Ei kai nuo yhtiökokoukset yleensä heilauta asioita mihinkään suuntaan. Nokia on ilmeisesti ilmoitellut ettei ole tyytyväinen kurssikehitykseen, ja johtoa/hallitusta on yritetty grillata menetetystä AT&T -diilistä.
Osittain siihen liittyen Uitto yrittää antaa piikkiä. Vaikuttaa että Nokian ja Ericssonin välinen maaottelu jatkaa kiristymistään.
Juha Varis twiittailee yhtiökokouspäivän kunniaksi Lundmarkin palkoista, linkki alla.
Lundmark on vetäytynyt tehdystä palkankorotuksesta vuosi sitten, mutta hallitus ei tänä vuonna antanut periksi, vaan palkankorotus 8,5%
No ei Lundmarkin palkat maailmaa kaada enkä itse niitä kritisoi.
Mutta, viimeisen 3 vuoden aikana Nokia työntekijät ovat saaneet keskimäärin globaalista +14%, joten kyllä firman pitää tsempana tehokkuudessa.
Voi kai sanoa, että jos henkilöstön määrä tasaisesti vähenisi 14% niin sitten vasta voi puhua kustannusleikkauksesta.
Itse asiassa ei vielä sillloinkaan, koska Nokia cost cut -ohjelmiin myös palaa huomattavia määriä rahaa. Näkökään 4Q2023 osarissa kerrotaan, että 2024-26 tehostamisohjelmassa rahaa säästyy 1000 MEUR, ja kassaa kuluu tähän 800 MEUR. No onhan tuossa ohjelmassa muutakin kuin henkilöstökuluja.
Vähän sama kun niiden omien osakkeiden oston kanssa, voi ajatella että omien osto on pääomienpalautusta, mutta jos samaan aikaan jaetaan osakkeita vastaava määrä työntekijöille niin eipä siinä vielä EPS hetkahda.
Jotain kyllä pitäisi saada aikaan myös tuolla hinnoittelun puolella…
Euroinlaatio ei tietenkään kaikille Nokian työntekijöille ole relevantti, mutta antaa ainakin osviittaa siitä, miten ostovoima on viime vuosien korkean inflaation aikana rapautunut:
€100 in 2020 is equivalent in purchasing power to about €119.41 in 2023, an increase of €19.41 over 3 years. €100 in 2020 → 2023 | Euro Inflation Calculator
Tämä kuitenkin pelkkänä huomautuksena ja ennen kaikkea MN:n kustanustasoa on saatava nopeasti alas, jotta liikevoittomarginaali saataisiin sen tavoitetasolle yli 10%.
E. Crainilla on muuten vaikuttava investointipankkiiritausta ja varmasti aika vahva M&A osaaminen myös 
tainnut olla Nokian hallituksessa viime vuodesta.
Alla CV vuodelta 2021
Elizabeth Crain is the Chief Operating Officer and a Founding Partner at Moelis & Company where she leads the Firm’s global strategy, infrastructure, and business management functions. Elizabeth has been in the investment banking and private equity industries for over 25 years as a banker, principal, and operations executive. Moelis is a global independent investment bank that has advised on more than $3.5 trillion on transactions, with deal sizes ranging from $100 million to $160billion. Prior to Moelis & Company, Elizabeth was a Managing Director in the UBS Investment Bank where she was the Manager of the Investment Bank Client Committee and a member of the Investment Bank Board. In addition, she was both the Chief Operating Officer and Chief Administrative Officer of the UBS Investment Banking Department Americas franchise. Before joining UBS, Ms. Crain was in the private equity industry from 1997 to 2001. She began her career in investment banking in 1988 at Merrill Lynch. Elizabeth was named one of the “25 Most Powerful Women in Finance by American Banker magazine in 2011 and 2012. Elizabeth holds a B.S. in Economics from Arizona State University and an M.B.A. from The Wharton School at the University of Pennsylvania. She serves on the Board of Directors of Exscientia Ltd., the Graduate Executive Board of The Wharton School, and the Board of Trustees of The Windward School. In this episode we cover a lot of ground, we talk about the M&A and Investment Banking industry, the changes it went through in recent years, especially because of covid. We talk about the impact of technology, especially AI, on the business. We get into Corporate Social Responsibility, the increase in recent M&A activities, other industry trends like SPACs and PIPEs and finish with an intro into neurodiversity, career advice, and tips for personal and professional development.
Twiitissä lyhyt tulosennakko.
https://twitter.com/zijoittaja/status/1775502568887582742?t=LZR0e0YBAtUzuiKgbIK3tw&s=19
Vodafone teki samasta asiasta lehdistötiedotteen loppukäyttäjän näkökulmasta:
A new Internet technology has been successfully tested by Vodafone and Nokia which could greatly improve the home broadband experience for customers, particularly when gaming or making video calls. Using a replica fibre-to-the-home (FTTH) link serving a standard laptop over a busy Wi-Fi broadband connection (simulating the worst-case peak load), the two companies were able to reduce the response times, known as latency, when accessing an Internet site from 550 milliseconds (0.55 seconds) to just 12 milliseconds (0.012 seconds) whilst maintaining fast speeds. The latency reduced to only 1.05 milliseconds (0.00105 seconds) when an ethernet cable was used in place of Wi-Fi. Latency of 100 milliseconds or above, reportedly equal to a blink of an eye, can cause a noticeable lag when gaming or during a video call.
L4S selitetty Bell Labsin sivuilla:
In January 2023, the IETF granted RFC status to three L4S documents. It was the result of years of pioneering research by Koen De Schepper’s team at Nokia Bell Labs, in collaboration with BT and Simula. Nokia was the first company to globally demonstrate network support for L4S in a proof-of-concept on its Nokia WiFi beacons back in 2019 during the Broadband World Forum. Since then, L4S has received broad industry support.
End-to-end latency is the summation of three different factors: propagation, interface and queuing delay. L4S tackles the single biggest – and most often overlooked – source of latency and latency variation or jitter: queuing delay. Large and varying delays cause videos to stall, people to start talking over one another in videoconferencing, or frames to be skipped in cloud-gaming applications. In more futuristic applications, such as remote-controlled drones, the slightest delay variation could cause drones to crash. Any such real-time application greatly benefits from an end-to-end latency that’s not only low, but consistently low. And this is what L4S enables.
Uittohan kehui, että Telia oli tyytyväinen Tanskan parhaimpaan internettiin…
No, sentään tavoitehinta on 3,7 EUR, toisin kuin eräällä toisella analyysitalolla, jolla se on 3,1 EUR. Ettei tässä olis vähän sellaista, että ensin päätetään tavoitehinta, ja sitten laitetaan taulukkoon luvut jotka sen tuottaa. Käytännössä Nordea ennustaa, että verkkolaitemarkkina ei toivu tänä vuonna, ei ensi vuonna, eikä vuonna '26. Tai sitten, että Nokia menettää markkinaosuutta. No, AT&T näytti tietysti, että se on mahdollista. Viime vuonna kuitenkin myynti AT&T:lle oli n. 500-800 milj. EUR, joten ehkä se ei ihan hirveästi markkinaosuutta heiluta. Nokia kertoo myös, että jatkossakin toimitetaan tuotteita AT&T:lle.
Nokia kertoo nyt, että Network Infra kasvaa tänä vuonna ennusteen keskivälissä 5%, joka tarkoittaa noin 500 milj. EUR. Tätä tukee ilmeisesti raportissa mainitut uusi webscale-asiakkuus (joka luvattiin julkistaa lähiaikoina) IP-verkoissa ja uusi FWA (fiexed wireless access) asiakkuus Intiassa. Jos Jenkkien BEAD-ohjelma toteutuu aikataulussa, niin viimeistään '25 sen pitäisi alkaa näkyä luvuissa. Nokia on myös voittanut osuutta optisissa verkoissa oman kertoman mukaan, 15% → 18%. Jos kehitys jatkuu, niin sen pitäisi näkyä myynnin kasvuna.
Näissähän on vähän se ongelma, että koskaan näistä ei joudu tilille. Jos markkina alkaa piristymään, niin sitten Nordea ruuvaa lukuja ylöspäin, ja päivittää tavoitehintaa. Kukaan ei muistele enää menneitä ennusteita.
Tässä oma täysin Nokian ohjeistukseen perustuva laskelmani lt-ryhmittäin. Keskiskenaariossa (kasvu ja marginaali ohjeistuksien keskipisteissä) NI:n myynti kasvaisi tänä vuonna n. 400 miljoonaa ja MN:n myynti laskisi n. 1200 miljoonaa, missä lasku johtunee varsinkin seuraavista tekijöistä: 1) yleisesti ottaen heikko markkinakysyntä 2) Intian 5G-panostusten jyrkkä lasku ja 3) AT&T:n menetys RAN-asiakkaana.
Huomaamme myös, että keskiskenaariossa NI:n myynti jäisi vain runsaan sadan miljoonan päähän MN:n myynnistä ja tietysti liikevoiton osalta NI on aivan omaa luokkaansa MN:ään verrattuna.
Tämän vuoden liikevaihto jää keskiskenaariossa vain marginaalisesti viime vuoden liikevaihdosta kun taas EPS ja koko Nokian liikevoittomarginaali kasvaisivat selkeästi viime vuodesta. Itse asiassa Teknlogian merkittävien mutta kertaluontoisten kiinnikuromismaksujen vuoksi liikevoittomarginaali saavuttaa keskiskenariossa vuoden 2026 tavoitetason 13%.
Mielenkiintoinen graafi: Nokian kurssi ja 12 kuukauden ennusteet eivät ole kohdanneet. Toivottavasti kurssikäyrä leikkaisi ennustekäyrän tulevan vuoden aikana. Mutta jos ennusteet ovat yhtä optimistisia kuin ennenkin, kurssi kyllä kyntää reilusti alle kolmen euron. Ollaan kuitenkin optimistisia ja pidetään ennusteita nyt pessimistisinä. 
Ennusteet eivät ole olleet luotettavia tähän mennessä. Myös ennusteiden hajonta viittaa, että ennusteet eivät ole luotettavia.
Analyytikoiden parviälyyn en siis voi luottaa, joten otan jälleen käyttööni oman pölyisen kristallipalloni ja luen tätä ja muita sijoituspalstoja. Ja sitten vaan uskon voimalla sijoituspäätöksiä/Nokia.
Nokia Oyj (HLSE:NOKIA) Stock Valuation, Peer Comparison & Price Targets - Simply Wall St
Nordean arvauksiin vielä viitaten, on kyllä vähän erikoiset odotukset 24-26 vuosien osalta niin liikevaihto kuin EBIT/EPS.
Ajatellaan kontekstina vuosi '23 → varastojen purkua jatkuen ehkäpä '24 H1 asti.
Lisänä tullut korkopiikki, joka hidasti investointien uudelleenkäynnistymistä.
Nyt lähdössä BEAD:it käyntiin, pientä investointivelkaa kertynyt, markkinaosuudet kasvussa (pl. MN, huomioiden kuitenkin paremmat katteet muualta).
Vielä, kun keskuspankit osais reagoida ajoissa.
Ainoa lisäarvo tuommoisesta analyysistä ois päästä tarkastelemaan skenaarioita mihin oletukseen tuommoinen arvio lepää.
Luottamus tuloskehitykseen täytyy ansaita kuitenkin.
Sitten kun analyytikoilla on enemmän luottamusta, nousee ne tavoitehinnat mukana.
Ei kyllä tuon perusteella, KMD pyörittää Tanskan julkisen sektorin IT-palveluja ja tuossa T-Systems ottaa haltuun heidän mainframe-parkin.
Ericsson ja Nokia tänään kovassa laskussa, lieneekö vaikuttimena Intiasta tullut oikeuspäätös, joka IAMin mukaan ei ole pelkästään hyvä asia Ericssonille? Itse juttu muurin takana, en näe sisältöä, mutta otsikon perusteella päätöksen pitäisi koskea myös Nokiaa.
Kysyin copilotilta
The Delhi High Court of India recently issued a significant decision in the dispute between Intex Technologies, a mobile phone importer, and Ericsson, which owns telecommunication patents subject to commitments for licensing on fair, reasonable, and non-discriminatory (FRAND) terms under the intellectual property rights (IPR) policies of standard development organizations (SDOs), such as the European Telecommunication Standards Institute (ETSI) 1.
Here are the key points from the court’s decision:
- Interim Injunction: The High Court affirmed an interim (or preliminary) injunction that Ericsson obtained over eight years ago in March 2015. This injunction required Intex to pay 50% of the expected royalty while the case was pending. The court ruled that Ericsson had shown it was likely to prevail in the case regarding the validity and infringement of the eight patents in question, as well as compliance with FRAND commitments. The recent decision further ordered that Intex must pay 100% of the royalty while the case is ongoing 1.
- Harmonization of Basic Principles: The Delhi High Court aimed to achieve harmonization of basic legal principles by considering international standards and foreign decisions while accounting for differences in national laws. The decision generally favors SEP (standard essential patent) owners. Notably, the court ruled that an injunction may be granted against a standard-compliant product if even a single SEP is found to infringe 1.
- FRAND Commitment Obligations: The decision clarifies that a FRAND commitment imposes obligations on both the SEP owner and someone seeking to license the SEP. It is not a one-way street. Additionally, the court discussed the issue of transparency, indicating that an SEP owner might need to provide information to a prospective licensee (under a confidentiality agreement) 1.
- Section 8 Compliance: The court emphasized that a prospective patentee must inform the Indian Patent Office of major jurisdictions where a patent has been granted and submit substantial details regarding the same. However, it does not require filing every piece of documentation from foreign countries in the Indian Patent Office. Ericsson was found to have disclosed substantial details regarding its patents, fulfilling the requirements of section 8 of the Indian Patent Act 2.
In summary, this decision provides valuable insights into licensing and litigation of international SEP portfolios, emphasizing fairness, transparency, and harmonization across jurisdictions.
Mitä siis tarkalleen ottaen kysyit copilotilta? Tekstistä ei käy ilmi samaa sisältöä kuin IAM Median tekstistä?
Yritin uudestaan eri tavoin kysellä vaikutuksista, mutta ilmoittaa aina tarkempien tietojen löytyvän maksumuurin takaa. Tuo aiempi oli tiivistelmä päätöksestä.
Huawei on otettava vakavasti kilpailijana, koska se on paljon vahvempi myynnin, työntekijäkohtaisen myynnin, henkilöstömäärän ja T&K-menojen perusteella. Osa sen vahvuudesta johtuu suuresta kotimarkkinasta, joissa ulkomaiset yritykset ovat lähinnä statisteja: lähes 67 % myynnistä vuonna 2023 oli Kiinassa, mikä auttaa myös toimintaa ulkomailla. 51 % Huawein myynnistä tulee ICT-infrastruktuurista, jossa se kilpailee Nokiaa vastaan niissä maissa, joissa Huawei saa toimia. 2023 Annual Report - Huawei
Huawein vahvuuksia ovat siis sen suuret kotimarkkinat, valtion tuki sekä valmius ja kyky hintadumppaamaan ulkomailla markkinaosuuden vuoksi. Huaweillahan on myös pääsy halpaan asiakasrahoitukseen kiinalaisten valtionomisteisten pankkien kautta.
Oma johtopäätökseni on, että kilpailukykynsä varmistamiseksi Nokian on syytä olla paljon vahvemmin läsnä USA:ssa, jonka osuus Nokian henkilökunnasta viime vuonna oli Kanada mukaanlukien 12% (Euroopassa 43% ja Suomessa vajaat 8%). Mitä Nokia voisi voittaa olemalla vahvemmin USA:ssa tai jopa kotipaikkansa osalta yhdysvaltalainen? Seuraavassa joitakin argumentteja:
Itse en ole sijoittanut Nokiaan toteuttaakseni suomalaista teollisuuspolitiikka vaan ansaitsekseni mahdollisimman hyvää rahallista tuottoa ja Nokia-sijoittajana haluankin nostaa kaikki vaihtoehdot tarkasteluun omistaja-arvon kehittämisen vuoksi.
Been invested in Nokia for a number of years now and startng to give up hope. What do you think on the forum is required for Nokia to be able to rise to rates of 6-7 euros and how long can it take before we reach these levels and is ts possible in the next few years. Roger,sweden
