Nordea on viestinnässään kertonut vuosina 2024-2025 (vahvistavansa tasettaan) korjaus: taseessa on vähemmän jakovaraa ja siksi jakavansa vähemmän tuottoja osinkojen ja omien osakkeiden ostojen muodossa.
Mikäs tämän lähde on?
Nordealla on edelleen ylimääräistä pääomaa taseessaan. Sitä toki puretaan sieltä nyt vähemmän kuin parina viime vuonna, mutta varsinaista taseen vahvistamistarvetta Nordealla ei ole.
8 tykkäystä
Q4 tulos-presentaatio ja sivu 23.
Siitä ilmenee, että vuosina 2024-25 osinkojen ja omien ostojen muodossa jaetaan yhteensä 7-8 miljardia. Oletan että tämän vuoden osinko on 94 senttiä, seuraava 96 senttiä ja omien osto 1 miljardi 2024-25.
Vuosina 2022 - 23 vastaava tuloksen jako oli 10 miljardia.
Syynä kiristyvä regulaatio ja Danske Norjan toimintojen osto.
1 tykkäys
Juuri näin, ja näiden toimien myötä ydinvakavaraisuussuhde heikkenee kohti tavoitetta (kuten pitääkin). Eli kyseessä ei ole “taseen vahvistaminen”, sillä sellaiseen ei ole mitään tarvetta. Tilanne oli eri tuolla finanssikriisin aikoina, jolloin sitä tasetta ihan oikeasti lähdettiin vahvistamaan. Sekä toki myös korona-aikaan, jolloin vahvistamiseen pakotti EKP, vaikka tarvetta siihen ei aidosti ollut.
1 tykkäys
Jakovara mainituista syistä johtuen on kuitenkin pienempi kuin 2022-2023.
“Fintekit tulee ja syö” on saatu kuulla viimeiset 10-15 vuotta. “Megateknot rahapalveluineen tulee ja syö” samaten. Alla oleva juttu edustaa tätä linjaa, mutta oikeastaan mitään uutta siinä ei ole.
Totta, että fintekit ja muut ovat tulleet täydentämään rahoitusmarkkinoita, mutta viimeisten vuosien aikana ainakin isojen kannattavien pankkien asema on ehkä pikemmin vahvistunut. On tullut lisää vallihautoja etenkin sääntelystä sekä digitalisaation vaatimista valtavista panostuksista. Esim. JP Morganilla on noin 50 000 ohjelmisto- ja tekoälykehittäjää töissä eikä Nordeaakaan ole pikkuputiikki näissä asioissa.
Keskikokoisia ja pieniä pankkeja sekä huonosti hoidettuja pankkeja on kyllä sortunut (vrt. esim. USA:n kehitys). Ja sortuu lisää.
Valppaana on silti oltava, sillä teknologia edistyy vikkelästi. Mutta koituuko tämä fintekkien vaiko isojen pankkien hyväksi, onkin sitten toinen juttu. Tod näk molempien?
8 tykkäystä
En tiedä fintekeistä, mutta kovasti kiinnostaisi kuulla näkemyksiä, että mitenkä Nordean kaltaisten tavallisten pankkien business caselle käy, jos EU:n digiraha oikeasti toteutuu?
1 tykkäys
En näe tässä dramatiikkaa. Digieuron on tarkoitus ottaa käteisen rahan (setelit ja kolikot) perinteinen rooli. Pankin näkökulmasta tässä tehdään paluuta muutama vuosikymmenen päähän, jolloin erityisesti vähittäiskauppa pyöri käteisellä. Pankin rooli vähittäismaksuissa (pankkikorttimaksut) todennäköisesti pienenee mutta vaikutus muuhun pankkitoimintaan (lainat, sijoituspalvelut ym) lienee vähäinen.
12 tykkäystä
Näyttää fintekissä olevan sijaa pienemmillekin pankeille. Ålandsbankenin ulkomuistista alle tuhannesta työntekijästä on noin 150 fintekin parissa ja oman pankin lisäksi pyörittävät järjestelmällä olikohan Suomessa S-pankin ja viiden ruotsalaisen pankin yhteistä asuntolainapankki Borgoa. Lisäksi Ålandsbanken kehitti yli 100 miljoonaa asiakasta palvelevan hiilijalanjälkilaskurin pankkitilin lisukkeeksi, kuten myös Ruotsiin nuorisoa säästämiseen yllyttävän pelillisen ohjelmiston. Möi kylläkin nämä kaksi viimeksi mainittua molemmat, kun hartiat eivät sittenkään olleet tarpeeksi leveät tai jotain.
Kyllä pienillekin fintek-toimijoille on omat pienet erityisalansa, missä menestyksellisesti toimia.
3 tykkäystä
Sehän oli ihan tilattu juttu, kun presidentti Trump päätti keventää pienpankkien valvontaa. Luovaa tuhoa joo.
1 tykkäys
En itsekään pidä fintechejä uhkana pankkien perinteiselle toiminnalle. Lopultahan se bisnes perustuu pitkälti asiakasriskien hinnoitteluun ja talletusten tuomiin edullisiin rahoituskustannuksiin.
Ja karkeasti siinä vaiheessa kun talletuksia ottaa vastaan, on oltava pankkitoimilupa. Jolloin pankkiregulaatiota on noudatettava. Lopulta aika harva fintech on päättänyt tuolle tielle lähteä laajentumaan. Ja miksi lähteä - armoton regulaatio, suht matala kannattavuus. Kivempi poimia rusinat (maksaminen, varainhoito ym.) pullasta.
Sijoittajalle minusta vähän kaksipiippuinen juttu. Minusta pankkitoiminnalla on ”vallihauta” regulaation ym. muodossa. Toisaalta se ei ole kovin hyvää bisnestä, eikä usein tuota edes opon kustannusta.
Sijoittajalle tärkeää ettei maksa liikaa ja se ettei osu niihin kaikkein huonompiin toimijoihin, etenkään jos aikomus holdailla. 
6 tykkäystä
Heippa!
Nordea on mukana Goldman Sachsin European Financials -konferenssissa Madridissa ensi tiistaina 4.6. Toimitusjohtaja Frank Vang-Jensen esiintyy haastattelussa klo 10.30 - 11.05 Suomen aikaa. Frankia haastattelee GS:n analyytikko. Voitte seurata haastattelua livenä/ katsoa tallenteen tämän linkin kautta: Nordea.
Mukavaa viikonloppua!
43 tykkäystä
Tässä on Salkunrakentajan juttu Nordeasta. Jutussa on asiaa enimmäkseen TA-näkökulmasta. 
Nordean oman pääoman tuotto oli ensimmäisellä neljänneksellä 18,1 prosenttia. Vuotta aiemmin oman pääoman tuotto oli 17,1 prosenttia. Kulu/tuotto-suhde pysyi vakaana ja oli 40 prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon.
Nordean osakkeen positiivisen kurssikehityksen voidaan odottaa jatkuvan, ennustaa tekniseen analyysiin keskittyvä Investtech sijoittajakirjeessään.
”Mikäli korjausliikkeitä tapahtuu, kurssi saa tukea trendikanavan tukilinjan kohdalla”, Investtech toteaa.
Osakkeen kurssi on noussut voimakkaasti saatuaan ostosignaalin läpäistyään suorakulmiokuvion vastustason 9,57 euroa.
21 tykkäystä
Tässä lähetyksessä ei suuria yllätyksiä, vaan käytiin läpi Nordean muuttumista, nykytilaa ja näkymiä. Korot pikkuhiljaa laskussa ja talous varovasti nousussa. Isoja luottotappioita ei ole tullut. Digitalisaatioon panostetaan edelleen isosti ja Norjassa laajennutaan. Tulolähteenä mainittiin erikseen omaisuudenhoito (AUM), joten uskoa markkinoiden piristymiseen on.
Lisäksi odotellaan päätöksiä pääomavaatimuksista ja sitten tod näk tiedotetaan seuraavasta omien osakkeiden osto-ohjelmasta osingonmaksun täydentäjänä.
Tänään muuten Nordean osake vahvassa viherryksessä, vaikka pörssissä muuten punertavan kajastusta ja EKP ilmoitti koronlaskusta. Nimittäin jo ennakoitua koronlaskua mielenkiintoisempaa oli inflaation alentumisen epävarmat näkymät. Näillä tiedoilla nollainflaatiota ja -korkoja ei ole tiedossa ja Nordeankin tulotaso pysyisi vallan mukavana esim parin prosentin korkotasolla täydennettynä muilla tuloilla.
34 tykkäystä
Tässä on juttua Nordeasta ja mm. 
tavoitehinnoista . Juttu ei ole ainakaan vielä maksumuurin takana.
Merkittävimpiä potentiaalisia riskitekijöitä ovat korkojen laskun ohella Euroopan ja Pohjoismaiden talouskehitykseen kytkeytyvät epävarmuudet sekä asuntomarkkinoiden verrattain vaisu kehitys.
EDIT:
Taisi mennä muurin taakse, aika lyhyt juttu ja ketjua seuranneille + varsinkin Inderesin ketjua seurannella ei paljoa uutta.
Mm. täältä voi katsella analyytikoiden näkemyksiä Nordeasta.
19 tykkäystä
Naapurimaamme päätalousmedia DI kehottaa ostamaan luotettavaa rahakonetta. Palkitsee anteliaasti omistajiaan, toiminta maantieteellisesti hajautunutta ja altistus kiinteistösektorille matala. Osaketta saa halvalla, kun nykykurssi lähes 20 % alle keskimääräisten tavoitehintojen.
Ja mikähän pankki kyseessä…?
45 tykkäystä
Arvopaperin juttu luettavissa ilman maksumuuria.
11 tykkäystä
Tavanomaista reippaampaa nousua saattaa selittää viime päivien tavoitehintojen nostot.
Vastikään kolme analyytikkoa on antanut ostosuosituksen ja näiden keskitavoitehinta on 14,28€. Korkein tavoitehinta on tällä hetkellä 15,33€.
Nordean sivuilta selviää, että yhden näistä odotus kuluvan vuoden osakekohtaiseksi tulokseksi on 1,53 euroa.
69 tykkäystä
Frank Vang-Jensenin iso kesähaastattelu. Pitkälle sisällössä Nordean nousu aikaisemmista ongelmista nykyiseen komeaan kukoistukseen.
Varsinainen skuuppi ja uutinen on, että hän julkisesti ilmoittaa Nordean kiinnostuksesta ostaa osa Handelsbankenista!
14 tykkäystä
En pääse lukemaan juttua, mutta voiko kyse olla pikemminkin vuoden 2008 uutisesta, jolloin Nordea ha Handelsbanken kävivät ilmeisesti yhdistymisneuvotteluita.