Alkaa menemään aika pahasti ohi ketjun aiheen, mutta Ranskan verkoissahan on paljon Nokian laitteita – etenkin kuidussa, eikös niin?
Mutta, kävin katsomassa, ja tuo Orangen tarjous pitää siis sisällään modeemin ja 3 Wi-Fi toistinta (Mesh?), 140 TV-kanavaa, 2 TV dekooderia ja vielä USB TV-tikun, rajoittamattomat puhelut matkapuhelimiin ja lankapuhelimiin Ranskaan/DOM:iin/Eurooppaan/USA:han/Kanadaan + lankapuhelimiin 110 maassa. Ja kuidun nopeus on tosiaan 2 Gbps.
Mitä helv…!!! Miksi meillä ei ole mitään tällaista? Ei mikään ihme, että tuollainen käy kaupaksi. 37,99€ eka vuosi, sen jälkeen 55,99€. Ottaisin heti.
@Old_Baker, kuidulla 100Mbps? Tekee pahaa kuulla tuollaista. Sehän on kuin ajelisi omistamallaan Ferrarilla aina 30km/h. Ei minullakaan sille täydelle nopeudelle ole juuri koskaan käyttöä, mutta vaimo saa pitää videopalaverinsa viereisessä huoneessa häiriöittä, kun itse latailen ruotsalaiselta yliopistolta uuden Linux-distron (tai vaikka 12) varttiin ja koira katsoo Netflixiä.
Näinhän tuo on. 100mbit alkaa ottamaan kiinni vasta jos on isompi talous ja monta käyttäjää. Gigabitistä on eniten iloa jos asentelee Steamista 40GB+ pelejä ja haluaa että tavara valuu levylle “per heti”.
Gigabitti on kyllä siinä mielessä hyvä että se on niin vahvasti “liian nopea” että on hyvinkin todennäköistä että se pysyy kotikäyttäjien kuituyhteyksien standardina hyvin pitkään. Samasta kuidustahan saisi vaikka 10Gbit läpi jos vain vähän päivittelisi muuntimia, mutta hiljaista on, ei maksa vaivaa eikä raudan lisähintaa ja vähissä on 10Gbit syövät kytkimetkin kotikäytössä edelleen.
Olen vaihtamassa autoa. Ajotietokoneen mukaan toteutunut keskinopeus, lähinnä kaupunkiajossa, on 38 km/h. Nykyisessä autossa hevosvoimia hieman vajaa 400 ja uudessa, lähinnä muiden (kuin teho) valintojen takia hieman yli 500…
Vanhassa asunnossa oli kuitu, mutta maksimissaan sai 100mbit yhteyden kaapeloinnin takia. Toimi aina ihan hyvin vaikka useassa huoneessa 4k videota ja monta laitetta netissä.
Uudessa kämpässä oli oletuksena 10mbit muutaman päivän kunnes nopeutta sai nostettua. Kyllä sekin toimi kunhan ei lataillut mitään suurempaa, mutta pidemmän päälle tökki. Jonkun tarjouksen kautta nopeudeksi tuli 500mbit eikä ero tohon 100mbit liittymään ole mitenkään ilmeinen jollei lataa jotain 50GB kirjastoa Native Instrumentsiltä.
Kuinka monella on edes wifiä / laitteita jotka oikeasti lataa tämmöisillä nopeuksilla? Mun uusi puhelin näköjään saturoi ton, mutta paljoa nopeampia tukiasemia ei kaupasta saa…
Mihin niillä laseilla nopeaa nettiä tarvitaan? Kyllähän ne pelit yms edelleen pyörii lokaalisti. Interaktiivisen sisällön striimaus VR-laseihin olisi haastavaa viiveen takia, ei niinkään siirtonopeuden.
Luulin, että vähän hienovaraisemmallakin vihjailulla tämä ketjun sisältöä sivuava keskustelu olisi loppunut – eikä tästä ainakaan mikään “onko 100Mbps riittävä vai ei” -keskustelu pitänyt tulla.
100Mbps yhteysnopeus on nykymittapuulla surkea eikä sellaista ole edes enää tarjolla juuri kenelläkään. Riittääkö sellainen nopeus? Luultavasti kyllä, jos käyttäjiä tällaisella yhteydellä ei ole paria enempää, ja jos yhteyden välityksellä ei tee kuin paria asiaa kerrallaan ja yhteyden laatu on muuten kunnossa (latenssi).
Ilmeisesti myös VR-kommentin pystyi ymmärtämään väärin. Eihän tässä mitään paikallispelejä millään Meta Quest 3:lla tai sen jälkeläisillä tulla pelailemaan. Google Stadian, NVIDIA GeForce Now:n, ja Xbox Cloud Gamingin kaltaiset palvelut tulevat kasvamaan lähivuosina ja näiden palveluiden Internet-yhteyden nopeussuositukset 4K/HDR -pelailulle pyörivät n. 50Mbps nopeudessa. Emme edes tiedä mihin kaistaa seuraavaksi tarvitaan, mutta Nokiaan sijoittaneena toivon, että johonkin kuluu sitä rutkasti jo lähitulevaisuudessa.
Pointti on yksinkertainen; mitä nopeampi yhteys sitä parempi tilanne on kuluttajalle ja suomalaisetkin operaattorit voisivat “ylinopeita” yhteyksiä tarjota kohtuurahalla tietäen, että harva sellaista nopeutta edes tarvitsee. EU on määritellyt vähimmäistavoitenopeuksia laajakaistalle. EU:n tilastosta on helppo tulkita, että nopeimmat yhteydet eivät tällä hetkellä yleisty Suomessa.
EU on kuitenkin ottanut riittävän laadukkaan ja nopean laajakaistan yhdeksi pääteemakseen ja hyvästä syystä. Tämän vuosikymmenen lopussa kaikilla EU:ssa pitäisi olla saatavilla gigabitin yhteydet.
EU:n komissio “”
There is a rising demand for digital technology and more innovative tools, services and solutions. They will depend on the availability of faster, more reliable, data-intense connections. The proposed rules will support the 2030 Digital Decade target on connectivity, which aims to ensure everyone across the EU has access to fast Gigabit connectivity and fast mobile data by 2030.
Ensimmäinen Internet-yhteyteni (kotoa) oli joskus ennen 90-luvun puoliväliä 9600 bit/s modeemilla ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla nopeudet kipusivat 56 kbit/s. Sen jälkeen yhteysnopeudet, tekniikat ja hinnat ovat muuttuneet tasaisin väliajoin. Olen aina ottanut nopeimman tarjolla olevan yhteyden ja aina on raja tullut vastaan sen kanssa, mitä yhteydellä on voinut tai halunnut tehdä. 1Gbps on toistaiseksi riittänyt, mutta toivottavasti senkin rajat tulevat tulevaisuudessa vastaan – ainakin jos omistan vielä Nokian osakkeita.
Riittää 99,99% ajasta mutta jos se 0.01% on kriittinen tilanne niin se ei riitä.
Meillä tökkii yhteys vain tietyn massiivisen ohjelman päivityksen yhteydessä parin kk välein kymmenen minuuttia kun dataa menee valtavasti ja operaattori heittää pihalle ja katkaisee liikenteen ja se on katastrofaalinen ongelma kun päivitykset ei toimi. 99,99% ajasta nopeus riittää erinomaisesti ja siitä käytetään vain murto-osa mutta silti käytössä oleva 600mbs yhteys on käyttökelvoton ongelman vuoksi.
Monellakin perheellä on, 2 lasta pyörittää massiivista peliä kolmas jotain muuta ja vanhemmista toinen striimaa youtubea korkealla resoluutiolla ja toinen katsoo 4K elokuvaa TV:stä, kohta 8K elokuvaa. 300mbs - 500mbs on perheelle ehdoton minimi, sinkulle varmaan riittää sata. Se on vaan sitä nykyaikaa.
“Uudet puhelimet on tarkoitettu käyttöön esimerkiksi yksityisissä 5G-verkoissa, joita Nokia toimittaa muun muassa satamiin, kaivoksiin, kemiallisiin tehtaisiin ja offshore-öljynporauslautoille.”
Hiukan valoa tunnelin päässä, josko Nokia nostaisi omaa profiiliaan dummy-verkon toimittajasta lisäarvon tuottajaksi asiakkaille. Mutta nämäkään ei kait ole Nokian puhelimia vaan I Safe Mobilen, joissa on vain Nokian logo päällä.
Toivottavasti tämä on kuitenkin ensiaskel kohden sovellutuksia privaverkoissa ja sitä kautta kasvuun jälleen kiinni.
Oon tästä samaa mieltä. Olen jonkin verran miettinyt että miten Nokia voisi myydä yrityksille lisää, ja muutakin kuin verkkoja. Toki liittyyhän tämä verkkoihin, mutta on kuitenkin ikäänkuin kuluttujatuotteita. Vaikea arvioida mikä kysyntä noilla tuotteilla voi olla, mutta ainakin ajatuksen tasolla voisi olla ihan hyvää.
Omasta mielestäni on vain myönteistä jos HMD tippuisi kuvioista pois käyttämästä Nokia -nimeä. Näen mainehaitan tässä tapauksessa suurempana kuin siitä saadun hyödyn. Tarpeettomasti Nokia taas sekoitetaan (ainakin joidenkin taholta) puhelinvalmistajaksi. Ja mitä tulee HMD -yhtiöön… kyllähän tässä vaiheessa näyttää varsin selviöltä ettei se pysty suoriutumaan riittävän hyvin. Tuotteet eivät ole riittävän hyviä, ja en oikein tiedä missä kategoriassa pystyvät kilpailemaan nykyhinnoittelulla.
Tiedoksi torstaina Nokian investointisuhteiden johtajan, David Mulhollandin, vastaus kysymyspakettiin, jonka lähetin jatkona aikaisemmalle kirjeenvaihdollemme. Osin ihan ymmärrettävästi vastauksia ei siis kuulunut vain minulle, mutta kuulemma asioita kommentoidaan toisissa yhteyksissä. Saapa nähdä… Tässä linkki kysymyksiin ja ylimalkaiseen vastaukseen:Reddit - Dive into anything
Itse haluan kuitenkin pitää painetta yllä, jotta Nokiassa tehdään kaikki mahdollinen omistaja-arvon maksimoimiseksi. Tässä lyhyt vastaukseni David Mulhollandille:
Dear David,
While your answer disappointed me I understand that position. I hope these issues get the attention they merit especially if the share price in part is held down due to an information or credibility deficit which hopefully can be remedied by showing Nokia is not just intent on growing increasingly profitably but detailing how and how fast this is planned to happen. I would suggest again organizing a group progress update in connection with the q4 2023 earnings report. Without forgetting the other issues I have raised, especially relevant issues are:
Nokia’s update on which businesses Nokia should compete in so as to maximize shareholder value. Just that Nokia can profitably compete in some business does not mean Nokia necessarily should be there if the margin or growth is lowish. In early 2024 three years will have passed for the business groups to show progress in their respective businesses and Nokia’s shareholders deserve to know why the current combination of businesses is the optimal one if Nokia decides not to make structural changes where some businesses are divested or listed.
A more comprehensive roadmap on how Nokia will continue growing fast in Enterprise as I detailed below in my question #15.
Finally, I am available for continued dialogue in questions where ensuring equal access to information is of no relevance.
Onko positiivinen tulosvaroitus mahdollinen JIO diilin nopean toteutuksen johdosta, vaikka lisenssisopimusta OPPO:n kanssa ei tänä vuonna tulisi?
myös Nokian iso kassa luulisi tuottavan hyvin korkojen noustua oleellisesti
NEW DELHI: Reliance Jio is on track to cover the entire country by December this …
Read more……
Focus on innovation has placed the company among the first globally develop 6G capabilities, he added
"Today, nearly 85% of total 5G cells operational in India are in Jio’s network
Q: What has Nokia said about its 5G equipment deal with Jio?
A: Nokia chief executive Pekka Lundmark has said that the 5G equipment deal with Jio represents a significant volume potential for the company in India.
“We have won 45% of the 5G radio network for Bharti Airtel and then, of course,
the fact that we now have a deal with Reliance Jio as well is really significant because that is a customer where we were not in radio network business in 4G at all, our market share there was 0%,” Lundmark had said in an earnings call.
Yksiselitteisesti, mielestäni ei ole. Posari, ja puhun ennen kaikkea tuloksesta - ei niinkään liikevaihdosta, on mahdollinen vain mikäli patenttisopu saadaan aikaiseksi. Liikevaihdon osalta uskon että Nokia jo tietää kuinka paljon missäkin rakentaa loppuvuoden aikana. Viime vuonna ennen kaikkea valuutat toi myönteisen yllätyksen.
Huawein ratkaisu liittyä Sisvelin IOT
patenttipooliin
on erittäin hyvä merkki johtavan Kiinan ”Cutting Edge” teknoyrityksen muutoksessa suhtautumisesta IPR oikeuksiin.
Tähän asti Huawei ja Sisvel ovat käyneet patenteista oikeustaistelua, jotka on Huawei hävinnyt.
Toivottavasti myös OPPO päätyy sopuratkaisuun Nokian kanssa käydyssä pitkässä oikeuskiistassa,
Sisvel IoT patent pool welcomes Huawei as new member
Sisvel has announced Huawei as a new licensor to its Cellular IoT technology patent pool, making the Chinese telecommunication company one of 25 manufacturers to join since the pool launched in 2022. Huawei is also part of Sisvel’s Wifi 6 pool.
*29 September 2023 by Amy Sandys
The Internet of Things (IoT)
Is becoming more lucrative as technology to support its infrastructure develops. Sectors in which there is frequent patent litigation, including healthcare, telecommunication, automotives and manufacturing, are increasingly employing the technology and, according to Statista,
the global IoT market was worth around $182 billion in 2020. This is projected to rise to over $621 billion by 2030.*
Huawein kanssa Nokialla onkin patenttisopimus ja Huawei maksaa Nokialle hyödyntämisestään patenteista. Oppo ja Vivo sen sijaan eivät ole toistaiseksi suostuneet maksamaan, vaikkakin viimeaikaisten oikeuskäsittelyiden perusteella tappelevat vain väistämätöntä vastaan.
Uskoin itse patenttisovun syntymiseen jopa syyskuun aikana, mutta olin väärässä. Eiköhän se sopu sieltä vieltä silti saada, koska ei vapaamatkustajille vain ole paikkaa kun paljon isommatkin toimijat maksavat kiltisti. Ehkäpä tästä hiljalleen lähtee hyvien uutisten sarja. 2024 vuoden alkuun on todella vähän aikaa. Hillotolpat näkyy jo.
Network as Code -alustan on tarkoitus tehdä helpommaksi verkon ohjelmoitavuus. Ideana on mahdollistaa uusien ominaisuuksien vieminen verkkosovelluksiin helposti integroitavana ohjelmistokoodina.
5G-aikakauden verkot ovat pohjimmiltaan ohjelmistopohjaisia, mikä on iso muutos verrattuna siihen, miten verkkoja suunniteltiin vuosia sitten. Tämä tarkoittaa, että ne ovat myös ohjelmoitavissa sovellusohjelmointirajapintojen (API) ja muiden ohjelmistokehitystyökalujen kautta. Näiden avulla sovelluskehittäjät voivat rakentaa verkkoon uusia käyttötapauksia ja ominaisuuksia, joita operaattorit ja tietenkin tilaajat voivat hyödyntää.
Uusi alusta tulee kaupallisesti saataville joulukuussa. Sitä on kehitetty pitkään tiiviissä yhteistyössä sovelluskehittäjien ja operaattoreiden kanssa.
Niin onkohan niin että Nokia on ollut asiasta ennen Ericssonia, ja siellä on reagoitu yritysostoin (kalliilla sellaisella) jotta päästäisiin peliin mukaan?
Edit: Mielestäni Nokia on viimeiset vuodet pystynyt hyvin näkemään mitä tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan. Huolimatta joidenkin sanomasta kritiikistä on yhtiö täysillä tulevaisuudessa mukana. Nyt on näissä uusissa asioissa toteutuksesta kiinni.
Tässä on nyt sitä lisäarvoa, mitä Nokialta on odotettu. Mahdollinen kilpailuetu , jolla saadaan bruttokatetasoa nousuun.
Ciscolla bruttokate on luokkaa 65 % ja
Nokialla n. 40 %. Paljon kirittävää että päästään
hardware-moodista software- ja lisäarvotuottajaksi
jatkossa yhä enemmän.
Liiketoimintaportfolion kehittämistä tähän suuntaan.
Tekniikka&Talous julkaisi tänään jutun jo aiemmin esillä olleesta Nokia/ASN:n datakaapelitekniikasta, jolla merenalaisesta kaapelista tehdään sensori.
Tekniikka on hienoa ja ainutlaatuistakin, mutta tämä taitaa taas kuulua siihen osaan innovointia, joka ei viivan alla juuri näy. Toisin sanoen, hieman kärjistäen, tällaisesta innostuvat lähinnä insinöörit ja tiedustelupalvelut – ei sijoittajat. Kysyntää taitaa ASN:llä olla jo ennestään eikä tällä alalla tarjontaa noin vain nosteta oli kaapeli anturoitu tai ei.
Network as code on sen sijaan osa-alue, joka voisi tulevaisuudessa näkyä myös kasvuna viivan alla. Erilaisten rajapintojen hyödyntämisessä on paljon tulevaisuuden potentiaalia, mutta se on sitten eri asia kenen sovellukset alkavat yleistymään ja kuka näyttää kehityksen suunnan muille. Historia on osoittanut, että erilaiset ratkaisut tahtovat konsolidoitua ajan mittaan.
Ericsson panosti, tai ainakin luuli panostavansa, rajapintakehitykseen miljardeja. Heitäkään ei voi laskea pois. Kilpailussa on vähän laajemmassa kontekstissa mukana myös isot ja vähän pienemmät amerikkalaisyhtiöt.
Nokia/ASN:n tekniikan hienous piilee siinä, että merenalainen datakaapeli muutetaan koko pituudeltaan sensoriksi, joka aistii kaapelin yläpuolella meren pohjassa ja pinnalla liikkuvat laitteet.
– Pistämme kaapeliin matalien taajuuksien kuuntelusignaalin. Se etsii liikkeen aikaansaamia muutoksia kaapelin rakenteessa, kertoo Nokia/ASN:n kaupallinen johtaja Dan Danskin.
– Kun jokin osuu merenpohjaan, se saa aikaan ikään kuin minimaanjäristyksen. Tämä tieto välittyy kuivalla maalla olevaan laatikkoon, joka välittää tiedot eteenpäin siitä, mitä kaapelin toimintasäteellä tapahtuu.
Pohjoismaista vain Norja on toistaiseksi ottanut käyttöön Nokian valvontajärjestelmän.
– Valvontateknologia on olemassa ja valtiot päättävät, otetaanko se käyttöön. Ehkä kaikki eivät vielä aivan ymmärrä valvonnan merkitystä, Danskin sanoo.
Nokian laitteilla valvotaan tällä hetkellä Danskinin mukaan kaikkia Norjan export-kaapeleita, joitakin Britanniasta lähteviä kaapeleita, Portugalin merikaapelia sekä muutamaa öljyputkea.
