Ja että ainoa tapa kasvaa on horisontaalinen osuuksien osto. Minä taas uskon, että tulemme näkemään ravintola-alan konsolidaation, joka tulee osin rikkomaan nykyisen toimitusketjun. On vaikeaa ennustaa, miten se tarkalleen tapahtuu, mutta olisi suorastaan ihme, jos AI ei näyttelisi roolia ostojen optimoinnissa tai henkilöstön resursoinnissa. Näiden tekijöiden tuonti mukaan kasvattaa kaulaa itsenäisiin toimijoihin. Näistä konsolidaation ajureista, toimialan dynamiikasta ja vertikaalisen integraation mahdollisuuksista olisi kiva käydä analyyttista keskustelua. Jokainen meistä osaa toki väijyä pääoman tuotot ja tukkuliikkeiden käyttökatteet, mutta hyviä sijoituksia tehdään yhtiöihin, jotka onnistuvat luomaan voittavia malleja rakenteellisesti muuttuvaan markkinaa, ja silloin kun nämä mallit eivät vielä näy luvuissa.
On totta, että ajatus toimialan dynamiikkaa mullistavista ja täten voittavista malleista on kiehtova. Todella toivon kuitenkin, että Noho ei ala omia maatiloja, tukkuja (3. suurin omistaja vihannestukkuri Veikko Laine) tai matalakatteisia siivous / vartiointi / pesula yhtiöitä perustamaan. Noho jaksaa aina yllättää muutenkin, on se sitten sveitsiläistä hampurilaista, kasvustrategian käännöksiä norjapainotuksesta suomeen koronan jälkimainingeissa tai pakkausmateriaalifirmoja. Toivon, että fokus pysyy siinä, että rahaa allokoidaan jatkossakin todennetusti tuottaviin kohteisiin. Vaikka sitten yksinkertaisiin yhdellä työntekijällä pyöriviin karaokebaareihin, erityisosaamista vaativiin suurtapahtumiin / yksiköihin tai Akun puhumasta “operational excellence” toimintamallista ja sen monistamiseen ulkomaille.
Jossain haastattelussa Sauli taisi todeta, että mihin se tiikeri pääsisi raidoistaan. Niin kauan kuin nykyinen tamperelaistaustainen johto pysyy puikoissa, tuskin Nohon kanssa tylsiä hetkiä tulee, vauhtia ja vaarallisia tilanteita pitäisi olla luvassa heti ensi vuonna. Seuraavaksi odotetaan kv yritysostoja, burger societyn pääomarakenteen muutoksia sekä muita Suomisen “opportunistisia” x factoreita, joilla kasvua saadaan aikaiseksi. Toivoa saattaa, että nämä liikkeet olisivat jokseenkin päin arvoa tuovia osakkeenomistajille, ehkä jopa rahallisestikin.
Jos strategiakauden lopulla (2027) ollaan lähellä lukuja EPS EUR 1 ja osinko 8%, niin tuotto on kiinnostavalla tasolla.
Minusta NoHossa kannattaa nähdä myös se potentiaali, joka on alan suuremmissa järjestelyissä Euroopan tasolla.
Sattuneista syistä olen itse seurannut Orklan matkaa jo pidempään, ja Orkla tuntee suomalaiset toimijat erinomaisen hyvin ja on tunnettu järjestelyistään. NoHon ex-toimari Akuhan siirtyi Orkla Europen toimariksi. Orkla taas on rakentanut European Pizzan Companyä, joka on noin 300 millin liikevaihtoa tekevä kolmen paikallisen pizzabrändin talo, johon kuuluu myös Kotipizza Suomesta. Laajentuminen premium pizza -markkinaan voisi olla ihan looginen askel myös Noholle, enkä kokisi suurta yllätystä, jos Orkla ja NoHo löytäisivät yhteisen sävelen M&A-mielessä – ei jäisi ainakaan kiinni siitä, etteikö Orklan Euroopan vetäjä tuntisi molempia yhtiöitä, mikä madaltanee kynnystä. Yhtiöt yhdistämällä se olisi samalla listayhtiö, jolloin Orklan ei tarvitsisi erikseen listata EPC:ä, jos se haluaa siitä exitin. Tällaisen järjestelyn kautta Noholla olisi portfoliossa sekä premium burger että premium pizza -segmentit. NoHon Tanskasta hankkima Triple Trading sopisi synergioiden puolesta aivan loistavasti palvelemaan molempia kokonaisuuksia, ja varmaan sieltä pizzalaatikkojakin saisi muiden 2 Go -tuotteiden lisäksi
Viitaten vielä edellisiin keskusteluihin vertikaalisesta integraatiosta, myös European Pizza Company on CMD:ssä nimennyt yhden kolmesta painopisteestään “Value chain ownership”.
Tämä tietenkin puhdasta spekulaatiota, mutta ihmettelisin jos isompien järjestelyjen vaihtoehtoa ei olisi pöydällä.
NoHohan on jo pienesti tässä markkinassa mukana Luca-brändillään.
Mielenkiintoista pohdintaa joka tapauksessa Timo ja tervetuloa omistajaksi
Ei todellakaan kuulu yrityksen kaikki asiat suoraan eikä epäsuoraan piensijoittajille. Oli pakko kommentoida, kun tällä viikolla yhdessä neuvottelussa erään yrityksen toimitusjohtaja kommentoi asiaa hyvin kun puhuttiin heidän omistajista. Ei pörssiyhtiö.
Timolta loistava idea NoHolle oma NoPS:n perustamisesta. Mun mielestä ylipäätään hankintojen tehostaminen, johtaminen olisi monessa yrityksessä helppo tapa parantaa kannattavuutta. Nohon kohdalla tämä on uskoakseni hallussa, mutta tehokkaat hankitapalvelut voisivat tukea muita yrityksiä. Kilpailuttajakonsultit eivät ole mielestäni ei ole hyvä ratkaisu verrattuna kokonaisvaltaisempaan kulutehokkaampaan palveluun.
Tästä olen täysin samaa mieltä. Aarni Ekholm juuri Karon haastattelussa myönsi lukevansa tätä forumia ja ylipäätään sanoi että kokee saavansa muiden yhtiöiden osavuosikatsauksista tai forumilta ideoita omaan yhtiöön.
Itse koen sijoittamisen antaaneen todella paljon omaan työhön, ja en usko että olisin nykyiseen työhön päätynyt ilman tätä harrastusta, ja uskon että hyötyä minulle on tulevaisuudessakin. Toki hyöty sijoituskeskustelusta on varmasti enemmän meille vähemmän isoille johtajille, kuin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille. Arvostan silti piirrettä, että toimitusjohtaja ymmärtää ettei tiedä kaikkea, ja voi saada internetistä hyviä ideoita.
Tää olisi varmaan enemmän sopinut Relais ketjuun. Kun vielä nostan esiin Relaisin toimarin kommentoineen hyvin kuinka hän uskoo henkilöstön osaamisen/kompetenssin kehittymisen tuovan lisäarvoa yhtiölle - viittasi kyllä enemmän johtoryhmään kuin koko henkilöstöön - mutta hyvä näkökulma mielestäni.
Tietenkin kuuluu. Piensijoittajalla ei ole yleensä vaikutusvaltaa yritysten asioihin esim. yhtiökokouksessa mutta se onkin aivan eri kysymys.
Piensijoittaja on kiinnostunut yhtiön asioista omasta näkökulmastaan: tekeekö yhtiö oikeita asioita - onko se esim. parhaimmalla tavalla sijoittunut arvoketjussaan - ja onko yhtiö hyvä sijoitus vai pitäisikö sijoittaa johonkin muualle?
Toki on myös mahdollista että jos ideoita tai näkemyksiä jostain aiheesta esittää perustellusti niin ne voivat sitten kiinnostaa myös yhtiön suurempia omistajia, hallitusta tai toimivaa johtoa jolloin ne voivat vaikuttaa piensijoittajan oman sijoituspäätöksen lisäksi myös suoraan itse yhtiöön.
Suurin osa keskustelusta käydään kuitenkin sijoittajan sijoituspäätöksen tueksi eikä suoranaisesti yhtiöihin vaikuttamiseksi.
Aamulehdessä nähtävästi iso juttu Nohon suureksi kasvaneesta osuudesta Tampereella. Aamulehden arvion mukaan Noho hallitsisi noin 17%:a Tampereen yökerhojen ja ravintoloiden anniskelupaikoista. Itselläni ei ole tunnuksia, joten hieman laajempi referointi jutusta kiinnostaisi.
Oman kokemuksen mukaan Noho konsernin brändi näkyy varsin vähän missään. Pidän hyvänä tapaa, jossa ravintolat operoivat omilla brändeillään ja äkkiseltään mieleen tuleekin kysymys, että voiko tuosta olla Noholle haittaa, jos kaikki heidän ravintolat aletaan mieltää jollain tavalla saman omistajan paikoiksi…
Varför Tammerfors, vi har Stockholm:
Ruotsista voisi NoHo siis kenties vaikka löytää ostettavaa vaihteeksi Tampereen sijasta, jos ei esim. Turusta tai muualta Suomesta saada mitään kiinnostavaa.
Mielestäni Vikströmin Aku aikanaan sanoi, että arvostukset liian korkeita Ruotsissa eli ei ole löytynyt ostettavaa. NoHo on siis tutkinut Ruotsinkin ravintolamarkkinaa. Tuskinpa arvostukset ovat paljon pudonneet, viitaten jakamaasi uutiseen.
Varmasti on haittaa jos ravintoloita aletaan mieltämään liikaa NoHon ravintoloiksi ja siksi on parempi pitää matalaa profiilia ja keksittyä ravintoloiden omiin brändeihin.
Ruotsiin ei taas ole mitään järkeä nyt lähteä kun tekemistä riittää hyvin Norjassa ja Tanskassakin. Vie kuitenkin aikansa rakentaa ne hyvät sopimukset paikallisten toimijoiden kanssa ennen kuin suuruuden ekonomia alkaa tuottamaan kilpailuetua. Mieluummin sinne Suomen Pariisiin eli Turkuun seuraavaksi.
Timo Huhtamäki on päässyt esittämään kommenttinsa myös Kauppalehteen. Valitettavasti maksumuurin takana:
Joka tapauksessa NoHolla on kyllä hyvin paljon erilaisia mahdollisuuksia.
Tyypillistä Kauppalehti -tasoa, puhutaan nousuvarasta ja vahvasta 35% per vuosi kasvusta viimeiset kolme vuotta. Koronasta ei puhuta sanallakaan. Otetaan tämä näkyvyys vastaan kuitenkin pos. fiiliksin.
NoHo jatkaa pitkän ajan (2-5 vuotta) vahvimpien listalla OP Small and Mid Cap Monitorissa. Lisäksi NoHo Partners hyötyy OP:n mukaan ostovoiman elpymisestä. Tällaisista yhtiöistä on oma lista.
NoHon suhteellisessa kannattavuudessa ei mielestämme ole enää juurikaan nousuvaraa,mutta kasvumahdollisuuksia on yhä rutkasti. Yhtiöllä on vahvat näytöt arvoa luovista yritysjärjestelyistä, joilla kasvua on saatu aikaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
NoHo näyttää olevan Kauppalehden viikon osake.
Luin viikonlopun aikaan kaksi mielenkiintoista ravintola-alaa käsittelevää artikkelia:
Näiden yhteisviestinä oli, että ravintolat ovat kyllä kysyttyjä ja asiakkaita piisaa, mutta vaikka homman tekisi kunnolla ja laskuttaisi tuhat euroa per ateria, on homma vain hädintuskin kannattavaa. Suomea on lisäksi aivan viime aikoina ravistellut ravintoloiden konkurssiaalto.
Omaan kokemukseeni nojautuen ravintolat luottavat ns. hypeilmiöihin ja homma ei ole järin kauaskantoista. Jos uusi ravintola ei heti lähde lentoon ja hype jää tulematta, laitetaan se surutta kiinni ja kokeillaan seuraavaa jossain muualla. Lisäksi hypetetyissäkin ravintoloissa, kokemukset siis Helsingistä, ruoka on usein korkeintaan keskinkertaista ja palvelu, jos sitä saa, on ylimalkaista ja kiireistä. Ei tällaiseen halua rahojaan viedä.
Ylläoleva ei koske ns. pitkän linjan tekijöitä joita löytyy Suomesta vielä muutamia. Osa näistä taistelee kannattavuutensa kanssa, mutta pitää ovia auki koska asiakkaita kuitenkin riittää. Näissä kyllä tulee käytyä, tosin aika harvoin koska vähävaraisella tuo raha on pois muusta.
Kauppalehden toimitus seuraa myös Inderesin keskustelupalstaa. Inderes-foorumi mainittu yhtenä lähteenä tämän päivän NoHo-artikkelissa