Vilpitön kysymys kaikille jotka puolustavat Lundmarkia parhaimpana toimitusjohtajana Nokialle: mikä on kohtuullinen aika saada Nokian osakekurssi nousuun ja luotua omistaja-arvoa? Onko se 5 vuotta, 10 vuotta vai ehkäpä 15 vuotta? Vai kenties hyvä yritys on se, mikä ratkaisee, ja kurssi on sivuseikka myös monen vuoden kuluttua aloitushetkestä… Suri sai hääriä kuusi vuotta, miten paljon aikaa on Lundmarkille annettava?
Muistutetaan samalla, että Nokian hallitus on se, joka toimitusjohtajan valitsee ja halutessaan irtisanoo. Jos Nokian suunta ei tyydytä, niin homma ei välttämättä radikaalisti muutu vain vaihtamalla toimitusjohtajaa, vaan muutosta haettaessa hallitukseen tarvitaan henkilövaihdoksia. Ja kuten tiedämme, hallituksen jäsenethän nimittää Nokian hallitus itse (mutta selvittelen pystyykö kuka tahansa osakkeenomistaja ilman minimiomistusta myös esittämään ehdokkaita). Yhtiökokous sen jälkeen hyväksyy hallituksen nimittämät henkilöt, koskapa vastaankaan ei voi äänestää, vain maksimissaan äänestää tyhjää symbolisena protestina.
Pääosin olen ollut strategiaan tyytyväinen (paitsi ESG-villitykseen) mutta sitten on MN, joka on valtava haaste. Olen ehdottanut sen yhtiöittämistä, mutta en ole siinä ehdoton: jos kulurakenne saadaan erittäin kevyeksi, ehkäpä siitä vielä saadaan riittävän hyvä bisnes huomioiden se, että sen tuotekehityksen kautta saataneen uusia lisensoitavia patentteja jatkossakin. NI ja Tech ovat vahvoja tukijalkoja ja toivottavasti CNS:ssä saataisin kannattavaa kasvua aikaiseksi.
Vaikka Lundmark on mielestäni tuonut merkittäviä parannuksia Nokiaan edeltäjäänsä verrattuna, kyse on siitä saisiko vaativampi yhdysvaltalainen toimitusjohtaja puristettua enemmän tulosta Nokia-koneesta ja jättäisi muodikkaan ESG-puolen vähemmälle huomiolle. Hallituksen omien ostojen määrän pienuus kielii myös siitä, että alhaista osakekurssia ei juuri hyödynnetä osakemäärän pienentämiseen ja ennen kaikkea pohjoisamerikkalaisten sijoittajien tarpeita ei ole huomioitu tietäen miten heikosti osingot palkitsevat heidät: hoitomaksu jokaisen osingonmaksukerran jokaiselle osakkeelle samalla kun Suomi lähdeverottaa 35 prosentin verran (verosopimuksen mukaan maksimivero on 15%) ja oikaisu on byrokraattinen prosessi. Mitä Nokia voisi tehdä on tehdä käänteissplitti osakemäärän pienentämiseksi ja palata vuosiosinkoon jolloinka USA:n sijoittajien kulukuorma pienenisi ilman että siitä olisi kenelläkään muulle mitään haittaa. Osinkoveroista olen kirjoittanut lisää Redditissä: https://www.reddit.com/r/Nok/comments/17ye9fw/how_to_get_a_tax_refund_from_finland_if_you_have/
Osinkotilanne USA:n verovelvollisten näkökulmasta ja liian pienet omien osakkeiden ostot ovat esimerkkejä liian vähäisestä sijoittajafokuksesta Nokian hallituksessa.
Niin toimitusjohtajan tehtävä on saada tulos nousuun. Tässä asiassa Lundmark on onnistunut melko hyvin huomioiden muuttuvat ulkoiset tekijät. Pidemmällä aikavälillä tuloksen tulisi korreloida osakekurssin kanssa, ja lyhyemmällä aikavälillä ei välttämättä ihan suoraan näin mene. Uskaltaisin väittää että Nokian hinnoittelussa on ollut paljon mukana tätä puolta, eli kohonnut tulostaso (ja teknologian vahvistuminen) ei ole valunut osakekurssiin. Luottamus tulevaan ei ole siis palautunut. Mikäli myönteinen suorittaminen jatkuu, tulisi tämän myös tapahtua askel kerrallaan. Ehkäpä sijoittajan näkökulmasta se tapahtuu nousevan osingon ja/tai lisääntyvän omien osakkeiden ostojen myötä.
Summa summarum, Nokian liiketoiminta on pääosin tervehtynyt hyvällä tavalla (Toki MN puolella on kysyntäongelmia), markkinatilanne on tuonut vastatuulia ja varsinkin osakemarkkinat ovat olleet hyvin epäsuosiolliset - ja ihan ylipäätänsä Helsingin Pörssin osalta.
@Mustathmir, useat nämä sun ulostulot ovat nykyään sellaisia, mihin kukaan meistä foorumilla ei pysty vaikuttamaan, ja näin ei näe oikein tarpeellisena edes puida näitä asioita. Nämä samat asiat sitten pyörii toistuvasti - pyrin sanomaan tämän kunnioittavalla tavalla sillä näet paljon vaivaa asioiden eteen. Välillä tuntuu että juuri sinun kohdallasi Nokia -sijoittaminen ei ehkä ole se paras juttu.
Viestini, joka 100-prosenttisesti koski Nokiaa eikä mielestäni ollut omiaan ketään loukkaamaan nähtiin näköjään tarpeelliseksi sensuroida pois. En uskoakseni ole koskaan aikaisemmin kysynyt yhdelläkään foorumilla mielipidettä siihen, miten paljon aikaa olisi toimitusjohtajalle olisi annettava omistaja-arvon saavuttamiselle, joten kyse ei objektiivisesti ottaen ollut toistosta. Mutta jos kriittiset kysymykset itsessään eivät sovi foorumiin, niin sehän olisi hyvä foorumin säännöissäkin mainita.
@Lexus Annoin viestillesi tykkäyksen siitä, että vastasit viestiini asiallisesti. En tiedä ketkä halusivat alkuperäisen viestini poistaa, ehkäpä joku haluaisi avautua kertomaan, miksi se oli epäsopiva julkaistavaksi. Tänään ei ainakaan ole ollut liian paljon viestejä, koska se oli perjantain kaikista viesteistä vasta kolmas.
Valitettavasti tämä tunne minulla on jo ollut monta vuotta eli Nokian omistaminen ei ole ollut mikään ilon aihe (entä muilla?) mutta toivoin, että toimitusjohtajan vaihdos auttaisi kampeamaan Nokian tuloksen ja kurssinkin suosta. Kuten olen aikaisemminkin todennut, Nokiasta irtaudun kun joko kurssi on noussut merkittävästi nykytasolta tai että syystä tai toisesta nousupotentiaalia ei ole alhaiseltakaan tasolta. Mutta kuten olen (näköjään monen kyllästymiseen asti) foorumilla ja Nokiallekin kirjoittanut, paljon on vielä tehtävissä omistaja-arvon luomisen näkökulmasta.
Palaan hallituksen jäsenten valintaan. Ellen tulkitse tilannetta väärin, Nokia antoi vielä vuonna 2022 osakkeenomistajien äänestää kollektiivisesti hallituksen ehdokaslistaa vastaan, kun taas vuonna hallituksen valinta 2023 tämä muuttui yksittäisten ehdokkaiden valinnaksi, mutta vain mahdollisuudella äänestää puolesta tai tyhjää. Tähän päädyin kun vertasin ennakkoäänestysdokumentteja nettihaun avulla (hakusanat: Nokia advance voting form 2022/2023).
Vuonna 2023 yhtiökokouskutsussa sanottiin seuraavasti:
“Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle nimitysvaliokunnan suosituksesta, että yhtiön hallituksen jäseniksi toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, valitaan seuraavat henkilöt kansainvälisen markkinakäytännön tapaan yksilövaalissa niin, että osakkeenomistajilla on mahdollisuus ottaa kantaa kuhunkin ehdokkaaseen erikseen:”
Tietääkö joku taustan tälle politiikkamuutokselle, joka hallinnointinäkökulmasta on merkittävä, mutta jonka osalta Nokia ei selittänyt miksi ei ole mahdollista äänestää ehdokkaita vastaan? Vai onko se vain niin, että koska ei ole vastaehdokkaita, niin ei voida äänestää vastaan?
Toisenlaiseen ratkaisuun on päädytty Nordeassa, jossa osakkeenomistajat voivat äänestää seuraavasti jokaisen yksittäisen ehdokkaan kohdalla: puolesta, vastaan, tyhjää ja ei äänestä.
Hallituksen jäsenet valitaan yksilövaalissa siten, että osakkeenomistajat voivat ottaa kantaa kuhunkin
ehdokkaaseen erikseen. Hallituksen jäseniksi valitaan yksilövaalissa osakeyhtiölain mukaisesti eniten
ääniä saaneet.
Lainaus Osakeyhtiölaki
Päätöksentekovaatimukset
26 §Enemmistöpäätös
Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei tässä laissa säädetä toisin. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Yhtiökokous voi ennen vaalia päättää, että valitaan se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Yhtiöjärjestyksen määräyksellä enemmistövaatimusta voidaan lieventää vain vaalien osalta
Kommenttini.Nokia noudattaa Suomen osakeyhtiölakia.Eniten ääniä saanut…Jne.Tämä Nokian viittaus osakeyhtiölakiin ollee täysin selvä. Mitä Nordea noudattaa, se ei heidän esityslistastaan yhtiökokoukselle selvinnyt.Oletettavasti sama periaate.
Onko Nokiassa näin menetelty ja jos ei, tuleeko hallitusehdokas valituksi vai ei, jos ehdokkaita on yhtä paljon kuin täytettäviä hallituspaikkoja, vaikka ehdokas saisi esim. 1/3 kyllä-ääniä ja loput äänistä on tyhjiä?
Tiedän, että määräenemmistöpäätöksiä edellyttävissä äänestyksissä tyhjää äänestäminen on verrattavissa vastaan äänestämiseen, mutta hallituksen valintahan ei ole sellainen tilanne. Tiedän myös, että Nokia tietää etukäteen, että sillä on riittävä tuki päätöksilleen, koskapa niin moni ulkomaalainen omistaja on edustettuna vain välillisesti esim. Nordean kautta kuten palstallakin on todettu.
Miksi edes kaivella tällaisia asioita? Ei piensijoittaja pysty vaikuttamaan - eikä foorumi pysty edes kollektiivisesti, ja Nokia taatusti noudattaa lainsäädäntöä. Vinkkinä, ei kannata tuhlata energiaa tällaiseen.
Pystyykö piensijoittaja vaikuttamaan Nokian kauppoihin tai teknologiaan, mutta kuitenkin niitä asioita täällä käsitellään?
Yksi motiivi on selitttää USA:n pienisjoittajille esim. Yahoo- ja Reddit-foorumeilla, miksi hallituksen valinnassa ei pysty äänestämään vastaan. Asia on minulle epäselvä ja ymmärrettävästi vielä enemmän muille kuin suomalaisille. Nokian heikko kurssikehitys on antanut joillekin kuvan siitä, että Nokiassa ei käytännössä ole tulosvastuuta, mitä Nokian hallituksen valintakäytäntö ei ainakaan auta hälventämään. Nokian pitäisi itse huomioida mielikuva-asiat paremmin, jottei esim. minun tarvitse yrittää muunmaalaisia piensijoittajia valistaa. Nordealla siis sijoittajat pääsevät änestämään myös ehdokkaita vastaan: https://www.nordea.com/en/doc/form-for-advance-voting-and-notification-of-participation-0.pdf
Teknologialla ja kaupoilla on kuitenkin vaikutusta siihen että kannattaako yhtiöön sijoittaa.
Mutta se että täällä pohditaan yhtiökokouksen äänestämiskäytäntöä ja hieman kyseenalaistetaan Nokian käytäntöjä, ikäänkuin tässäkin olisi jotain mystisen salaperäistä… ei näillä ole merkitystä sijoittajalle.
En ainakaan itse halua että täällä foorumissa aletaan jauhamaan tällaista kohtuullisen epäolennaista. Ei palvele ketään.
@Mustathmir , et selkeästi ymmärrä ongelmaa taustalla - ja sillä ei ole mitään tekemistä kriittisyyden kanssa. Mielestäni tämä tämäpäiväinen on hyvä esimerkki sen epäolennaisuuden vuoksi… mutta en itse jauha asiasta enempää.
Yrityksen hallinnolla, sen johdolla ja kulttuurilla on merkittävä vaikutus yrityksen menestymiselle. Vai väitätkö toisin?
Mutta huomaan, että minusta tällä foorumilla on tulossa persona non grata, samalla kun esim. Redditissä kirjoituksiani arvostetaan tasapainoisina ja rehellisinä, jotka huomioivat uutisten lisäksi niin Nokian itsensä hyvät ja huonot puolet.
Odotan siis viestieni poistamista, kuten jo on tullut tavaksi sen sijaan, että foorumi olisi avoin kaikille kirjoittaa asiallisesti myös Nokiaan liittyvistä ongelmista.
Yhtiöjärjestyksessä usein mainitaan hallituksen jäsenten määrä tai esimerkiksi 5-7, jolloin sinne pitää valita sen verran jäseniä. Jos on vaihteluväli, niin yhtiökokous päättää ensin jäsenten määrän ja sitten valitaan jäsenet. Mikäli ehdokkaita on saman verran kuin täytettäviä hallituspaikkoja, niin eipä silloin voi valita.
Voit tiedustella Nokialta miten yksittäinen osakas voi esittää hallituksen jäseniä, pitääkö esittää etukäteen vai voiko vielä yhtiökokouksessa tehdä esityksen. Sitten vaan sääntöjen mukaan ehdottelemaan.
Enemmän kyllä ihmettelen Nordean vastaanäänestämismahdollisuutta. Yhtiöjärjestys määrittää hallituksen jäsenten määrän ala- ja ylärajan molemmissa yhtiöissä ja tämän ikkunan puitteissa yhtiökokous päättää jäsenmäärän. Yhtiökokouksessa eniten ääniä saaneet valitaan hallitukseen. Se, että Nordean valintamahdollisuus (äänestää henkilövaalissa puolesta tai vastaan) on sekava, tulisi käydä varmaan muussa ketjussa. Mistä poimit ajatuksen, että pitää olla 10% Nokian äänioikeuksista ehdokkaan ehdottamiseen? Yhtiöjärjestyksessä ei sellaista mainita. Nokia kertoo varsin selkeästi, ketä hallitus ehdottaa jäseniksi ja miksi. Yhtiökokoukseen voi mennä ehdottamaan muutakin ja äänestyttämään. Onko siinä järkeä onkin sitten toinen kysymys.
Hyvä huomio ehkä olen siis erehtynyt, että asia koskee Nokiaa. Mutta esim. Cargotecin (ja eQ:n) yhtiöjärjestykset eivät myöskään asiaa mainitse mutta kuitenkin kummankin yhtiön sivuilla mainitaan 10 prosentin kriiteeristä ehdokkaaan asettamiseksi: Hallitukselle ilmoitetut hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ehdotus on hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tekemä tai ehdotusta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.Yhtiökokous - Cargotec
Voi siis olla, että olen liian hätäisesti ajatellut säännön pohjautuvan Suomen lakiin ja kyse sitten on kuitenkin tiettyjen yritysten käytännöistä jopa ilman yhtiöjärjestysmainintaa. Olisiko johtopäätös siis se, että kuka tahansa osakkeenomistaja voisi Nokiassa ehdottaa jäseniä hallitukseen?
Olen nyt kirjoittanut myös Nokian sijoittajasuhteisiin, saa nähdä tuleeko sieltä asiaa selkeyttävää tietoa.
