Hyvä, että joku muukin otti tämän valmistevero asian puheeksi. Alan hyvin merkittävistä suhteellisista valmisteveroista johtuen tämä “syöttöporsas efekti” on ollut yhtiölle hyvin suosiollinen. (2.2milj alennus valmisteveroista on 15.7% liikevaihdosta)
Yhtiön hinnoittelu ilman sitä olisi todennäköisesti korkeampaa. Tällä olisi luonnollisesti merkittävä vaikutus myös kasvuvauhtiin. Ei pelkästään kannattavuuteen.
Kylmät on tämän yhtiön tuulet kun pääsee kilpailemaan samoilla ehdoilla isojen kanssa.
Olutvalikoima oli viikonlopun ajan kestävän mökkileirityksen perusteella oikeinkin toimivia. Yhtiön luvutkin näyttävät kokonaisuudessaan hyviltä.
Suurimmalta riskiltä tuntuu kerättävien bruttovarojen 8,6MEUR suuri osuus omaan pääomaan 6,4MEUR ja taseen loppusummaan 12,5MEUR verrattuna. Siihen, miten hyvin kerättävät saadaan tuottamaan liittyy aika paljon epävarmuutta. Olisi ollut omalta osaltani kiinnostavampaa päästä sijoittamaan tilanteessa, jossa investointeja olisi rahoitettu tulorahoituksella. Nyt taidan jäädä seuraamaan kehitystä sivusta ja odottelemaan vähän sopivampaa ajankohtaa.
Alle 11 EV/EBIT vaikuttaa toisaalta ihan mielenkiintoiselta tasolta verrattaessa Olvin historialliseen arvostukseen (alla). Ehkä noita IPOlappuja voisi vielä koittaa selailla vähän paremmin.
Oliko ketjussa vielä mainittu Evlin tuottamaa IPO-analyysia, joka on hankittu listautumisannin pääjärjestäjän kanssa samasta konsernista. Analyysi ei anna suositusta, mutta yhtiön arvostusta on siellä haarukoitu niin, että DCF:n tuottama hinta osakkeelle on 3,0 e (2,7 - 3,4 e) ja ensisijaisemman verrokkianalyysin lopputulos yhtiön käyvästä markkina-arvosta 17 Me (15 - 18 Me).
Raporttipaketti on muutenkin melko kattava, vaikka Evlin näkemykset arvonmäärityksestä eivät kiinnostaisi:
Kiitoksia, omaan makuun Evlin DCF:ssä on käytetty yhtiön kohdalla aika matalaa WACC:ia (vs. esim. Inderesin analyysit + miten huomioi esim. todennäköisesti pienivaihtoisen yhtiön likviditeettiriskin). Voisi myös olettaa toiminnan sitovan kasvussa käyttöpääomaa (voi olla, että vaikutus niin pieni, ettei näy pyöristyksen jälkeen). Tuntuu, että pienillä tempuilla veivattu DCF hieman antihinnan yläpuolelle (n. 20 % keskiväliltään).
Kun katsoo DCF:n oletuksia muutoinkin, niin tuntuu omaan makuun optimistiselta ja anti siten aika täyteen hinnoitellulta. Pidän yhtiötä kiinnostavana ja oma pohdinta on lähinnä se, että onko järkevämpää osallistua antiin vai ostaa pörssistä. Näillä taivun pörssistä ostamisen kannalle. Kertokaa ihmeessä, mikäli ajatuksissani on jotain perustavaa laatua olevaa virhettä.
Edit: 50/50 antiin osallistumisen / pörssistä ostamisen välillä.
Täällä myös 2500kpl merkitty. Hinnoittelu annissa ei mielestäni erityisen huokea, mutta annin ollessa näinkin pieni, mielestäni nyt on otollisin paikka tähän kyytiin päästä.
Yhtiötä tietojeni perusteella johdettu laadukkaasti ja suunnitelmat kerättäville rahoille kuulostaa hyvältä. Suuremmassa kuvassa olen pistänyt trendin merkille sen suhteen, että bulkkikaman sijaan yhä usemmat valitsevat sen karvan verran laadukkaamman oluen.
Asiakaskunnasta saanut myös kohtalaista otantaa, kun pääkallopaikalla Nokialla on järjestetty kesäisin parinakin menneenä vuonna Lärvisen grill&chill festivaalit. Kyllä suomalaisiin olut uppoaa jatkossakin ja ainakin allekirjoittanut tietää jatkossa mitä kaupasta koriin tarttuu
Olisi mielenkiintoista tietää millä hinnoilla nykyiset 2000 pienomistajaa ovat aikoinaan osakkeensa eri anneista ostaneet. Suurin osa lienee ostanut kannatus ja yhtiön osakasjuhlien vuoksi. Nyt tietysti kun on vihdoin mahdollista myydä osakkeensa, tulee mieleen ovatko pienosakkaat edelleen “olutjuhlissa” mukana vai nakkaavatko “tyhjenneen purkin” pörssiin. Pidän todennäköisempänä sitä, että pienosakkaat edelleen pysyvät “oluthanassa” kiinni. Osa ostanee muutaman korin lisää.
Osakeanneista en muista, mutta privanetissä kurssi pyöri alle kahdessa eurossa jos en väärin muista. Nokian Panimo 1,51 (28.1.2021), eli kauppapaikan loppupuolella kurssi oli noin 1,51€. Eli ei mikään valtava-arvonnousu pariin vuoteen.
Laitilan LWT osakkeen hinta oli Privanetillä loppuvaiheessa n. 6 € ympärillä. Tuosta voi laskeskella viihteenä listaamattoman yhtiön arvostusta esim. LWT verkkosivuilta löytyvistä v. 2015 - 20 Toimintakertomuksien tilinpäätöksistä.Tuolloin LWT oli jo lv luokassa 20 M€, eli lähes 2 x Nokian P.
Tässä(kin) jutussa jännästi keskitytään tuohon oluen valmistusmäärän rajoituksiin veroedun osalta ja vähän ohitetaan se, että firmalla on juomaportfoliossa paljon muutakin kuin olutta. Jos olen oikein ymmärtänyt, esim. lonkeroa tai muita alkoholijuomia voitaisiin valmistaa rajattomasti eikä se vaikuttaisi tuohon pienpanimostatukseen. Sama tietty myös alkoholittomien juomien osalta. Korjatkaapa joku, jos olen ymmärtänyt väärin. Keisari lagerin merkittävä dominanssi tuoteportfoliossa tietty on mielenkiintoinen seikka, mutta luulisin potentiaalia olevan myös laajemmalla rintamalla.
Maistelinpa muuten Hometown-sarjan sitruuna- ja appelsiinilimuja männä päivinä ja varsinkin sitruunaversio oli hyvä. Kyllä tässä puljussa limujakin osataan tehdä.
73 % myynnistä tulee kuitenkin oluesta. Tuo pienpanimoalennuksen verohyöty koskee vain olutta. Muissa tuoteryhmissä yhtiö on samalla viivalla muiden yhtiöiden kanssa eli maksaa normaalia valmisteveroa.
Merkkailin pienen erän (400 kpl) Nokian Panimon osakkeita ja listaan alle syyt:
Olen katsellut Nokian Panimon perään jo listaamattomalta markkinalta, koska yhtiön tuotteet ovat hyviä, brändi varsin laadukas ja yhtiössä on ollut laadukasta omistusta sekä mitä ilmeisimmin myös johtamista.
Antia kohti tultaessa informaatiossa korostuu useat henkilökunnan jäsenet, jotka ovat olleet firmassa jo pitkään. Pidän myös siitä, että toimitusjohtaja on nuoresta iästä lähtien tehnyt panimolla hommia ja edennyt talon sisällä.
Yhtiö on kannattava, kasvava ja sillä on pitkältä ajalta todistettavasti kyky tehdä markkinalla hyvää jälkeä.
Yhtiö hakee rahoitusta kasvuinvestointeihin, joilla voi olla Suomen kannalta positiivisia vaikutuksia.
Olen myös Inderesin pienomistaja ja yhtiölle on hyödyksi, mitä vauhdikkaampi IPO-markkina Suomessa pyörii. Lisäksi tästäkin voi olla hyötyä Suomen kansantaloudelle. Sen takia on toivottavaa, että pitkän tauon jälkeen tulisi IPOja, jotka merkataan täyteen tai jopa yli. Ehkä useampi kioski innostuisi hakemaan kasvurahoitusta taas pörssistä.
Tällä sijoituksella ei ole salkulleni yhtään mitään merkitystä enkä varsinaisesti haluaisi enää lisää rivejä salkkuun, mutta katsotaan nyt hetken aikaa, miten tarina pörssissä etenee ja lisäillään tarvittaessa.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on ollut heidän päälistalla ja viimeisin kauppa toteutunut 6€ kun taas Nokian Panimo löytyy päivittäistavaroiden alta ja viimeisin kauppa ollut 0.5€.
Katsastin samalla yo. sivuilta että miten uusia panimoita on viime aikoina tullut ja mennyt. Viime vuosi näyttäisi uusien panimoiden suhteen olleen todella vaisu verrattuna aikaisempiin vuosiin.
2024
Uusia Panimoita: 3
Lopettaneita: 9
2023
Uusia panimoita: 10
Lopettaneita: 9
2022
Uusia panimoita: 7
Lopettaneita: 12
2021
Uusia panimoita: 12
Lopettaneita: 6
Suurin osa on listan panimoista on “mikro-/makro” kokoa ja niillä ei mitään isompaa vaikutusta suuntaan tai toiseen Nokian kannalta. Korkeintaan muutaman pullorivin verran jossain paikallisessa k-marketissa.
Lopettaneista on tosin muutama poikkeus esim. Sonnisaaren olutta löytyi suht hyvin Oulun seudun (+220km) hyllyiltä. Nordic Breweryn tuotteita taas Tampereen seudulta, Orava Brewingin tuotteita Turun kaupoista ja Pyynikin Brewingin oluita ympäri Suomen.
Uusista parin kolmen vuoden aikana tulleista tulokkaista Mad Finn on se kenen tuotteisiin olen törmännyt useammassa kaupassa. Löytyy nyt näköjään toimintaa kolmelta paikkakunnalta (Tampere, Helsinki ja Ylöjärvi). Heidän panimoravintola Tampereella sen verran syrjässä että sinne ei vahingossa eksy mutta oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Kesällä oli hyvä nauttia teranssilla pizzaa hyvän oluen kera ja paikassa oli muutenkin hyvä pöhinä.
Toimari kertoi haastattelussa, että olutta tehdään about 6 miljoonaa litraa tällä hetkellä. Verottajan sivujen mukaan 5.5-10 miljoonan litran tuotantomäärissä olisi tuo sama 10 pinnan alennus. Eli uusi kasvu ei toki ole yhtä kannattavaa kuin nuo ensimmäiset litrat, mutta Noksu näyttäisi jo olevan tuossa viimeisessä veroluokassa ja voisi about 1.7 kertaistaa oluen panemisen ennen kuin tuo 10 miljoonaa ylittyy. En tosin tiedä mitä tapahtuu alkoholiveroille 10-15 miljoonan litran määrissä. Tämä koskee vain oluen tuotantoa. Firma on selkeästi viestinyt keskittyvänsä myös muihin alkoholijuomiin ja virvoitusjuomiin.
Uskon Nokian kasvuun varsin järkeviltä kasvupanostuksilla, mihin annin rahat ovat jo allokoitu. Eli lasken (tai laskisin jos jaksaisin) yhtiön kertoimet heti uudelleen sillä oletuksella että tuo 10 miljoonaa litraa olutta saadaan tappiin muutamassa vuodessa pörssin tuoman tunnettavuuden, uusien yhteistyökanavien ja logistiikkakeskuksen yms kasvupanostusten saattelemana. Ja onhan se pörssiyhtiölle melkoinen etu tässä maassa, että sen kurssi saadaan kaljaa juomalla nousuun.
