Odotuksia parempi, mutta…
Toiselta vuosineljännekseltä Erkki raportoi ennätystappion 11,9 miljardia Ruotsin kruunua ilman uudelleenjärjestelykuluja. Viime vuoden toisella neljänneksellä Ericsson teki 2,8 miljardin kruunun voiton.
Myynti laski 59,8 miljardiin, kun se vuotta aiemmin oli 64,4 miljardia.
Taulukossa Ericssonin toteuma vs Factsetin konsensus.
Vonage vie tuloksen turskalle, patenttitulot puolestaan piristivät.
Kassavirta plussalla, sillä hitaasti kasvatetaan ylikalliin Vonagekaupan aiheuttamaa tyhjennystä.
En huomannut kunnon ohjeistusta muuta kuin että “haastetta piisaa”, Intia kyykkää mutta Pohjois-Amerikan sopimusasiakkaat tilailevat.
Se AT&T:n ORAN-sekasikiöksi parjattu ja jonka kannattavuuskin on kyseenalaisettu varmaan tuo hyvän osansa, ja onkin mielenkiintoista 3Q2024 sitten nähdä miten Pohjois-Amerikan kannattavuudelle käy.
Ehkä tiedotteiden copy-pasten yhteydessä voisi lyhyesti mainita miksi ja miten juuri tämä uutinen on merkityksellinen Nokia sijoittajille? Itse en löytänyt muuta kuin tuon allaolevan…
Per a report by Dell’Oro Group, the optical transport equipment market declined 13% year over year in the first quarter of 2024. The report further suggests that this segment is expected to decrease 2% in 2024 as customers are dealing with excess inventory.
The report also underscores that communication service providers worldwide, particularly in North America and Asia Pacific, are growing more cautious due to macroeconomic conditions. This caution leads them to postpone projects to future quarters and manage their capital expenditure carefully. This does not bode well for Infinera’s near-term prospects.
The Zacks Consensus Estimate for the company’s 2024 revenues is pegged at $1.52 billion, which indicates a year-over-year decline of 5.5%. The Zacks Consensus Estimate for earnings has been revised downward by approximately 92% to 2 cents per share and calls for a decrease of 91% year over year.
Tähän väliin lisäisin @Oxymoron_007:lle myös oman kirjoitusteknisen palautteeni ja kainon pyyntöni, että kun lainaat jotakin uutisartikkelia, merkitsisit sen selkeästi lainaukseksi, esim. sitaattitoiminnon avulla. Näin jäsenneltynä viesteistäsi näkyisi selkeämmin, mikä on sinun kirjoittamaasi ja mikä lainattua tekstiä. Toisena juttuna muotoilujen (lihavointi, kursiivi) liikakäyttöä voisi hillitä, ne tekevät tekstistä turhankin kirjavaa. Em. sitaattien käytöllä niiden käyttötarve kuitenkin luontaisestikin vähenee, kun oma tekstisi erottuu paremmin lainatusta.
> Näin kirjoitetaan lainaus.
> Joka rivin alkuun >-merkki, tai voit maalata kopioidun tekstin tässä editorissa ja klikata sitaatti-painiketta.
Keep up the good work Oxy. Tämä palsta tarvitsee inspiraatiota.
Markkina otti ihan positiivisesti vastaan Ericssonin raportin, vaikka Börje maalailee haasteita. Nokiakin lähenteli 4$ rajaa Nysessä.
Oliko Ericssonin raportti Nokian kannalta hyvä? Jos verkkoinvestoinnit elpyvät Pohjois-Amerikassa, niin koskeeko se myös T-Mobilea kun Verizon ja AT&T eivät enää osta Nokialta RAN-tuotteita eikä niiden investoinneilla juuri ole merkitystä? Samalla Intia, jossa Nokia on vahvasti läsnä, odotetusti romahti kymmeniä prosentteja (55%) vuodentakaiseen verrattuna.
Toiseksi, ottiko markkina Ericssonin raportin Nokian kannalta myönteisesti vastaan vai oliko yksinkertaisesti kyse siitä, että kurssi johdateltiin max-pain tasolle joka oli 4 USD? Toivottavasti ei, koska ensi perjanataina max pain on sitten taas 3,50 USD… NOK Option Chain Jul 12, 2024 | ChartExchange
Kauppalehden palstalla nimimerkki DarkHorse totesi, että viimeisen 15 vuoden aikana Nokia on pettänyt lähes poikkeuksetta ja hän kritisoi osinkojen alhaista tasoa. Salamannopeasti tuli sitten kritiikille kritiikkiä seuraavasti: “Kyllä valtaosa omistajista on tyytyväsisä, mutta te muutama “old fart”-tyyppi jaksatte kitistä menneistä. Myykää Nokianne ja ostakaa tilalle jotakin parempaa ja sitten voitoista vähennätte Nokia-tappionne, 5 vuotta peliaikaa. Ei tämän vaikeampaa ja helpottavampaa, hermot tykkää.”
Itse kommentoin Nokian pärjäämistä ja mielestäni tarvittavia toimenpiteitä kahden viestin voimin, joilla on informaatioarvoa myös täällä julkaistaviksi.
Nokian viime vuosien pärjääminen
Itselläni nykypositio on pääosin vuosilta 2015-2016 kurssin ollessa yli viisi euroa ja kyllä tässä on uskottu ja luotettu enemmän kuin lääkäri määrää ja järkyttävän huonoin tuloksin. Vieläkin inflaation huomioiva kurssi on vain noin puolet siitä, mikä se oli Rajeev Surin aloittaessa toimarina v. 2014 ja myös reippaasti alle tason, jolla se oli Lundmarkin aloittaessa neljä vuotta sitten.
Tunteellinen optimisti ehkä siitä suuttuu kun Nokian heikosta suorittamisesta muistuttaa. Optimisti myös helposti viittaa Nokian vertailukelposeen tulokseen, joka unohtaa jatkuvat kertaerät kuten uudelleenjärjestelykulut: kuten todettua vuosina 2016-2023 raportoitu tulos on jäänyt peräti lähes 11 miljardia euroa vertailukelposesta. Rahaa on poltettu uudelleenjärjestelyihin jotka vieläkin jatkuvat satojen miljoonien vuosivauhtia. https://www.reddit.com/r/Nok/comments/1dh7qni/a_brief_analysis_of_nokias_constant_restructuring/
Minusta jokaisen pitkäaikaisen osakkeenomistajan on syytä olla raivoissaan negaativisen omistaja-arvon tuottamisesta lyhyitä spurtteja lukuun ottamatta. Toivottavasti jatkossa menee paremmin, mutta joka kehuu Nokian suorituksia kasvun, kannattavuuden tai kurssin osalta on kyllä totaalisen epärehellinen itselleen ja kanssasijoittajille. https://www.reddit.com/r/Nok/comments/1dgyo3f/nokias_profitability_and_growth_after_the_2016/
Ehdotuksiani omistaja-arvon parantamiseksi
Jo tehtävän lisäksi Nokia pystyy monin tavoin vaikuttamaan menestykseensä, mutta vaativatko lepsut omistajat sitä? Muutama esimerkki:
Todettakoon lopuksi, että pidän niin ASN:n myyntiä kuin Infineran ostoa sinänsä oikeina strategisina liikkeinä, mutta myynti- ja ostohintojen tason oikeellisuus Nokian osakkeenomistajien kannalta onkin sitten vähemmän päivänselvää. Joka tapauksessa olen samaa mieltä strategisista painotuksista, jotka tähtäävät suurempaan markkinaläsnäoloon USA:ssa ja vähempään operaattoririippuvuuteen.
Voi kai sanoa, että seurasin pandemian vaikutuksia maailmaan keskivertokansalaista tiiviimmin, mutta tajusin oikeastaan vasta tänä vuonna kuinka laajat sen vaikutukset olivat yritysten liiketoimintaan ICT-sektorilla. Tarkoitan tällä sitä, että kaikki sijoittajat tiesivät komponenttipulasta, mutta se ei konkretisoitunut omassa elämässä juuri mitenkään – ellei nyt sattunut olemaan ostamassa vaikkapa uutta autoa.
Komponenttipula näkyy kuitenkin kaikenlaisten yritysten toiminnassa vieläkin. Paljon on puhuttu esim. operaattoreiden varastotilanteen vaikutuksesta kysyntään pandemian myötä. Komponenttien saatavuuden heikentyminen johti varastojen kasvattamiseen, mikä pahensi komponenttipulaa entisestään. Tämä kierre johti lopulta siihen, että lähes kaikesta oli pulaa – kun näitä preppaajia ja hamstraajia löytyi lähes jokaiselta teollisuudenalalta. Teen parhaillaan töitä yritykselle, joka alkoi varastoimaan tiettyjä komponentteja ja laitteita osana varautumista komponenttipulaan. Nyt näistä varastoista pyritään jälleen asiakasyrityksessäni eroon.
En osannut arvata, että komponenttipulalla on ollut näin pitkäaikaiset vaikutukset ihan tavallisten keskisuurten ja isojen yritysten verkkoihin ja laitekantaan. Se näkyy konkreettisesti mm. yritysverkoissa, joita on päivitetty oman näkemykseni mukaan laiskasti ja osittain myös komponenteilla, jotka eivät ole aivan parhaita tarkoitukseensa. Uskallan väittää, että mm. yritysverkkopuolella on selvästi patoutunutta kysyntää, joka tulee purkautumaan tavalla tai toisella.
No, mitäs tästä kaikesta pitäisi ajatella? – koronastahan ei ole kohta edes ikävää muistoa jäljellä. Otetaan esimerkki: Loppuviikon teemana ollut Kempower. Esimerkkiyhtiön tarinassa on toki monia säikeitä, mutta ehkä huonon ennustettavuuden isoin tekijä, joka saa analyytikotkin näyttämään hölmöiltä, on pandemia. Ennusteita tehtiin asiakkaiden täydentäessä varastojaan komponenttipulan keskellä ja kysynnän mennessä “Ei oo”-pelossa katosta läpi. Kysynnän sulaessa ja varastotasojen pienentyessä romahdus olikin sitten jokseenkin poikkeuksellinen. Tämän kun yhdistää melko uuteen alaan, korkeajännitelatureihin, joilta odotettiin tasaista ja voimakasta kasvua, lopputuloksena oli semi-romahdus. Kuulostaa joiltain osin tutulta myös Nokian ja Ericssonin sijoittajille.
Tietoliikenneteknologian valmistajien osalta tilanne on luultavimmin parantumassa vihdoin tämän syksyn aikana. Ericssonin Börje puhui tällä viikolla kestämättömistä investointitasoista ja samaa viestiä on kuultu muiltakin jo pitkään. Kysynnän elpyminen on väistämätöntä, mutta tapa ja ajankohta, joilla se tapahtuu, on vaikeasti ennustettavissa. Aikaisemmista kokemuksista oppineena voi kohtalaisen suurella varmuudella todeta, että mitä pidemmälle eletään heikon kysynnän ja investointitaantuman aikaa, sitä korkeammaksi seuraava kysyntäpiikki nousee. Laitevalmistajille ja sijoittajille tämä voi näkyä “mukavana tervehtymisenä” mutta on toki mahdollista, että ennusteisiin pitää tehdä isompaakin viilausta ylöspäin – siis jo paljon ennen 6G:n ensimmäisiä aaltoja.
Tässä on eletty melkoinen vuosikymmen Nokian pelikentällä ja tuskin yksikään Nokiaan sijoittanut on erityisen tyytyväinen nähtyyn kehitykseen. Omalla kohdalla voin todeta, että harrastus on ollut kohtuuhintainen. Seuraan mielenkiinnolla Ericssonin yritystä luoda oma ekosysteeminsä operaattoreiden sovellusrajapintojen ympärille. Nokia ei ole hävinnyt taistelua softasta, mutta toivon näkeväni huomattavaa edistystä tällä, tulevaisuuden kannalta tärkeimmällä, osa-alueella. Olen tyytyväinen vakoilevien ja varastavien kiinalaisten häätämisestä käyttämieni verkkojen ytimestä – ja toivottavasti laajemminkin. En edelleenkään ymmärrä Nokian ja Ericssonin toistensa kuristamista henkihieväriin, tai EU:n suhtautumista tähän melkolailla ainoaan korkean teknologian johtoasemaansa globaalissa kilpailussa.
Jahas, tein sen taas. Minun nimittäin piti kirjoittaa datakeskuksista ja niitä linkittävistä verkoista, verkkojen muuttuvasta roolista, pilvistä globaalien verkkojen selkärankana, reitityksen uusista geopoliittisista haasteista ja vaikka Internetin uudesta tulemisesta – telecom-sijoittajan näkökulmasta – mutta jäin jaarittelemaan niitä näitä. Jatkan siis jonain muuna viikonloppuna. Aihe on hankala, joten ehkä vain välttelen sitä loputtomiin.
Yhteenvetona tämän lauantaiaamun kirjalliseen tuumailuun voi todeta: Rauta happanee torneissa, toimistoilla, tehtailla ja konesaleissa. Samaan aikaan tietoliikenteen määrä kasvaa koko ajan. Tälle asialle on pian tehtävä jotain – paljon nykyistä enemmän.
Ericssonin toimitusjohtaja viittasi kyselyosuudessa kilpailun kiristyneen kiinalaisten puolelta ja siihen, ettei Ericsson aggressiivisesti kilpailisi hinnalla: Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (publ) (ERIC) Q2 2024 Earnings Call Transcript | The Motley Fool
Andrew Gardiner – Citi – Analyst
OK. And then also on the point you made particularly in Europe and Latin America, where you’re seeing increased competition from the Chinese vendors once again. Do you feel like you’re losing share as a result of this competitive activity? Or are you able to hold share, but perhaps it’s coming at the expense of pricing margin?
Börje Ekholm – President, Chief Executive Officer, and Director
You know, we like to be managing our overall pricing and profitability and gross margin. So, it will all depend on specific situations. I’m sure we will lose some, but we’ll do that because we think it’s right for the overall gross profit in the company. So, you don’t expect us to be the most aggressive in the market.
Tulosennakko, tuloshan torstaina klo 8:00, Inderesin legendaarisen tulosliven saattelemana
Ja jälleen kerran ollaan Nokian kanssa jännän äärellä, paitsi mitä tuli myös sen suhteen mitä tuleman pitäisi…
Nokian näkymät vaativat markkinatilanteen selvää paranemista H2:lla erityisesti Verkkoinfrastruktuurissa, missä vahvistuneen tilauskannan sekä Pohjois-Amerikan julkisrahoitteisten projektien pitäisi alkaa tukea kehitystä. Matkapuhelinverkoissa tilanteen täytyy myös elpyä selvästi alkuvuoden tasosta, vaikka epävarmana jatkuva markkinatilanne, Intian laskevat volyymit sekä AT&T:n menetys laittavat todennäköisesti kapuloita rattaisiin myös loppuvuodesta
Ericsson
Carnegie nosti Ericssonin tavoitehinnan 85 kruunuun (77) ja vahvisti ostotavoitteen - BN (Finwire)
2024-07-15 06:43
newsroom@finwire.se
Finwire uutistoimisto
Jos tarkkaan luit Nordean analyysin.Vuonna 2024 osakemäärä taulukossa oli 5455 milj.ja vuonna 2025 5370 milj. Tämä näkyy myös menona osakkeiden osto rivillä.
Kauppalehden uutisvirrasta:
SEB nostaa Nokian tavoitehinnan 4,10 euroon (aik. 4,00 euroa). Toistaa osta-suosituksen
AI ollut runsaasti esillä Nokia-palstalla ja muutenkin. Asia on varmasti useimmille palstalaisille tuttua kauraa.
Joita perusteet ja datan käsittely kiinnostavat, oheisesta linkistä löytyy Nokian Risto Siilasmaan mainio esitys AIsta ja koneoppimisesta. Nokiassa oltiin hereillä jo 10 vuotta sitten.
Joskus on muuten vain hyvä palata juurille virkistämään ajatusmaailmaa.
