Twiitissä lyhyt tulosennakko.
https://twitter.com/zijoittaja/status/1775502568887582742?t=LZR0e0YBAtUzuiKgbIK3tw&s=19
Vodafone teki samasta asiasta lehdistötiedotteen loppukäyttäjän näkökulmasta:
A new Internet technology has been successfully tested by Vodafone and Nokia which could greatly improve the home broadband experience for customers, particularly when gaming or making video calls. Using a replica fibre-to-the-home (FTTH) link serving a standard laptop over a busy Wi-Fi broadband connection (simulating the worst-case peak load), the two companies were able to reduce the response times, known as latency, when accessing an Internet site from 550 milliseconds (0.55 seconds) to just 12 milliseconds (0.012 seconds) whilst maintaining fast speeds. The latency reduced to only 1.05 milliseconds (0.00105 seconds) when an ethernet cable was used in place of Wi-Fi. Latency of 100 milliseconds or above, reportedly equal to a blink of an eye, can cause a noticeable lag when gaming or during a video call.
L4S selitetty Bell Labsin sivuilla:
In January 2023, the IETF granted RFC status to three L4S documents. It was the result of years of pioneering research by Koen De Schepper’s team at Nokia Bell Labs, in collaboration with BT and Simula. Nokia was the first company to globally demonstrate network support for L4S in a proof-of-concept on its Nokia WiFi beacons back in 2019 during the Broadband World Forum. Since then, L4S has received broad industry support.
End-to-end latency is the summation of three different factors: propagation, interface and queuing delay. L4S tackles the single biggest – and most often overlooked – source of latency and latency variation or jitter: queuing delay. Large and varying delays cause videos to stall, people to start talking over one another in videoconferencing, or frames to be skipped in cloud-gaming applications. In more futuristic applications, such as remote-controlled drones, the slightest delay variation could cause drones to crash. Any such real-time application greatly benefits from an end-to-end latency that’s not only low, but consistently low. And this is what L4S enables.
Uittohan kehui, että Telia oli tyytyväinen Tanskan parhaimpaan internettiin…
- Nordic operator Telia has closed the sale of its Danish unit to Norlys. The deal is worth 6.25 billion Danish kroner (US$903 million). Norlys, a Danish company, currently offers Internet and pay-TV services, as well as gas and electricity. Telia says that the deal forms part of its strategy to “focus on markets in which there is a clear path to securing and defending leading market positions.”
https://www.lightreading.com/fttx/eurobites-nokia-vodafone-test-l4s-for-lower-latency-broadband
No, sentään tavoitehinta on 3,7 EUR, toisin kuin eräällä toisella analyysitalolla, jolla se on 3,1 EUR. Ettei tässä olis vähän sellaista, että ensin päätetään tavoitehinta, ja sitten laitetaan taulukkoon luvut jotka sen tuottaa. Käytännössä Nordea ennustaa, että verkkolaitemarkkina ei toivu tänä vuonna, ei ensi vuonna, eikä vuonna '26. Tai sitten, että Nokia menettää markkinaosuutta. No, AT&T näytti tietysti, että se on mahdollista. Viime vuonna kuitenkin myynti AT&T:lle oli n. 500-800 milj. EUR, joten ehkä se ei ihan hirveästi markkinaosuutta heiluta. Nokia kertoo myös, että jatkossakin toimitetaan tuotteita AT&T:lle.
Nokia kertoo nyt, että Network Infra kasvaa tänä vuonna ennusteen keskivälissä 5%, joka tarkoittaa noin 500 milj. EUR. Tätä tukee ilmeisesti raportissa mainitut uusi webscale-asiakkuus (joka luvattiin julkistaa lähiaikoina) IP-verkoissa ja uusi FWA (fiexed wireless access) asiakkuus Intiassa. Jos Jenkkien BEAD-ohjelma toteutuu aikataulussa, niin viimeistään '25 sen pitäisi alkaa näkyä luvuissa. Nokia on myös voittanut osuutta optisissa verkoissa oman kertoman mukaan, 15% → 18%. Jos kehitys jatkuu, niin sen pitäisi näkyä myynnin kasvuna.
Näissähän on vähän se ongelma, että koskaan näistä ei joudu tilille. Jos markkina alkaa piristymään, niin sitten Nordea ruuvaa lukuja ylöspäin, ja päivittää tavoitehintaa. Kukaan ei muistele enää menneitä ennusteita.
Tässä oma täysin Nokian ohjeistukseen perustuva laskelmani lt-ryhmittäin. Keskiskenaariossa (kasvu ja marginaali ohjeistuksien keskipisteissä) NI:n myynti kasvaisi tänä vuonna n. 400 miljoonaa ja MN:n myynti laskisi n. 1200 miljoonaa, missä lasku johtunee varsinkin seuraavista tekijöistä: 1) yleisesti ottaen heikko markkinakysyntä 2) Intian 5G-panostusten jyrkkä lasku ja 3) AT&T:n menetys RAN-asiakkaana.
Huomaamme myös, että keskiskenaariossa NI:n myynti jäisi vain runsaan sadan miljoonan päähän MN:n myynnistä ja tietysti liikevoiton osalta NI on aivan omaa luokkaansa MN:ään verrattuna.
Tämän vuoden liikevaihto jää keskiskenaariossa vain marginaalisesti viime vuoden liikevaihdosta kun taas EPS ja koko Nokian liikevoittomarginaali kasvaisivat selkeästi viime vuodesta. Itse asiassa Teknlogian merkittävien mutta kertaluontoisten kiinnikuromismaksujen vuoksi liikevoittomarginaali saavuttaa keskiskenariossa vuoden 2026 tavoitetason 13%.
Mielenkiintoinen graafi: Nokian kurssi ja 12 kuukauden ennusteet eivät ole kohdanneet. Toivottavasti kurssikäyrä leikkaisi ennustekäyrän tulevan vuoden aikana. Mutta jos ennusteet ovat yhtä optimistisia kuin ennenkin, kurssi kyllä kyntää reilusti alle kolmen euron. Ollaan kuitenkin optimistisia ja pidetään ennusteita nyt pessimistisinä. 
Ennusteet eivät ole olleet luotettavia tähän mennessä. Myös ennusteiden hajonta viittaa, että ennusteet eivät ole luotettavia.
Analyytikoiden parviälyyn en siis voi luottaa, joten otan jälleen käyttööni oman pölyisen kristallipalloni ja luen tätä ja muita sijoituspalstoja. Ja sitten vaan uskon voimalla sijoituspäätöksiä/Nokia.
Nokia Oyj (HLSE:NOKIA) Stock Valuation, Peer Comparison & Price Targets - Simply Wall St
Nordean arvauksiin vielä viitaten, on kyllä vähän erikoiset odotukset 24-26 vuosien osalta niin liikevaihto kuin EBIT/EPS.
Ajatellaan kontekstina vuosi '23 → varastojen purkua jatkuen ehkäpä '24 H1 asti.
Lisänä tullut korkopiikki, joka hidasti investointien uudelleenkäynnistymistä.
Nyt lähdössä BEAD:it käyntiin, pientä investointivelkaa kertynyt, markkinaosuudet kasvussa (pl. MN, huomioiden kuitenkin paremmat katteet muualta).
Vielä, kun keskuspankit osais reagoida ajoissa.
Ainoa lisäarvo tuommoisesta analyysistä ois päästä tarkastelemaan skenaarioita mihin oletukseen tuommoinen arvio lepää.
Luottamus tuloskehitykseen täytyy ansaita kuitenkin.
Sitten kun analyytikoilla on enemmän luottamusta, nousee ne tavoitehinnat mukana.
Ei kyllä tuon perusteella, KMD pyörittää Tanskan julkisen sektorin IT-palveluja ja tuossa T-Systems ottaa haltuun heidän mainframe-parkin.
Ericsson ja Nokia tänään kovassa laskussa, lieneekö vaikuttimena Intiasta tullut oikeuspäätös, joka IAMin mukaan ei ole pelkästään hyvä asia Ericssonille? Itse juttu muurin takana, en näe sisältöä, mutta otsikon perusteella päätöksen pitäisi koskea myös Nokiaa.
Kysyin copilotilta
The Delhi High Court of India recently issued a significant decision in the dispute between Intex Technologies, a mobile phone importer, and Ericsson, which owns telecommunication patents subject to commitments for licensing on fair, reasonable, and non-discriminatory (FRAND) terms under the intellectual property rights (IPR) policies of standard development organizations (SDOs), such as the European Telecommunication Standards Institute (ETSI) 1.
Here are the key points from the court’s decision:
- Interim Injunction: The High Court affirmed an interim (or preliminary) injunction that Ericsson obtained over eight years ago in March 2015. This injunction required Intex to pay 50% of the expected royalty while the case was pending. The court ruled that Ericsson had shown it was likely to prevail in the case regarding the validity and infringement of the eight patents in question, as well as compliance with FRAND commitments. The recent decision further ordered that Intex must pay 100% of the royalty while the case is ongoing 1.
- Harmonization of Basic Principles: The Delhi High Court aimed to achieve harmonization of basic legal principles by considering international standards and foreign decisions while accounting for differences in national laws. The decision generally favors SEP (standard essential patent) owners. Notably, the court ruled that an injunction may be granted against a standard-compliant product if even a single SEP is found to infringe 1.
- FRAND Commitment Obligations: The decision clarifies that a FRAND commitment imposes obligations on both the SEP owner and someone seeking to license the SEP. It is not a one-way street. Additionally, the court discussed the issue of transparency, indicating that an SEP owner might need to provide information to a prospective licensee (under a confidentiality agreement) 1.
- Section 8 Compliance: The court emphasized that a prospective patentee must inform the Indian Patent Office of major jurisdictions where a patent has been granted and submit substantial details regarding the same. However, it does not require filing every piece of documentation from foreign countries in the Indian Patent Office. Ericsson was found to have disclosed substantial details regarding its patents, fulfilling the requirements of section 8 of the Indian Patent Act 2.
In summary, this decision provides valuable insights into licensing and litigation of international SEP portfolios, emphasizing fairness, transparency, and harmonization across jurisdictions.
Mitä siis tarkalleen ottaen kysyit copilotilta? Tekstistä ei käy ilmi samaa sisältöä kuin IAM Median tekstistä?
Yritin uudestaan eri tavoin kysellä vaikutuksista, mutta ilmoittaa aina tarkempien tietojen löytyvän maksumuurin takaa. Tuo aiempi oli tiivistelmä päätöksestä.
Huawei on otettava vakavasti kilpailijana, koska se on paljon vahvempi myynnin, työntekijäkohtaisen myynnin, henkilöstömäärän ja T&K-menojen perusteella. Osa sen vahvuudesta johtuu suuresta kotimarkkinasta, joissa ulkomaiset yritykset ovat lähinnä statisteja: lähes 67 % myynnistä vuonna 2023 oli Kiinassa, mikä auttaa myös toimintaa ulkomailla. 51 % Huawein myynnistä tulee ICT-infrastruktuurista, jossa se kilpailee Nokiaa vastaan niissä maissa, joissa Huawei saa toimia. 2023 Annual Report - Huawei
Huawein vahvuuksia ovat siis sen suuret kotimarkkinat, valtion tuki sekä valmius ja kyky hintadumppaamaan ulkomailla markkinaosuuden vuoksi. Huaweillahan on myös pääsy halpaan asiakasrahoitukseen kiinalaisten valtionomisteisten pankkien kautta.
Oma johtopäätökseni on, että kilpailukykynsä varmistamiseksi Nokian on syytä olla paljon vahvemmin läsnä USA:ssa, jonka osuus Nokian henkilökunnasta viime vuonna oli Kanada mukaanlukien 12% (Euroopassa 43% ja Suomessa vajaat 8%). Mitä Nokia voisi voittaa olemalla vahvemmin USA:ssa tai jopa kotipaikkansa osalta yhdysvaltalainen? Seuraavassa joitakin argumentteja:
- Huawein kilpailu vältetään suurella markkinalla kun Nokia kaikin keinoin yrittäisi saada nykytilannetta suuremman osuuden myynnistä USA:sta. Vuonna 2023 Pohjois-Amerikan myyntiosuus oli 25,8% kun taas Euroopa oli 26,4%. Itse näkisin kernaasti, että myynnin kasvun kautta USA:n myyntiosuus saataisiin yli 50 prosentin.
- Nokia olisi vielä voimakkaammin lähellä USA:n IT-jättejä ja sitä kautta saavutettavia innovaatioimpulsseja. Nokia olisi myös vahvemmin mukana USA:n kansallisissa innovointiohjelmissa ja saisi helpommin kauppoja esim. Pentagonin ja muiden viranomaistahojen kanssa.
- Eurooppaa kapitalistisempi ilmapiiri, jossa vaikeat päätökset toteutetaan nopeasti eikä heikkoa kehitystä pitkään katsota ilman muutoksia johdossa. Lisäksi uudelleenjärjestelyt, jotka ovat teknologiasektorille erittäin tyypillisiä dynaamisen luonteensa vuoksi, voidaan USA:ssa toteuttaa huomattavasti nopeammin ja halvemmin kuin Euroopassa ja tämä voinee osaltaan selittää Euroopan heikkoa kilpailukykyä ja vähälukuisia teknologiajättejä USA:han verrattuna, mikä jo aiemmin julkaisemastani artikkelista kävi ilmi: Nokia sijoituskohteena (Osa 3) - #5537 käyttäjältä Mustathmir
- Jos Nokian pääkonttori olisi USA:ssa sijoittajanäkyvyys olisi aivan eri luokkaa ja USA:ssa vältettäisiin Suomen harjoittama verosopimuksen vastainen lähdeveron (35%) perimininen USA:n piensijoittajlle maksettavista osingoista, kun verosopimksen mukaan osinkojen maksimivero on 15%. Lisäksi ADR-maksu jäisi pois kun Nokia olisi normaali listayhtiö USA:ssa. Oletettavasti monet rahastot, jotka eivät sijoita ulkomaisiin yhtiöihin, alkaisivat automaattisesti sijoittaa Nokiaan.
Itse en ole sijoittanut Nokiaan toteuttaakseni suomalaista teollisuuspolitiikka vaan ansaitsekseni mahdollisimman hyvää rahallista tuottoa ja Nokia-sijoittajana haluankin nostaa kaikki vaihtoehdot tarkasteluun omistaja-arvon kehittämisen vuoksi.
Been invested in Nokia for a number of years now and startng to give up hope. What do you think on the forum is required for Nokia to be able to rise to rates of 6-7 euros and how long can it take before we reach these levels and is ts possible in the next few years. Roger,sweden
Kauppalehden uutisista:
”DNB Markets laskee Nokian tavoitehinnan 3,60 euroon (aik. 3,70 eur.), toistaa pidä-suosituksen.”
Getting to 7 EUR is possible but I wouldn’t be holding my breath. This would require ~30 % gains p.a.
Guessing where stock is going isn’t very useful but I would claim there are a lot of bad things priced in.
Customer demand (mostly in Mobile Networks) slowed down significantly and Nokia has been way too slow to reduce costs.
Looking forward Fixed Networks is already doing well.
Technology has closed most deals and now investors just need to see this in numbers and regain confidence that Technology division is going to make 1+ billion EUR steadily in the future.
Problem is obviously in Mobile Networks. Business is doing poorly and investors and analysts see Mobile Network being ~0 value for the company… Nokia needs to keep costs in control but also Nokia needs orders from customers. Inventories should be ok but operators are in dept and rate cuts would help with CAPEX. Or it would help if operators could transfer inflation to customer prices or monetize 5G somehow.
Nokia needs to increase or at least stabilize profit and convince investors that money is actually coming in as free cash flow and money isn’t going to NWC or headcount reducing/restructuring programs.
Nokia could be “easily” making 2500 MEUR EBIT a year vs current enterprise value below 15 000 MEUR. Valuation isn’t very demanding if only investors would belive Nokia’s capacity to generate money.
Motive osti Nokian laite- ja palvelunhallintatoiminnot ja hyvin menee…
Paljonko on Bell Labsin vuosibudjetti?
Bell Labsin sivuilla sanotaan, että siellä työskentelee 750+ “futuristia”, mikä itse asiassa on minusta aika pieni määrä. Lisäksi sanotaan, että “Nokia Bell Labs has research locations around the globe including locations in Murray Hill, New Jersey (HQ), Antwerp, Budapest, Cambridge, Espoo, Munich, Oulu, Paris, Shanghai, Stuttgart, Sunnyvale, and Tampere.”
Nokian tämän vuoden ohjeistuksessa puolestaan todetaan:
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion toimintakulut 350 miljoonaa euroa Tämä sisältää konsernitoimintojen kulut, joiden odotetaan olevan pääosin vakaat noin 200 miljoonassa eurossa, ja noin 150 miljoonaan euroon kasvavat investoinnit pitkän aikavälin tutkimukseen.
Onko Bell Labsin vuosibudjetti vain 150 miljoonaa euroa vai saako Bell Labs myös muilta lt-ryhmiltä rahoitusta tutkimukseen, joka hyödyttää kyseisiä lt-ryhmiä? Tiedossa on, että Nokia käytti viime vuonna tutkimustoimintaan 4 190 miljoonaa euroa, josta MN haukkasi 2 010 miljoonaa eli vajaat puolet.
Vievätkö nuo yhdessä sitten sen sektorin, jossa Nokian on hehkutettu olevan edelläkävijä ja josta tulevaisuuden tulos tehdään? Jos, niin Nokia vaikuttaa kyllä monissa uudistuksissa ja muutostilanteissa hitaalta köntykseltä, joka aina myöhästyy todellisessa ratkaisuvaiheessa, kaupanteossa. Muuten satsataan kyllä tutkimukseen huimat määrät tuloksesta ja tehdään ratkaisevia läpimurtoja, mutta lopulta syötetään vain kilpailijan lapaan, joka vie asiat maaliin. Useat Nokian myymät pienet yksiköt näyttävät aina pärjäävän sen jälkeen hyvin itsenäisinä, mutta eivät ole olleet Nokialla tuottoisia. Jotkut taas puolestaan verkkoratkaisujen ulkopuolella olevat ovat saattaneet ostaa pienellä rahalla jonkin pienen putiikin, jonka sanotaan myöskin nousevan Nokian kilpailijaksi ikään kuin tyhjästä. Missähän kohtaa Nokialla mättää kaupanteko?