Yhtiön mukaan vuoden 2024 näkymät ovat vakaat, ja Nordea odottaa saavuttavansa yli 15 % oman pääoman tuoton. Tämä perustuu yhtiön mukaan vahvaan liiketoimintamalliin, riskien hallintaan ja hyvin hajautettuun luottosalkkuun Pohjoismaissa.
Yhtiö jatkaa merkittäviä investointeja teknologian, datan ja riskienhallinnan parantamiseksi, mikä mahdollisesti tukee tulevaa kasvua ja kannattavuutta - tai näin ainakin yhtiö uskoo.
Nordean keskittyy edellään asiakaskokemuksen parantamiseen ja operatiivisen toiminnan tehostamiseen.
Vuonna 2025 yhtiö pyrkii jo mainittuun yli 15 % oman pääoman tuottoon ja 44-46 % kulu/tuotto-suhteeseen. Nordean mukaan näkymät ovat lupaavat ja siten yhtiö aikoo säilyttää tuloksensa vakaana ja kannattavana tulevaisuudessa.
Frank Vang-Jensen: Riskiasemamme on vakaa. Luottojen laatu on edelleen vahva ja pitkän aikavälin odotustemme mukainen. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 68miljoonaa euroa (8korkopistettä). Määrä kasvoi pääasiassa muutaman yksittäisen yritysluoton vuoksi. Koska makrotalouden näkymät ovat parantuneet, purimme johdon harkintaan perustuvasta luottotappiovarauspuskurista 30miljoonaa euroa. Puskuri on nyt 464miljoonaa euroa.
Nyt tuli lisätietoa Q2 tuloksen yhteydessä: ”Hyväksynnän saatuamme olemme käynnistäneet EKP:n kanssa keskustelut omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmien jatkamisesta vuoden 2025 alkupuolella.”
Tuota yli 15 % opon tuottoa nostettiin myös konsernijohtajan katsauksessa, joten eiköhän tuohon olla pankissa varsin luottavaisia myös 2025. Inderesin ennusteilla ROE 2025E 15,1 % ja yllätys parempaan muhimassa.
Kannattavuutemme pysyy vahvana vuonna 2024 myös toisen neljänneksen tuloksemme perusteella. Odotamme oman pääoman tuottomme olevan koko vuodelta yli 15prosenttia. Tämä on tavoitteemme myös vuodelle 2025.
Hidasta toimintaa mikäli lupia pitää odotella seuraavan vuoden puolelle. Nordea kuitenkin ylittää kaikki vakavaraisuusvaatimukset hyvällä marginaalilla ja tase vahvistuu koko ajan, kun luottokanta ei juuri kasva
Onpahan kuivaa ruutia sitten myöhemmin. Sinänsä harmi, koska jos voimme olettaa OPOn tuoton pysyvän 15 pinnan kulmilla niin kyllähän noilla ostoilla lisäarvoa luotaisiin ja ihan reilusti
Aamun tuloksen pikakommentti, kaikin puolin odotuksiin.
Kuluvan vuoden ohjeistukseen ei odotetusti muutoksia
Nordean kannattavuuskehityksen osalta olennainen kysymys liittyy luonnollisesti korkokatteen näkymiin. Q2-raportilla pankki ei tehnyt olennaisia muutoksia arvioon siitä, kuinka voimakkaasti markkinaodotuksissa olevat keskuspankin koronlaskut vaikuttavat pankin korkokatteeseen. Korkosuojauksista ja hitaasti päivittyvistä viitekoroista johtuen Nordean korkoherkkyys onkin lyhyellä aikavälillä varsin maltillinen, mikä tukee kannattavuuskehitystä. Näin ollen kuluvan vuoden ohjeistukseen yltämisen ei pitäisi tuottaa haasteita. Ohjeistukseen ei odotetusti tehtykään muutoksia, vaan Nordea odottaa yhä sen oman pääoman tuoton ylittävän 15 % kuluvana vuonna.
Pääomien käyttöön liittyvistä suunnitelmista saatiin tulosraportilla hieman lisätietoja, kun pankki kertoi saaneensa luvan vähittäisvastuisiin sovellettavien pääomamallien käyttöön. Näiden vaikutus vakavaraisuuteen vastasi melko hyvin Nordean aiemmin ulos antamia arvioita, mikä tukee myös omia voitonjakoennusteitamme. Nordea kertoikin aloittaneensa vuoropuhelun Euroopan keskuspankin kanssa omien osakkeiden takaisinostojen jatkamisesta vuoden 2025 alkupuolella.
Nordean tulos oli tosiaan juuri niin hyvä kuin odotuksissa olikin. Raportti piti sisällään yhden negatiivisen yllätyksen ja yhden positiivisemman puolen.
Negatiivista oli näiden pääomamallien vaikutus ydinvakavaraisuuteen. Se on kokonaiset kaksi CET1-prosenttiyksikköä, jolloin pro-forma CET1 onkin vain 15,5%. Euroina tämä tarkoittaa sitä, että “löysää” pääomaa onkin yli 3 miljardia vähemmän käytettäväksi esimerkiksi omien osakkeiden ostamiseen. Ydinvakavaraisuuden kehittymistä kuvataan tällä kalvolla:
Tilanne tullee täältä laskennalliselta puolelta paranemaan vuosina 2026-2027, jolloin pelivaraa on sitten taas hieman enemmän. Siihen asti omien ostot ovat vaatimattomampia mitä itse aiemmin odotin. Veikkaan, että ensi vuonna aloitettava osto-ohjelma on miljardin. Tämä vuosi on taukoa EKP:n kanssa neuvottelun lisäksi siksi, että “löysää” ei nyt varsinaisesti ole. Pääoman jakamista esitellään oheisessa taulukossa ilman tarkkoja lukuja:
Osinko noussee, mutta mahdetaanko ensi keväänä vieläkään puhkaista euroa. Siihen olisi osingonjakopolitiikan rajoissa varmasti mahdollisuus, mutta voi olla, ettei täyttä 70% tuloksesta jaeta.
Positiivinen puoli sitten taas oli vuodelle 2025 annettu ohjeistus siitä, että ROE on yli 15%. Tuloksen ei oleteta todellakaan notkahtavan. ROE-lukua nimittäin rasittaa ensi vuonna se, että omaa pääomaa täytyy olla taseessa enemmän - kiitos uusien mallien ja säädösten.
Aika samanlainen käsitys on ollut vähän kaikilla, mitä olen lukenut Nordean tuloksesta. Tässä on Sijoittaja.fi:n näkemys.
Nordean tuotot olivat vuoden toisella neljänneksellä kasvussa korkokatteen ja nettomääräisten palkkiotuottojen kasvun ansiosta. Liikevoitto laski hieman vertailukaudesta.
Eikös pankkitoiminnassa korkomarginaali säily suhteellisen vakaana oli korkotaso mikä tahansa. Nordea teki hyvää tulosta jo nollakorkojenkin vallitessa. Nykyinen osakkeen arvostus on aivan liian alhainen, niin liikevoiton tasoon kuin oman pääoman tuottoonkin nähden.
Laskin Damodaranin pankeille sopivalla valuation modelilla Nordean fundamenttiarvon: 20,70 eur/osake. Huomioin, että tuleva ROE saattaisi asettua 15% paikkeille. Nythän se on korkeammalla tasolla. Jos asettuisi 16% tienoille, niin antaa arvoksi 21,09 euroa. Riskittömänä korkona käytetty Saksan 10 v bondin tuottoa.
Ongelma lienee koko sektorin matala arvostus. Tuskin Nordean arvo yksin nousee ilman että koko sektorin arvostus korjaantuu. Arvostus suht linjassa vaikkapa Swedbankin kanssa. Jostain syystä pankeilta etenkin täällä Euroopassa vaaditaan nyt todella korkeaa opon kustannusta, joka näkyy hyvin matalina kertoimina.
Siitäkin huolimatta pidän esim. Osuuspankin Nordealle laskemaa 13,50 euron tavoitehintaa realistisempana kuin tämän päiväistä osakekurssia. Nordean kurssi pyöri näissä lukemissa, mitä tänään vuonna 2018.
Silloin liiketulos oli 3,95 miljardia. Nyt se on 12 kuukaudelta 6,67 miljardia eli +68,9% korkeampi. On ihme, ettei tälläinen tulosparannus näy mitenkään kurssissa.
Juu. Halpahan yhtiö on ja tarjoaa hyvää tuotto-odotusta. Lähinnä että vaikka osake on absoluuttisesti halpa, niin on hyvä muistaa että koko sektori on. Suhteessa riskiin Nordea voi sektorin sisälläkin olla riskiin suhteutettuna hyvä bet.
Sektorin P/E on 7 luokkaa, kaikki pankit on yleisesti halpoja. Mielestäni liian halpoja ja odottelen että korjattaisiin järkevämmille tasoille. Toki korjausta on nyt ollutkin, sektoria seuraava etf EXV1 on esim. noussut tänä vuonna 22,8 %. Mutta edelleen arvostus on matala (kuten myös Nordean).
Minunkin mielestä osake on aliarvostettu ja siksi sitä ostinkin, mutta näissä vertailussa kannattaa ottaa pari juttua huomioon. 2018 “riskitön tuotto” eurosijoitukselle oli alle puoli prosenttia (Saksan 10-vuotinen) ja jos hyväksyi sijoitusteesiinsä mukaan EUR/USD -valuuttakurssien vaihtelun, niin sai vajaa 3 %:ia (USAn 10-vuotinen). Nyt Saksan korosta saa 2,5 %:ia niin, että osakesijoitukselta vaaditaan tietty isompaa tuottovaadetta. Sen lisäksi nyt pidetään ymmärtääkseni melko varamana, että korot ovat vuoden päästä alempana, kuin ne ovat tänään ja 2018 taidetttiin puhua, että korot ovat nousemassa. Eli pankkien tulevaisuudennäkymät suhteessa nykyhetkeen ovat erilaiset, kuin 2018.
Mutta nämäkin huomioiden mun mielestä aliarvostettu.
Tulos on tietysti aina aiheena tuloshaastatteluissa, mutta tällä kertaa halusin syventyä myös enemmän Nordean lainaportfolion filosofiaan. Kuinka keskitettyä tai hajautettua lainaportfolion rakentaminen on?
Nordea on jonkinlainen keskitien kulkija: ylhäältä päin asetetaan raamit, missä lainakannan halutaan olevan eli kuinka paljon on vaikkapa asuntolainoja, yrityslainoja ja millä riskillä yms. Sitten taas näiden raamien rajoissa tehdään ruohonjuuritasolla lähellä asiakasta lainapäätökset. Esimerkiksi käsittääkseni Handelsbankenilla, joka on ultra desentralisoitu, konttorit tekevät lainapäätökset täysin ja jos tulee isoja keskittymisiä tietyille sektoreille (kuten CRE) niin olkoot niin.
Mielenkiintoisia eroja. Aika näyttää onko tällä mallilla Nordean luottotappiot jäädäkseen alhaiselle tasolle.
Videolla mielenkiintoista mm. Nordean petostorjunnan yms pataljoona 3400 hengellä😳
Ja vielä toimarin näkemyksiä:
”Konsernijohtajan mukaan näkyvissä on merkkejä, että taloudellinen toimintaympäristö on paranemassa.
Asuntolainahakemusten määrä kasvoi toisen kvartaalin jälkipuoliskolla. Tämä on hyvä merkki. Se tarkoittaa, että yhä useampi unelmoi jälleen uudesta kodista ja on ottamassa seuraavan askeleen sekä tiedustelee jo lainalupausta, hän sanoo.
Vang-Jensenin mukaan myös velkapääomamarkkinoilla on nähtävissä vilkasta aktiviteettia. Joukkovelkakirjamarkkinoiden jäätyminen alkaa helpottaa.”
Näin IT ihmisenä luulisi tossa olevan valtava automatisointipotentiaali ja voisi irtisanoa 3000 ihmistä → Profit?
Toisaalta, jos valvoja seuraa sitä, kuinka monta ihmistä sinulla on tekemässä jotain tehtävää, niin se vähän hankaloittaa asioita. Ja on vanhanaikaista.
Kuuntelin tuon haastattelun ja kyseessä ei ole 3400 henkeä petostorjunnassa vaan talousrikollisuuden torjunnassa. Petokset (huijaukset, korttikopioinnit yms.) ovat vain pieni osa talousrikollisuuden torjuntaa.
Käsittääkseni talousrikollisuuden torjunnan automatisointi ei ole pelkästään pankeista kiinni vaan tässä suurta roolia näyttelee Finanssivalvonta ja muut viranomaiset. Muutoin samaa mieltä, että tuossa määrässä on varmastikin kiristettävää, jos esimerkiksi tekoälyä pystytään hyödyntämään.
OP suositus osta, tavoitehinta 13,50 e (molemmat ennallaan). Ei mitään suurempia yllätyksiä osavuosikatsauksessa. Tulevien vuosien EPS ennusteet pyörivät 1,40-1,45 euron paikkeilla (osinkotuotto noin 9%). Tavoitehinta perustuu P/E-kertoimeen.
Nordean ROE-% on muuten pohjoismaisten pankkien paras.
Suositus (OSTA) ja tavoitehinta (12,50 €) pysyvät ennallaan.