Venäjän näkökulma länsiyrityksiin on uhkailu, pakottaminen ja ryöstäminen. Putin sanoi puheessaan, “länsimaat ryöstivät oligarkkien jahdit ja huvilat” - jäi ääneen sanomatta, että venäläiset saavat ryöstää. Putin ilmoitti, että Venäjä pyrkii pois riippuvuudesta länsiyrityksistä, sen sijaan kauppaa kasvatetaan mm. Kiinan kanssa. Putin vakuutti, että kun länsiyhtiöt poistuvat Venäjältä, se olisi mahdollisuis, Venäjällä on mahdollisuus kehittää omaa kotimaista tuotantoaan.
Tuskinpa länsijohtajat enää odottavat, että venäläistä liiketoimintaa voi myydä markkinaehdoin. Poistuminen Venäjältä voi tarkoittaa omaisuuden ja liiketoiminnan “luovuttamista” ilmaiseksi (sen ryöstöä). Yhtiöitä myös pakotetaan uhkaillen, esim. joko poistumaan maasta tai tuotannon jatkamiseen.
Ei mitään uutta tietoa, mutta vanhasta uutisesta pointti joka ehdottomasti pitää ottaa huomioon, kun mietitään mikä on osakkeen arvo jatkossa.
Uusi Romanian tehdas tulee tuottamaan renkaita, joita myytäneen paljon paremmalla hinnalla kuin Pietarin tehtaan kiekkoja. Nythän oli hyvä sauma harkita huolella mille tuotteille linjoja ruveta pystyttämään.
Vuosittainen kapasiteetti uudelle tehtaalle on 6 miljoonaa rengasta. Pietarista tuli halpaa rengasta ja paljon. Se oli juuri sitä mitä silloiselle markkinalle kaivattiin.
Tässä muuten suhteellisen tuoreet konsensusennusteet, varsin hyvin päivittäneet analyytikot näkemyksiään Q4/2022 jälkeen: https://vara-services.com/nokian-tyres/
Varan sivujen mukaan 12 analyytikkoa on antanut tavoitehinnan, joista näkyvissä oli Varan sivulla 9. Piilossa olisi siis 3, joista yksi on Keplerin tavoitehinta.
8 euron tavoitehinta on konsensuksen matalin. Myös Oddo on antanut saman tavoitehinnan. Haarukka 8-13 euroon. Korkein tavoitehinta Handelsbankenin ja lyhyt aamupalan kommentti löytyi tästä ketjusta @Opa 'n-viestistä:
DNB:n osalta voisi mainita vielä lisäyksenä Varan taulukkoon, että DNB toisti osta-suosituksensa vielä 18. tammikuuta julkaistussa raportissaan. Se jälkeen DNB kääntyi Pidä-suositukseen ja 10,5 euron tavoitehintaan 8. helmikuuta julkaistussa raportissaan
Huomasin tuossa Daytonin tehdasta koskevan lyhyen jutun eiliseltä (Päiväys 23.3.). Tietojen mukaan Nokian Renkaat palkkaisi noin 125 uutta työntekijää Daytonin tehtaalle.
“Most of the new roles are in the factory’s production department. Starting pay for production operator positions ranges from $17 to $21 per hour.”
Jutussa lainataan yhtiön edustajaa, jolta on poimittu seuraava lainaus:
“We are eager to welcome hundreds of new colleagues this year,” said Nokian Tyres Senior Human Resources Manager Blake Markham. “We offer a strong workplace culture and excellent career advancement opportunities at a safe, highly advanced facility.”
Nokian Renkaiden tilinpäätöstiedotteen (s. 8) 2022 mukaan Pohjois-Amerikassa henkilöstöä oli vuoden 2022 lopussa 458 henkilöä (2021: 391). 125 hengen lisäyksellä Pohjois-Amerikan henkilöstön määrä nousisi siten lähelle 600.
“Pietarista tuli halpaa rengasta ja paljon. Se oli juuri sitä mitä silloiselle markkinalle kaivattiin.”
Pietarista tuli Nokian kalleinta nastarengasta ja tietysti muitakin malleja.
“Uusi Romanian tehdas tulee tuottamaan renkaita, joita myytäneen paljon paremmalla hinnalla kuin Pietarin tehtaan kiekkoja.”
Romanian tehdas on lähtökohtaisesti suunnattu Keski-Euroopan markkinoille. Eli tuotteet on selkeästi halvempia, kuin Pohjoismaiden markkinoille suunnatut tuotteet. Pohjoismaissa Nokialla on nimeä. Euroopassa ei niinkään.
Noniin, meni kiireellisemmät hommat ohi tästä keskustelusta viime viikolla, mutta palataas asiaan. Alkuun varoitus, että tämä sisältää ajatuksia asioista josta olen varsin kevyesti perillä, joten suhtautukaa sen mukaisesti Kiitokset @ollikohan tuosta Bonava-huomiosta.
Toki ne uskoo, mutta ei heillä sen parempaa varmuutta ole asiasta. CFOkin tämän totesi juuri Q4 puhelussa.
En usko, että Renkaiden lähtöön Ukrainan sota tästä eteenpäin vaikuttaa. Ensinnäkin sodalle ei valitettavasti näy loppua ja vaikka joku rauha tulisikin, niin eiköhän Renkaat (ja muut jotka ovat päättäneet Venäjältä lähteä) silti lähtisi sieltä. Mä tarkastelen tätä kyllä juuri siltä kannalta, että moni muukin on sieltä onnistunut lähtemään, niin miksei sitten Renkaatkin, vaikka asia onkin entisestään mutkistunut.
Mun käsitys/ajatus on, että Venäjä pyrkii estämään etenkin länsimaiden poistumisen eli niin, että heidän pyörittämät liiketoiminnot loppuisi kokonaan. Samoin Venäjä varmaankin haluaa pitää sellaiset länsiyhtiöt maassa, joiden piti investoida Venäjälle (vaikka niitä ei nykytilanteessa varmaan tehdä) tai jotka pyörittävät semmoisia toimintoja, joihin paikallisilta ei löydy osaamista. Renkaiden valmistus ei kuulu tähän kategoriaan, Tatneftilla on aiemminkin ollut rengastuotantoa (joka muuten mielenkiintoisesti toukokuussa päätettiin myydä erilliseen yhtiöön, liekö Renkaiden tehdas ollut jo silloin kiikarissa). Tatneft on muuten ilmeisesti käytännössä Tatarstanin “osavaltion” hallitsema eli julkisen vallan ohjauksessa. Jos he ovat päättäneet lokakuussa jonkinlaisen summan Renkaille maksaa, niin en ole varma, onko jollain julkisella taholla halua lähteä tähän hyväksymisprosessissa puuttumaan. Hintahan on joka tapauksessa ostajalle erinomainen. Prosesseissa voi kestää pitkään vaikka kauppa toteutuisikin, esim. Norjalainen elopak sai heinäkuussa sovitun kaupan maaliin viime viikolla.
Kuten yllä totesin, mekään ei kuitenkaan sisällytetä läheskään tuota 400 MEUR ennusteisiimme eli siinä mielessä se ei ole odotuksemme, vaikka kaupan toteutumista yksittäisistä skenaarioista todennäköisimpänä pidänkin.
Asia varmaan on käsitelty juurta jaksain tässä ketjussa, mutta laiskuuttani en jaksanut alkaa ketjua penkomaan ja pahoittelut siis toistosta.
Venäjällä on ollut rengastehtaat suurimmilla toimijoilla, kuten Bridgestone, Continental, Michelin, Pirelli ja Yokohama (lähde).
Todennäköisesti kaikki korvaavat Venäjällä olleiden tehtaiden kapasiteetit joko rakentamalla uusia tehtaita tai muodostamalla sopimusvalmistusta esimerkiksi kiinalaisten valmistajien kanssa, valmistajien, jotka eivät nyt juuri ole kilpailleet länsimaisilla markkinoilla omilla tuotteillaan. Venäjällä olevat tehtaat siirtyvät paikallisten toimijoiden haltuun ja kun sota jossain vaiheessa loppuu ja markkinaa aletaan taas avaamaan sinne suuntaan. Eikö tällöin käy niin, että markkinoille on syntynyt merkittävää ylikapasiteettia uusien tehtaiden ja sopimusvalmistajien myötä? Ja jos näin, niin eikö nyt kannattaisi entistä enemmän pyrkiä etsimään ostajaa NR:n toiminnoille sen sijaan, että pyristelee pienenevillä katteilla isompia toimijoita vastaan?
Ounasteltavaa on Venäjän pysyvän poissa markkinoilta vähintään kymmenen vuotta, todennäköisesti huomattavasti kauemmin. Kaikki luottamus investointeihin ja kaupankäyntiin on hävinnyt, eikä pakotteet eikä myöskään luottamus palaudu helposti. Toki jossain vaiheessa ahneus voittaa varovaisuuden, jotta voi käydä häviämässä rahat uudestaan.
Olisiko niin huono muisti investoreilla että jo 10 vuoden kuluttua lähtisivät Venäjälle? En kyllä usko, sukupolvi menee. Uusi sukupolvi sai huomata ettei sopimukset pidä naapurin kanssa.
Käsittääkseni kaikki Venäjällä tehtaita omistavat eivät ole ainakaan vielä edes ilmoittaneet poistuvansa. Joka tapauksessa, muiden kuin Nokian Renkaiden tehtaat ovat olleet selvästi pienempiä ja siten niiden vientivolyymit (Venäjältä ulos) ovat olleet suhteellisen pieniä Uskoisin, että isommat toimijat pystyvät nämä kompensoimaan hyvin nykyisestä tehdasverkostostaan. Rengaskapasiteettia sinällään on maailmalla ennenkin ollut riittävästi, kilpailuetu ja siten tuloksenteko syntyy muista asioista.
Venäjälle tietysti jää runsaasti kapasiteettia joten sinne palaaminen (mikä nyt ei liene kovin lähiaikoina muutenkaan todennäköistä) on vaikeampaa ja voihan ne Venäjän tehtaiden uudet omistajat joskus aikanaan yrittää palata myös Euroopan markkinoille. Heillä ei kuitenkaan ole samanlaista brändiä, jakelua tai tuoteosaamista kuin isoilla länsimaisilla toimijoilla, joten en pitäisi tätä premium-segmentissä isona huolena.
Hallintarekisteröidyissä näköjään isompaa poistumaa, valitettavasti yksilöityjä tietoja ei ole saatavilla meille tuulipuvuille, kun Inderes lopetti yksilöidyn datan tarjoamisen:
Onko olemassa mitään järkevää odotusarvoa sellaiselle, että NR odottelisi vielä tämän vuoden myynnin kanssa, jotta annettaisiin mahdollisuus sodan päättymiselle ja hallinnon uudistumiselle? Tehdas sinänsä ei varmaan aiheuta paljoa kiinteitä kuluja tällä hetkellä. Mikäli uusi hallinto mukautuu sotakorvauksiin yms. niin eihän Venäjää voida pitää suljettuna loputtomiin? Onhan siellä markkinoita toisaalta Venäjän sisälläkin.
Venäjän markkinoille meneminen on jatkossa useimmilla yhtiöillä kiinni maan oikeusvaltion kehityksestä, joka ei näytä vakuuttavalta. Tai, markkinoille menemisellä tarkoitan tuotantolaitosten investoimiseen maassa. Kysykää vaikka lentoyhtiöiltä. Kuinka monen yhtiön luulette jatkossa lentävän maahan, ennen kuin vanhat koneet on maksettu? Ja en tarkoita niiden palautusta lentoyhtiöille muutaman vuoden kuluttua kun sota on ohi. Kun koneen huoltohistoriaan on tullut katko, mikään länsimainen viranomainen ei sertifioi sitä lentokelpoiseksi mistään hinnasta. Kun ei voi tietää, mitä jesarivirityksiä ja paikkauksia on pellin alle tehty, jota ei tarkastuksissa näy ja paitsi lentoyhtiön, myös tarkastavan viranomaisen oma perse on tulessa, jos joku tällainen kone tippuu alas. Ne ovat länsimaille kuollutta rautaa.
Venäläisten lentoyhtiöiden olisi pitänyt palauttaa maanantaina takaisin yli 400 vuokrattua konetta, joiden leasingsopimukset on irtisanottu osana EU:n pakotteita. Koneet pysyivät Venäjällä, ja niillä lennettiin maan sisäisiä lentoja.
Venäjälle viedään enää tavaraa ja vasta sitten, kun maksu on saatu tilille. Luotolla ei sinne enää kukaan myy.
Nythän niillä on sopimus Tatneftin kanssa, joka oletettavasti toteutuu jos vaan tarvittavat hyväksynnät tulee. Tuommoinen skenaario voisi tulla harkintaan jos nyt sovittu kauppa jostain syystä kaatuu, mutta ainakaan tällä hetkellä pidän aika mahdottomana että kukaan joka on Venäjältä päättänyt vetäytyä kääntäisi kelkan kun sota on käynnissä.
Entäpä jos Tatneft diilissä olisikin takaisinostoehto? Kovin salaperäisiä ovat osapuolet olleet ja vain tuo mahdollinen 400 MEUR kauppasumma mainittu. Tatneft ei ole kommentoinut virallisesti mitään diilistä. Muutaisko ko ehto näkymiä vai olisiko sitten vain ns. kuollut kirjain, kun sota vaan jatkuu ja mahdollisesti laajenee?
Kyllähän sille optiolle jonkinsortin odotusarvo on olemassa, aivan kuten Fortumissakin…
Se on tietysti kardinaalista, jotta kestääkö Ukrainaan kohdistunut erikoisoperaatiohyökkäys viellä vuosia vai ei.
(=Ukrainalaisten länsimainen kouluttaminen kun vie vääjäämättä oman aikansa, hävittäjälentäjissä varsinkin)
Noh, yhtä kaikki, tilanne on kauttaaltaan ns. “odottava” tunnelmaltaan…
Tämä ajatus syntyi itselleni sen vuoksi, etten usko, että mahdollinen ostohinta olisi merkittävä, minkä vuoksi myynnin kanssa ei välttämättä kannattaisi kiirehtiä. Miksi Tatneft maksaisi esim. 400Me, jos 40Me riittää vaihtoehtojen puuttuessa? Pelaamalla pitkää päätyyn sen sijaan voisi olla paljonkin voitettavaa takaisin. Suomalaiset tuotteet Made in Russia voi saada hyväksynnän markkinoilla, kunhan sota saadaan kunniallisesti loppumaan jossain kohtuullisessa muodossaan. Mutta ihan lottoahan se vielä on.
Kiitokset