Tässä oli joitakin erikoisia piirteitä. Ostin älyvaa’an withingsin brändin alla joka kertoi myös verisuonten käyttäytymisestä (kun en ole lääketieteen ihminen jätän termit sikseen). Nokian alaisuudessa sain käsityksen että tästä asiasta/ ominaisuudesta jouduttiin luopumaan, tai siis joka tapauksessa tuo ominaisuus vedettiin samaisesta tuotteesta pois. Eikö tämä omaisuus täyttänyt jotain terveydenhuollon kriteerejä? Nyt taas myöhemmin irrallisena yhtiönä tuo ominaisuus on palannut samaiseen älyvaakaani takaisin. Erikoinen tapaus.
Itse siis tosiaan pidän withingsin tuotteista. Melko innovatiivisia terveyden seuraamisen suhteen ja melko edullisia. En oikein ymmärrä miksi tämän myynti ei lähtenyt ollenkaan toimimaan. Pelättiinkö antaa ”terveyteen liittyviä diagnooseja” jos ne olivat hieman epätarkkoja? Toiminta vaikuttaa nykyisellään paljon rohkeammalle. Tämän seurauksena hankin juuri kyseisen brändin älykellon.
Nokian lakimiehet eivät halunneet ottaa riskejä joten ominaisuus käännettiin pois. Näin voi käydä kun lakimiehet pääsevät ohjaamaan mitä tuotteet saavat ja eivät saa tehdä.
Samaan kiinnitin itse huomiota. Melko pian Withingsin myynnin jälkeen Pulse Wave Velocity -ominaisuus tuli vaakaan takaisin, Nokia-aikana siitä tosiaan uutisoitiin, että ei ole riittävästi näyttöä tms. Voihan olla, että asiaa on sittemmin tutkittu lisää ja saatu pitävämpää näyttöä. Mulla on tuon vaa’an lisäksi langaton verenpainemittari, jonka käyttö on myös helppoa ja mukavaa. Siitä näyttää tulleen uusi versio, joka lupailee myös melko futuristisia ominaisuuksia (rytmin tarkistus ja sydänäänten kuuntelu). Näyttäisi nopeasti siltä, että Nokian alla markkinointi on kusastu täydellisesti.
Se oli se PWV mittaus (olen terveysalan ammattilainen), joka otettiin softan kautta pois aikoinaan. Toimii uudelleen nykyään. Ostin äskettäin Withings EKG kellon @129€. Mielestäni erinomainen tuote hinta huomioiden ja muutenki Withings oli innovatiivinen ennen Nokiaa ja Nokian jälkeen. Nokian omistuksen aikana kuitenkin oli hiljaista…
Eikös Withings ole (taas) Ranskalainen? Samat lääketieteellisiä tai terveydenhoitoon tarkoitettuja laitteita koskevat direktiivit koskevat molempia maita. Muistan muuten kirjoittaneeni tähän ketjuun aiheesta aiemmin - en vain muista mitä kirjoitin.
Mutta siis, eräs tuttava oli katsomassa paikan päällä, mitä tälle terveysteknologialle Nokialla tapahtui aina siihen asti, kunnes kaikki käytävillä haahuilleet tohtorit irtisanottiin. Hänen kommenttinsa Nokiasta tämän uuden aluevaltauksen parissa eivät olleet mairittelevia. Joskus lounaalla kauan aikaa sitten sivuttiin keskustelussa myös laitteita koskevia määräyksiä.
Mutta noista direktiiveistä. Suomessa niitä osataan seurata pilkun päälle. Voi hyvin olla, että kyse on siitä. Eikä direktiivejä edes yritetä kiertää - edes järjen nimissä.
Siinäpä se, EU:n “mallioppilaita” ja “Mitä ne meistä ajattelevat?”-poliitikkojen maassa kun ollaan…
Ken muistaa tämänkin “direktiivin” käytännön soveltamisen Suomessa silloin aikoinaan:
Säädöksellä oli tarkoitus helpottaa pakkausta ja kaupankäyntiä EU-maiden välillä eikä se kieltänyt käyriä kurkkuja, mutta esitteli niille laatuluokkia niiden ominaisuuksien mukaisesti.
6.5.202011:30
Nokia Oyj
Sisäpiiritieto
6.5.2020 klo 11.30
Nokia käynnistää ostotarjouksen liikkeeseen laskemistaan 500 000 000 euron 1,000 %:n velkakirjoista, jotka erääntyvät 15.3.2021
EI JAETTAVAKSI, JULKAISTAVAKSI TAI LEVITETTÄVÄKSI YHDYSVALLOISSA TAI LAINKÄYTTÖALUEILLA, JOISSA JAKAMINEN, JULKAISEMINEN TAI LEVITTÄMINEN ON KIELLETTYÄ, TAI HENKILÖILLE, JOTKA OLESKELEVAT TAI ASUVAT YHDYSVALLOISSA TAI TÄLLAISILLA LAINKÄYTTÖALUEILLA.
Espoo, Suomi - Nokia Oyj (“Nokia”) ilmoittaa, että se on käynnistänyt ostotarjouksen (“Ostotarjous”) ostaakseen käteisellä korkeintaan alla määritellyllä Sallitulla Enimmäismäärällä: (i) pääomaltaan yhteensä 500 000 000 euron 1,00 %:n velkakirjoja, jotka erääntyvät 15.3.2021, ja jotka on laskettu liikkeelle Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa (“Velkakirjat”).
Ostotarjous tehdään 6.5.2020 päivätyn ostotarjousasiakirjan (“Ostotarjousasiakirja”) mukaisilla ehdoilla. Isolla kirjoitetut termit, joita ei ole määritelty tässä tiedotteessa, tarkoittavat samaa kuin Ostotarjousasiakirjassa.
Ilmeisesti järjestelevät velkoja ostamalla ensi vuonna maksuun tulevia velkakirjoja takaisin ja ottamalla halvempia uusia velkakirjoja uudella takaisinmaksuajalla tilalle? Lainaajalle pieni tuotto etukenossa ja Nokialle lainanmaksujen siirto eteenpäin ja mahdollisesti pienemmät lainakulut.
En tiedä, onko EIB:n lainassa ehtoja sen käytöstä, mutta investointipankin lainahan nostettiin viime hetkellä ennen sen erääntymistä.
Kävi myös mielessä, että siirtämällä lainanmaksua eteenpäin voidaan turvata myös mahdollisuutta maksaa osinkoa. Tai sitten pääomalle on muuta käyttöä näköpiirissä. Tietyissä tapauksissa kassan kasvattaminen on turva, toisinaan hyvä syy mielenkiinnolle yritystä kohtaan ostomielessä. Veikkaan Nokian kohdalla ensimmäistä.
Toivottavasti joku kirjoittaa kirjan Risto Siilasmaan johtamisfilosofiasta Nokiassa. Siilasmaa on ymmärtääkseni (siis en tiedä) filosofinen, yhteiseen hyvään uskova, optimistinen teknonörtti. Jorma Ollila saattoi olla oikeassa, että Siilasmaa ei ole oikein sopiva henkilö johtamaan isoa kansainvälistä yritystä. Kirjassaan Paranoidi optimisti Siilasmaa korostaa menetelmiä, miten hän johti Nokiaa murroksessa. Näin Nokia uskalsi ryhtyä isoihin muutoksiin. Homma toimi hyvin murroksessa, mutta mikä meni sitten pieleen Nokian johtamisessa. Miksi Nokian kassavirtaa ei ole saatu positiiviseksi? Jäikö halu isoihin muutoksiin päälle? Verkosta haluttiin kehittää jättimäinen huippunopea tietokone käyttäen omaa laboratoriossa kehitettyä ReefShark-sirua? Unohtuiko realismi, kun vainoharhaisesti haluttiin olla optimistisia? Uskoa valittuun strategiaan riitti aina Q3/2019 osavuosikatsaukseen asti ja Nokian oli lopulta kerrottava totuus strategian epäonnistumisesta kerrotussa aikaikkunassa. Nyt on realismin aika. Nyt väistyvien johtajien ylistäminen on muutaman vuoden takaista historiaa. Uudet naiset ja miehet ottavat vetovastuun. Toivottavasti heillä on kykyä realistiseen johtamiseen ja omistaja-arvon kasvattamiseen.
ps tuo velkakirjan osto tiedote
siellä
Uuden Rahoituksen Ehto ja muut Ehdot
Nokia tiedotti tänään aikomuksestaan laskea liikkeelle uusia euromääräisiä, kiinteäkorkoisia velkakirjoja (Uudet Velkakirjat). Tämä pörssitiedote ei muodosta tarjousta myydä Uusia Velkakirjoja tai pyyntöä Uusien Velkakirjojen ostotarjoukseksi, eikä Uusia Velkakirjoja rekisteröidä vuoden 1933 U.S. Securities Actin, kuten muutettu, (Laki) mukaisesti. Uusia Velkakirjoja ei saa tarjota tai myydä Yhdysvalloissa, ellei rekisteröintivelvollisuudesta ole soveltuvaa Lakiin perustuvaa poikkeusta.
puuttuuko tiedote uusista “tänään aikomuksestaan laskea liikkeelle uusia euromääräisiä, kiinteäkorkoisia velkakirjoja (Uudet Velkakirjat)” ??
Luottoluokittaja Fitch pitää Nokian luokituksen “vakaana”. Ericssonilla on sama luokitus. Uudet velkakirjat saivat BBB-luokituksen. Koosteessa muutakin hyvää tietoa Nokian näkymistä luottoluokittajan arvioimana, mm. arvioi kassan paranevan ja kysynnässä olevan koronan takia lisäpotentiaalia.
Mielenkiintoinen tuo Fitchin raportti, muutama asia: Nokia’s operating profile carries higher risk than broader technology sector peers such as ASML Holding N.V. (A-/Stable), STMicroelectronics N.V. (BBB/Stable) or NXP Semiconductors N.V. (BBB-/Stable). This reflects lower demand visibility on the back of high capex volatility in the telecoms segment, intense competition and increasing commoditisation of key products. However, it shares the same high dependency on R&D for sustaining the business model as its higher-rated technology sector peers.
ja lisäksi:
We believe that a potential exercise of the put option against Nokia by its Chinese JV partners and an accompanied rise in reported debt (Fitch already treats this liability as debt) would delay the timing of dividend resumption.
Kyllä vain, näin ainakin aiempien ”mid bandien” osalta vaikuttaa olleen… eli nämä ovat näitä Sprintin paikkoja. Kenties myös muiden taajuuksien sekä koko T-Mobilen osalta tilanne sama?
Tässä kertomaani lähteenä LightReading & Mike Dano:
Ericsson built Sprint’s 5G networks in Dallas, Atlanta, Houston and Kansas City; Nokiabuilt Sprint’s networks in Los Angeles; NewYorkCity; Phoenix; and Washington, DC; and Samsung built Sprint’s network in Chicago.
Sivuhuomautus siitä ettei tätä juttua ollut kirjoittanut Iain Morris. Tällöin ainakin itse koen et sisältö on luotettavampaa.
Mutta kyllä, Nokia teki verkot Losissa ja Nykissä sekä Sprintille että T-Mobilelle, muistaakseni. Aika hyvin taisi tuota listaasi seurailla molemmilla operaattoreilla; sellaista synergiaa jo ennen yhdistymistä.
