Nordean tulos oli tosiaan juuri niin hyvä kuin odotuksissa olikin. Raportti piti sisällään yhden negatiivisen yllätyksen ja yhden positiivisemman puolen.
Negatiivista oli näiden pääomamallien vaikutus ydinvakavaraisuuteen. Se on kokonaiset kaksi CET1-prosenttiyksikköä, jolloin pro-forma CET1 onkin vain 15,5%. Euroina tämä tarkoittaa sitä, että “löysää” pääomaa onkin yli 3 miljardia vähemmän käytettäväksi esimerkiksi omien osakkeiden ostamiseen. Ydinvakavaraisuuden kehittymistä kuvataan tällä kalvolla:
Tilanne tullee täältä laskennalliselta puolelta paranemaan vuosina 2026-2027, jolloin pelivaraa on sitten taas hieman enemmän. Siihen asti omien ostot ovat vaatimattomampia mitä itse aiemmin odotin. Veikkaan, että ensi vuonna aloitettava osto-ohjelma on miljardin. Tämä vuosi on taukoa EKP:n kanssa neuvottelun lisäksi siksi, että “löysää” ei nyt varsinaisesti ole. Pääoman jakamista esitellään oheisessa taulukossa ilman tarkkoja lukuja:
Osinko noussee, mutta mahdetaanko ensi keväänä vieläkään puhkaista euroa. Siihen olisi osingonjakopolitiikan rajoissa varmasti mahdollisuus, mutta voi olla, ettei täyttä 70% tuloksesta jaeta.
Positiivinen puoli sitten taas oli vuodelle 2025 annettu ohjeistus siitä, että ROE on yli 15%. Tuloksen ei oleteta todellakaan notkahtavan. ROE-lukua nimittäin rasittaa ensi vuonna se, että omaa pääomaa täytyy olla taseessa enemmän - kiitos uusien mallien ja säädösten.