MOT-ohjelma ja A-studio eivät paljastaneet juuri mitään. Sedän mutu on edelleen, että case kuivuu kokoon Panaman lailla.
Ostopilkit ovat siis edelleen vesissä:
Kylmähermo-Masse, FA
1 tykkäys
“Nordea Chief Risk Officer Julie Galbo said in an interview late on Monday that much of the allegations were already known publicly and the bank was trying to establish whether any were new. Any suspicious behavior would be reported to the authorities, she said.”
Tosiaan vielä “pitää selvittää” onko tuossa oikeasti mitään uutta, vai ei. Voipi hyvin olla taas “myrsky vesilasissa”, mutta toisaalta seuraukset/sakot voivat olla myös mielivaltaisia esim. Yhdysvaltojen viranomaisilta. Mene ja tiedä.
Eivät ainakaan markkinat hermostuneet YLE:n jutusta. Harmi, jos olis löytynyt 700millieeron sijaan vaikka 1-3miljardia eeroa pestyä ruplukkaa, niin Massen syväpilkit olisi tänä aamuna vetäneet komean saaliin.
Nyt setä siis jatkaa vanhalla Nordea-karjallaan ja alkaa odotella osinko-maidon lypsyhetkeä. Aina ei Massekaan voita:(
Masis-Masse, Nordea-rodun karjanomistaja
Kokoon kuivuu. Siksi ostinkin swedua aamusella, kun on jo muutamia päiviä toipunut parin viikon takaisesta 20 pinnan dipistä.
Näyttää Nordnet olevan kallis välittäjä vaikkapa maalaismiehen osuuskassaan verrattuna.
Gardell koittaa ampua vähän takaisinkin päin 
2 tykkäystä
Kiitos jälleen markkinoille lyhytnäköisyydestä. Parin päivän Nordea Super Sale sai minutkin osakkaaksi. Jään odottelemaan muutaman viikon päästä lohkeavia osinkoja hymy huulilla lukiessani Dagens Industri:n aamu-uutisia.
2 tykkäystä
Osaako joku muuten kertoa että miten nordea on joutunut mallisalkkuun vaikka seurannassa se ei ole? Luulin että mallisalkku seuraa vain seurattuja yhtiöitä, ja vaikka onhan tämä sinänsä sammon tuomion päättävänä yhtiönä “seurannassa” välillisesti, ihmetyttää hieman että miksi siellä on nimenomaan nordea eikä sampo?
2 tykkäystä
Nämä on aika sisäänpäin kääntyneitä julkaisuja - ei kai uusi suuromistaja voi muuta mieltä olla. Mutta itselleni tällaiset rahanpesusotkut kertoo siitä, miten huonolla tasolla Nordean ohjelmistot ovat olleet. Niihin on hankittu korjauksia tuossa yhteydessä (oletan, että tähän Koskullkin viittasi A-studiossa), mutta uuden arkkitehtuurin tulokset ovat vasta työpöydällä. Kun niitä valmistellaan, joudutaan kaikenlaista ulkoa hankittua erikoissoftaa lisäksi integroimaan mukaan. Nämä yleensä kestää kauemmin, kuin osataan etukäteen arvioida = rahaa palaa.
Pitkä on vielä polku siihen, että voi puhua hinnoittelueroista muihin pankkeihin. Se pitää todistaa myös käytännössä. Osingot on vain yksi syy omistaa osakkeita, vaikka Nordeaa itsellänikin vielä on.
Olen kirjoitellut Nordeasta suhteellisen kriittiseen sävyyn jo pidempään ja saamani palautteen perusteella ainakin osalle ihmisistä tuntuu syntyneen käsitys, että minulla olisi jotain Nordeaa vastaan. Minulla ei ole mitään Nordeaa vastaan ja tarkoitukseni on ollut alusta asti tuoda hieman tasapainoa ja vastavoimaa Suomen varsin yksipuoliseen Nordea keskusteluun. Nordea keskustelu on meillä valitettavan pintapuolista ja keskittyy lähinnä korkeaan osinkotuottoon ja/tai pääomistajaan.
Anyway, ajattelin vaihteeksi heittää positiivisen hatun päähän ja kasasin tähän listan pointeista minkä ympärille lähtisin rakentamaan Nordeasta bull-casen (eivät tärkeysjärjestyksessä). Korostan, että en itse allekirjoita näitä kaikkia pointteja ja ne eivät edusta omaa näkemystäni yhtiöistä
-
Nordean jakeluvoima on vertaansa vailla. Nordealla on Pohjoismaissa yli 9 miljoonaa asiasta. Yhtiö on näiden asiakkaiden arjessa tiukasti kiinni (kuten pankit yleensä) ja yhtiö on ansainnut asiakkaidensa luottamuksen (et olisi pankin asiakas, jos et luottaisi siihen). Tämä on valtava voimavara ja resurssi sekä ennen kaikkea mahdollisuus, kun uusia tuotteita ja palveluita kehitetään.
-
IT-järjestelmän mahdollisuudet. Nordean IT-järjestelmä on edennyt odotuksia hitaammin ja sen kustannussäästöjen tasoon liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Samalla tämä keskustelu on kuitenkin pitkälti rajoittunut IT-järjestelmän kulusäästöihin ja keskustelussa usein unohdetaan IT-järjestelmän luomat mahdollisuudet. Näillä mahdollisuuksilla tarkoitan mm. parempaa asiakaspalvelua, palveluiden ja tuotteiden nopeampaa lanseeraamista, uusmyynnin potentiaalia, yksikkökohtaisten (tuote sekä asiakas) kannattavuuksien parantumista yms. Uuden IT-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet ovat yksi keskeinen kilpailutekijä pankkimaailman kiristyvässä kilpailussa.
-
IT-järjestelmän kulusäästöt. Eihän tätä voi jättää mainitsematta. Markkina ei tällä hetkellä usko näiden realisoitumiseen, vaikka yhtiö itse edelleen uskoo näihin. Mikäli yhtiö on tässä oikeassa, tulemme näkemään kuluissa selvää laskua lähivuosina, jolla on suora sekä merkittävä positiivinen tulosvaikutus.
-
Regulaation osalta pahin on takana. Finanssialalla on koettu jo vuosia kestänyt regulaatiotsunami, jonka keskeisimmät seuraukset ovat olleet finanssiyhtiöiden kasvanut kulutaakka sekä kohonneet pääomavaatimukset. 2018-2019 jälkeen ei ole lyhyellä aikavälillä näköpiirisissä enää uutta tsunamia. Tämä antaa yhtiölle työrauhan keskittyä itse oman liiketoimintansa kehittämiseen ja parantunut näkyvyys tulevan regulaation suuntaan antaa myös liikkumavaraa yhtiön taseen kanssa.
-
Yhtiö on poikkeuksellisen hyvin kapitalisoitunut. Nordean päivitetty CET1% oli 2018 lopussa 15,5 % joka on selvästi yli 13,9 %:n vaatimustason. Yhtiö haluaa toki jatkossakin säilyttää selkeän puskurin suhteessa vaatimustasoon, mutta jatkossa yhtiöllä pitäisi olla edellytykset nostaa osingonjakosuhdetta asteittain, kun epävarmuus vakavaraisuuteen (sekä regulaatioon yleisesti) hälvenee.
-
Yhtiön tulovirrat ovat hajautuneet erittäin laajalle (maat, asiakassektorit yms.) joka pienentää selvästi yhtiön riskitasoa. Tuloksen volatiliteetti onkin tämän seurauksena keskeisiä verrokkeja matalampi. Tämän pitäisi pitkällä aikavälillä näkyä verrokkeja korkeampina arvostuskertoimina.
-
Yhtiön lainaportfolion riskitasoa on laskettu selvästi viimevuosina, joka pienentää luottotappioriskejä. Kun tähän yhdistetään yhtiön lainaportfolion erinomainen hajautus (kts kohta 6), on yhtiön lainasalkun riskitaso keskeisiä verrokkeja matalampi.
-
Nordea on onnistunut varainhoitonsa kehityksessä todella hyvin ja yhtiön sijoitustuotteiden uusmyynti on ollut viimeiset vuodet Euroopankin tasolla tarkasteltuna erittäin hyvä. Yhtiön hallinnoitavat varat lähentelevät 300 miljardia (symbolisesti ylittivät hetkellisesti lainakannan). Varainhoitoliiketoiminta on superhyvin skaalautuvaa ja sitä hinnoitellaan täysin eri kertoimilla, kun perinteistä pankkitoimintaa. Voidaan sanoa, että varainhoito on Nordean kruunun jalokivi. Osien summa laskelmasta olisi helppo saada Nordealla selvästi nykykurssia korkeampi arvo johtuen juuri varainhoidosta.
-
Pääomistajat ja uusi hallitus. Magnussonin track-record If:n saneerauksesta ja kehityksestä on poikkeuksellisen hyvä. Hän tulee varmasti tuomaan uusia ajatuksia ja vauhtia Nordean kehitykseen. Hän on huomattavasti Nallea operatiivisempi ja seuraavan 12kk aikana hän pystyy kanavoimaan käytännössä valtaosan työajastaan Nordean kehitykseen (hän ei ole enää If CEO, eikä vielä Sampo CEO). Myös Gardell tuo varmasti uusia ajatuksia pöytään ja sekä Sammolla, että Gardellilla on yhteinen tahtotila Nordean tuloskehityksen oikaisemisesta.
-
Osakkeen arvostus on absoluuttisesti (P/E 10x, P/B 1x, osinko 9%) sekä suhteellisesti (vs. Pohjoismaiset pankit) edullinen. Vaikka pankkisektoria Euroopassa hinnoitellaankin pääosin oikeutetusti varsin matalalle ja alle sen historiallisten arvostustasojen, on Nordea monelta osin Euroopan pankkien aatelistoa. Näin ollen Nordeaa tulisi hinnoitella, preemiolla suhteessa sen verrokkeihin.
Korostan vielä, että en ole näistä kaikista kohdista samaa mieltä ja ne eivät edusta minun näkemystäni yhtiöstä. Kasasin vain pointteja minkä ympärille rakentaisin bull-casen, jos sellaisen haluaisin tehdä. Sitten vielä disclaimer, omistan itse myös Nordeaa ja myös Inderesin mallisalkku omistaa Nordeaa.
21 tykkäystä
Kriittistä pohdintaa on yleisesti ottaen ihan liian vähän - sellaista, joka nojautuu faktatietoon. Usein faktatietoja on vain vaikeasti saatavilla muuta kuin mitä tulosraporteista tai muusta yhtiön omasta uutisoinnista voi päätellä. Itse arvostan sellaista aina, kun sitä vain on luettavissa, kiitos!
Ihan hyviä pointteja listasit, mutta itse olen paljon pohtinut sitä, mitä pankit ovat uudistamassa eli mitä ne heidän tulevat uudet tuotteensa ovat. Niistä on hyvin vähän ainakaan omiin silmiini näkynyt ja niin kauan kuin ne on heidän omia sisäisiä suunnitelmia, on vaikea arvioida, miten hyvin pankit oikeasti tulevat seuraavien 5-10v aikana pärjäämään. Suomessa OP on sen suuntaista aloitellut, mutta siitäkin on hieman vaikea saada kuvaa, mihin esim. auton liisailu johtaa. Ei sitä kovin omaperäisenä ideana voi pitää.
Tästä taas päästään siihen, että koska pankkitoiminta on periaatteessa hyvin pitkälle tiedonkäsittelyä, niin miten hyvin uudet järjestelmät palvelevat nopeaa, dynaamista uudistumista. Jos uusia järjestelmiä tehdään vain tekemään aikaisemmin tarvittavat asiat paremmin ja tehokkaammin, ei siinä itse liiketoimintaa olla vielä mihinkään kehittämässä.
Onko tästä sumeasta finanssimaailman näkymästä minkälaisia konkreettisia visioita olemassa? Mikä se uusi Nordea on 10v päästä?
Esimerkiksi kryptovaluutat ovat kuin myrkkypillereitä, jotka nähdään uhkana eikä mahdollisuutena. Niiden mahdollistamat teknologiat ovat todellisia uudistuksia esim. toteuttamaan uudenlaiset ajantasaiset kansainväliset rahansiirrot, mutta usein esteenä onkin se, että pelätään menetettävän isot tulot, joita nykyisen kaltainen toiminta mahdollistaa. Kryptovaluuttojen teknologioista olisi kehitettävissä vaikka minkälaista, mutta lähinnä uutisoinneissa on näkynyt XRP:hen liittyviä, keskuspankkien välisiä toteutussuunnitelmia yms.
5 tykkäystä
Pankkeja yksi uhkaava teknologia on DeFi eli Decentralized Finance. Toimiva konsepteja on esim. Maker/DAI, jonka avulla voit hakea lainaa automaattisesti, jos sinulla on vakuutena Etheriumia. Toisaalta Maker on sanonut pystyvänsä luomaan synteettisia osakkeita/optioita/velkakirjoja/you name it, todella halvoilla kuluilla tulevaisuudessa.
Ja näitä on vaikka kuinka paljon muita. Kysymys on tietysti toteutuuko tämä, mutta jos se toteutuu uhkaa se koko finanssijärjestelmän korkeita palkkiotasoja.
6 tykkäystä
“Nordea Asset Management perustaa yhteisyrityksen kansainvälisen pääomasijoitusalan pioneerin Jan Ståhlbergin kanssa. Tavoitteena on sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin, joilla on korkeat vastuullisuustavoitteet. Jan Ståhlberg on yksi Euroopan johtavan pääomasijoitusyhtiön EQT:n perustajista, ja hän on aiemmin toiminut yhtiön varatoimitusjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana.”
Tämäkö sai bullrunin aikaiseksi?
Nordea yritysjärjestelykohteena Q&A:ssa
2 tykkäystä
Älkää nyt hemmetissä lähtekö pilkkomaan Massen karjalaumaa. Massella on iso Nordea-rodun lauma hoidettavana ja osinkomaidotkin vielä jonkin aikaa lypsämättä!
2 tykkäystä
Parit kommentit Sauli Nordea-fanin teeseihin:
- Nordealla on jakeluvoimaa laajan asiakasrajapinnan johdosta.
Mielestäni tätä on aliarvioitu näin kun nettikuplassa eletään. - Nordean IT:n jättimäinen investointi on lähinnä mainospuhetta, tilinpäätöstiedoista ei ihan hirveitä panoksia tähän ole nähtynä.
- konttoriverkoston pienentäminen on jatkunut maakunnissa voimakkaana, ainakin Suomessa kulut pitäisi tältäosin laskea 2019
- Ruotsissa hyvä talouskehitys jatkunut ja asuntomarkkinan ylikuumeneminen hellittänyt, riskitaso Ruotsissa laskenut.
- toisiko Magnusson Nordean ja Ifin yhteistyön mukanaan. Mahdollisuus molemmille toimijoille, nythän yhteistyötä ei ole ollut näkösällä lainkaan.
- jotta kurssi nousisi niin ROE pitää nousta yli 10%:iin kuten jenkkipankeilla. Tällöin voisi myös pörssiarvo nousta yli kirja-arvon ja näin syntyisi pientä myötätuulta itsestään.
- Nordean iso osinko tuottaa veroeuroja Suomessa paljon kun varsinkin piensijoittajat joutuvat myös ko veron maksamaan. Eli Nordeaa tulisin jonkun kiittää, ei vain parjata
3 tykkäystä
En tiedä näkyykö iso-IT-projekti suoraan tilinpäätöksessä- helposti luettavassa muodossa. Onko osa siitä mennyt IBM-ulkoistuksen kautta muualle? Tai onko kustannuksia jaksotettu useammalle vuodelle? En ole tutustunut siihen niin tarkkaan, joten nämä ovat nyt arvauksia.
Ja Vernerin @Verneri_Pulkkinen linkkiin liittyen:
Olen eri mieltä siitä Saulin @Sauli_Vilen kanssa yritysjärjestelyn vaikutuksesta IT-projektiin. Tottakai se lisää yhdentymiskustannuksia tuoda uuden yrityksen toiminta ja asiakkaat uuteen järjestelmään, mutta toisaalta, jos Nordealla on nyt (kohta) hyvä tehokas IT-kone, niin sillä he voivat saada toisen pankin boostattua kerralla ihan toiselle tasolle ja sillä tuotua lisäarvoa omistajille. Silloin toinen pankki voi päästä Nordean siivellä monta askelta eteenpäin. Oman kokemukseni mukaan sekä Euroopassa että Amerikassa ollaan aika paljon jäljessä, joten hyöty voisi olla iso.
1 tykkäys
Ulkoistuksien yhteydessä siirrytään CAPEX → OPEX
Luulen että ulkoistus oli vaan tilapäinen legacyjärjestelimille, kunnes saadaan uudet kokonaan käyttöön.
Maksumuurin takana mutta DI:n mukaan Nordean IR on soitellut analyytikoille että “hold your horses” Q1-ennusteiden kanssa. Yhtiö tuntuu etenkin Ruotsissa olevan median sylkykuppi, vaikea sanoa kuinka todenperäinen väite on.
Mäkisen Mikon mukaan blummalla Nordean IR jo kiistänyt koko seikan. Q1-odotukset pudonneet läpi kevään muutenkin analyytikoilla.
3 tykkäystä
Ovat kyllä olleet kontaktissa, ainakin tämän uutisen valossa. Muistutelleet samasta, mitä viestivät aiemmin. DI: Nordea ”hieroi analyytikoita” – kehotti laskemaan tulosennusteita | Arvopaperi
1 tykkäys