Otetaan vähän pidempi aikaperspektiivi Nokian toimitusjohtajiin. Viimeisten 20 vuoden aikana on valittu seuraavat toimitusjohtajat:
Olli-Pekka Kallasvuo
Stephen Elop
Rajeev Suri
Pekka Lundmark
Mitkä näistä valinnoista ovat palstalaisten mielestä olleet nappivalintoja? Mitkä ihan hyviä valintoja? Onko joukossa huonoja valintoja? Eli mikä on yhtiön track record toimitusjohtajan valintaprosessin hoitamisessa?
Tietysti, jos jokainen toimitusjohtaja alisuoriutuu, vikana voi olla valintaprosessin sijasta myös jokin muu, yhtiöön liittyvä fundamentaalinen ongelma. Ja silloin ei ratkaisuna tietenkään ole toimitusjohtajan vaihtaminen.
Olisivatko ongelmana heikot ja passiiviset omistajat ja sen myötä omistaja-arvon alipriorisointi ja lähes loputon kärsivällisyys tulosten saavuttamisessa? Tulosten jäädessä uupumaan johdon vaihto tapahtuu luvattoman myöhään kuten Surin tapauksessa vasta kuuden vuoden yrittämisen ja omistaja-arvon tuhoamisen jälkeen.
Enpä usko, vaikka yksittäisellä suurella omistajalla ei ole kymmeniä prosentteja omistuksesta, niin on siellä paljon varsin suuria positioita. Nokian tapaisessa yhtiössä jo prosentuaalisesti pienellä omistuksella voi saada palon valtaa.
Voisiko joku palstan asiantuntija vääntää rautalangasta mikä tämä DAS käytännössä on Nokian kannalta ja mitä Nokian business tä Ericssonin uusi malli syö? Vaikuttaako tämä esim yksityisverkko myyntiin?
Lähivuosina kasvu on vähäistä, siitä varmasti kaikki ovat samaa mieltä. Analyytikoille ja journalisteille 5-10 v. voi olla liian kaukana, mutta sijoituskeissinä, varsinkin harrastelijasijoittajalle, ylärivikasvun pysähtymiseen liittyvä downside on aika pieni.
Puhut 2024 H1 kertaeristä, niin oletko huomioinut, että Q1 solmitut patenttisopimukset tuovat jatkossa joka vuosi lisää patenttituloja ja siten niiden merkitys on muutakin kuin pelkkä “kertaerä” ?
Miten järkevää on sijoittaa niin pitkällä aikahorisontilla varsinkin dynaamisen teknologiasektorin ollessa kyseessä? Miten kävi esim. niiden kärsivällisten sijoittajien (ml. minä) jotka uskoivat Nokian uuden nousun olevan “ajan kysymys” vuonna 2015 ilmoitetun ALU-hankinnan myötä ja sijoittivat kärsivällistä rahaa tämän käsityksen mukaisesti?
Mielestäni Atte jätti erittäin oleellisen asian kertomatta. Hän puhui vain H1 kertaeristä, eikä maininnut Q1 patenttisopimusten tuomasta tulovirrasta tulevina vuosina…
“Teknologia-liiketoimintaryhmän liikevoitto:
Vähintään1,4 miljardia euroa”
“Nokia odottaa Teknologia-liiketoimintaryhmän kassavirran olevan 700 miljoonaa
euroa liikevoittoa pienempi vuonna 2024 johtuen vuonna 2023 saaduista
ennakkomaksuista. Vuodesta 2025 lähtien Nokia odottaa Teknologialiiketoimintaryhmän kassavirran ja liikevoiton olevan lähempänä toisiaan.”
Voisitko perustella? Miten esim. käy ilmi, että suurimmalla suomalaisomistajalla Solidiumilla on paljon valtaa vaikka sen omistusosuus jää alle 6 prosentin? Määräenemmistö kuitenkin tarvitaan yhtiökokouksessa.
5 §
LÄSNÄ OLEVIEN TOTEAMINEN JA ÄÄNILUETTELON VAHVISTAMINEN
Esitettiin luettelo osallistumistilanteesta kokouksen alkaessa ja ääniluettelo, joiden mukaan
yhtiökokouksessa oli läsnä 77 606 osakkeenomistajaa joko ennakkoon äänestäneinä tai
kokouspaikalla henkilökohtaisesti, lakimääräisen edustajan tai valtuutetun asiamiehen
edustamana. Merkittiin, että kokouksessa oli sen alkaessa edustettuna 3 304 983 895
osaketta ja ääntä vastaten noin 58,88 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä (noin 59,85
% ulkona olevista osakkeista ja äänistä).
Lainaus Nokian yhtiökokous.Edustettuina oli siis lähes60% kaikista äänistä. Onko Solidiumin 6% tässä paljon vai vähän ? Oletettavasti tuolla kuudella prosentilla voi olla käytännössä suurempi painoarvo esityksiä valmisteltaessa.
Juu tottakai noiden sopimusten “perusliikevaihtoa” nostava vaikutus on ennusteissa pyritty huomioimaan. Nokiahan tavoittelee Teknologiassa pidemmällä aikavälillä yli 1,1 miljardin liiketulosta ja meidän ja konsensuksen ennusteet jo melko lähellä sitä lähivuosille kolkuttelevat:
Kertatuotoissa siis se pointti, että jos H1:lle on osunut näistä patenttidiileistä sekä AT&T:n kanssa tehdystä sopparista kertaluonteisia tuottoja reilu 500 MEUR, niin kyllähän verkkoliiketoiminnoissa saadaan vuonna 2025 parantaa todella reilusti, jotta tulostaso pysyttelisi edes vakaana konsernitasolla. Ennusteissa tuloksen odotetaankin laskevan tällä hetkellä vuonna 2025.
Nokia ja NL-ix (Euroopan suurimpiin kuuluva Internet Exchange Point eli IXP) ovat ottaneet käyttöön Nokian Deepfield-teknologian, joka tarjoaa yrityksille merkittävää anti-DDoS-suojausta (Distributed Denial of Service -hyökkäyksiltä). Tämä suojausjärjestelmä on suunniteltu torjumaan laajoja palvelunestohyökkäyksiä, joissa hyökkääjät yrittävät lamauttaa verkkosivustoja tai palveluja tulvimalla ne suurella määrällä verkkoliikennettä.
Tekoälyn poimimat tiedot.
Keskeiset kohdat tästä uutisesta:
Deepfield-tekniikka: Nokian Deepfield on analytiikkaan ja automaatioon perustuva ratkaisu, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa verkkoliikenteestä. Se auttaa tunnistamaan ja neutralisoimaan DDoS-hyökkäyksiä nopeammin ja tehokkaammin kuin perinteiset ratkaisut.
NL-ix****rooli: NL-ix toimii isona verkkoliikenteen solmukohtana, ja sen asiakkaita ovat monet eurooppalaiset yritykset ja organisaatiot. Ottamalla käyttöön Nokian Deepfieldin, NL-ix voi tarjota asiakkailleen laajamittaista ja korkeatasoista suojaa verkkohyökkäyksiä vastaan.
Skaala ja merkitys: Tämä on yksi Euroopan suurimmista IXP-pohjaisista DDoS-suojauksista. Se tarkoittaa, että hyvin suuri määrä eurooppalaisia yrityksiä voi suojata verkko- ja palveluinfrastruktuuriaan hyödyntäen tätä teknologiaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että eurooppalaiset yritykset saavat paremman turvan verkkohyökkäyksiä vastaan, mikä parantaa palveluiden luotettavuutta ja vähentää liiketoimintaan kohdistuvia riskejä. Nokialle tämä on strateginen edistysaskel verkkoturvaratkaisuissa ja parantaa sen asemaa yritysverkkojen suojaajana.
Nokia on valittu CoreWeave-yhtiön verkkoinfrastruktuurin toimittajaksi. CoreWeave on yksi maailman nopeimmin kasvavista tarjoajista hyperskaalaus-AI-pilviratkaisuissa, ja Nokia tarjoaa heille tukiverkon AI-sovelluksia varten. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa tehokas verkkoinfrastruktuuri, joka tukee CoreWeaven AI-laskenta-alustaa, erityisesti suuritehoisten AI-sovellusten pyörittämisessä.
Tärkeimpiä kohtia tiedotteesta:
Nokian IP-routing-ratkaisut (kuten 7750 Service Router) otetaan käyttöön CoreWeaven verkkoselkänojan perustaksi.
Yhteistyö keskittyy erityisesti tarjoamaan korkean suorituskyvyn ja luotettavuuden suurten AI-laskentaoperaatioiden tarpeisiin.
Nokian teknologia mahdollistaa skaalautuvan ja joustavan pilvipalvelujen infrastruktuurin, joka voi tukea vaativia AI-tehtäviä ja suurten datamäärien käsittelyä.
Yhteistyö on tärkeä Nokialle, koska AI-infrastruktuurien ja hyperskaalaisten pilvipalvelujen kysyntä on kasvussa, ja tämä sopimus asettaa Nokian keskeiseen rooliin nopeasti kasvavassa markkinasegmentissä.
Edit. Hieman taustatietoa tästä yhtiöistä. Yhtiö on vahvasti sidoksissa AI -kehitykseen ja tämän alan terävimpään kärkeen, eli Nvidiaan.
