Kyllähän tästä saa kaikennäköisiä skenaarioita mietittyä tyyliin Nordea tekee ostotarjouksen Trygin vapaista osakkeista ja myy ne eteenpäin Sammolle, kauppahinta maksetaan Nordean osakkeina tjsp.
Onko jotain muita rajoitteita kuin osingot ja omien ostot? Saako ostaa kilpailijoita? Onko Norjassa jotain pankkeja joita Nordea haluaisi?
No tämä osinkotaso on ollut tiedossa jo kaksi päivää ja ei osingon taso Nordeaa alaspäin liikuta, vaan isojen sijoittajien liikkeet. Enemmän harmittaa, että kunnon osingot nyt olisi lisännyt yleistä kiinnostusta Nordeaa kohtaan ja loppuporukkakin olisi tajunnut Nordean tuloksentekokyvyn lähivuosille. Nyt jäädään todennäköisesti pyörimään 7,10 - 7,30€ tasolle, missä ollaan menty Sampo myyntien jälkeen. Toki ostopaikka sille, joka jaksaa katsoa tätä Nordean jatkuvaa kyykytystä muiden toimesta.
Tähän liittyen Danske poimi esille Norwegian Finanssin. (Tästä eilen juteltiin). Sampo omistaakin siivun yhtiöstä.
Olisi sikäli ihan mielenkiintoinen. Ostonäkökulmasta sopivan kokoinen ja yritys tekee aikalailla hyvää marginaalia kulutusluottoja myymällä.
Edit: Olen @Gazza kanssa aivan samaa mieltä. Uskon itse asiassa että Nordean kertoessa olevansa EKP:n mittarilla vahva pankki, ja maksavansa maksimiosingot, on kurssissa nousupainetta. Sijoittajat myös ymmärtävät että tulevaisuudessa (joka on todennäköisesti jo tulevana vuonna) rahahana avautuu osinkojen muodossa kunnolla. Samalla tässä tulee Nordealle EKP:n vahvan pankin reittaus, ja aika moni pankki ei pääse samaan. Eli rotaatio on myös mahdollinen, riippumatta osingon suuruudesta.
Itse kuulun tähän osinkoa varten Nordeaa ostaneiden joukkoon. OST:lle tuli hankittua, ärsyttää mutta riski toki oli, että kapuloita tulee rattaisiin. Voi olla, että huomenna sisäistä verotonta kaupankäyntiä hyödynnetään.
Phuuh, vähän sellainen fiilis, että EKP=VMP Nordean kohdalla.
Itse olen omistellut vasta keväästä ja olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen nähtyihin osareihin. Nordeaa omistaa ihan ilolla tällä hetkellä. Tai oikeastaan omistaisi jos tällä tavalla performoiva firma toimisi jollain toisella sektorilla.
Mutta osaako joku sanoa, että mikä on Nordean siivu jos se skenaario toteutuu että nopeutetulla aikataululla eteenpäin vietävä pankkien yhteisvastuuhimmeli johtaa todella siihen, että Suomi-pankit pääsevät v.2022 tietämillä sen kattosummana pyörivän 2 miljardia etelän maille lähettelemään?
Mutulla heitän että maksimissaan puolet, eli 1miljardin joka on noin kolmasosan tulostasosta 2019 niiausta lukuunottamatta? Ei Nordea sentään puolta Suomen pankkisektorista taida kattaa…
Toisaalta jos tuo karhucase toteutuu, niin tuskin ne Suomen pankkien lankeavat vastuut siihen 2 jaardiin jää…
Mutta onko tämä sijoittajanvastuu vielä voimissaan? Ennen pohjolan pankkien ryöstöä siis olisi tarkoitus kyykyttää ongelmapankkien osakkeenomistajat. Tästä nyt seuraisi sellaiset mellakat että jotain muuta keksittäneen jos hätä oikeasti tulee käteen
Hmm, kurssi saadaan kyllä pienelläkin vaihdolla alamaihin jos niikseen on. Isojen poikien robot luultavasti kyllä haistaa sellaiset jo ihan hyvin ja antaa vauhtia tarvittaessa…
Euroopan Keskuspankki arvioi tällä hetkellä että järjestämättömien saamisten (luottotappioiden) määrä voi nousta jopa liki kolminkertaiseksi eli 1400 miljardiin euroon koronakriisin takia.
Suomessa toimivilla pankeilla luottotappioiden osuus on tällä hetkellä alle 2% mutta esim Kreikalla lähes 40%.
Norwegian Financial holdings olisi Nordean lihavalle kassalle sopiva kohde. kassa pienentyisi reilulla 2 miljardilla € ja ROE paranisi lähemmäs tavoitetasoa. Nofiin sijoitettu pääomantuottokin yli 10%.
Onhan tämä melkoista Neuvostoliittoa. Ehdin jo keventämään pankkisijoitusteni määrää tätä odotellessa, mutta jätin sentään melko ison siivun odottamaan parempia aikoja. Ensi vuoden syyskuuhun asti ulottuva suositus on tässä tilanteessa vähintäänkin omituinen.
Vaikea edelleen ymmärtää tätä tasapäistämistä ja ylivalvontaa. Suomen Pankin ja poliitikkojen tuki tällaiselle on käsittämätöntä nykytilanteessa. Varautuminen on tarpeellista, siitä ei ole kysymys, mutta ylilyönti on räikeä.
Mitä tulee etelän suurpankkeihin… jos sinne viivan alle jotain jääkin, niin kyllä siellä on oltu erittäin luovia rahan hukkaamisessa jo vuosikaudet. Pahimmillaan tällainen pöhöttää terveitäkin pankkeja entisestään. Eikä EKP muuten kieltänyt esim. bonuksia…
Tärkeä tiedostaa, että pankeilla on riskejä. Siksi kaikenlaista sääntelyä vakavaraisuuksien yms suhteen.
Keskuspankki on kaikesta yleväisyydestä huolimatta politisoitunut (tietenkin EU), eli oikein ei voi antaa kuin keskilämpöisiä säätelyä. Jotta ei loukkaa jonkin maan keskuspankkiirin kotimaan talousterveyttä (ref maaperäiset luottoriskit) ja pankkisektorin (ref kunkin maan vakavaraisuus tilanne) terveyttä.
Sinänsä vaikka voi aina olla mieltä että raha on pankissa tallessa, kyllä tosiasia on että politisoituneen sääntelyn panttivankina hyvienkään pankkien arvostus ei oikein pääse loistamaan, päinvastoin.
Tuo KL:n kaavailema 14 sentin osinko kahdelta vuodelta on lähinnä EKP:n ja Suomen Pankin keskisormi piensijoittajille. Ei tässä tilanteessa pitäisi Nordeankaan osinkoja pidätellä vaan päästää ne kiertoon elvyttämään taloutta. Ei niistä aikakaan missään puskureissa makuuttamisella hyötyä ole. “Yhteisvastuulla” varmistetaan ainoastaan, että etelän paskapankit voivat tulevat vuodet edelleenkin paksusti, eikä Euroopan pankkisektorissa ole edelleenkään intoa konsolidoitua ja tehostaa toimintaa. Jos todellinen kriisi iskisi, olisi veronmaksajien piikki auki joka tapauksessa.
Itseäni tässä eniten häiritsee se, että EKP näköjään pitää täysimittaista pankkikriisiä edelleen mahdollisena, luonnollisesti järistys lähtee etelän maista ja leviää hyökyaallon tavoin myös Pohjolaan. Näin ainakin itse tulkitsen tätä osingonmaksun rajoittamista näin kovilla keinoilla. Ei mikään rauhoittava uutinen markkinoille.
Totta, EKP:n Villeroy kertoili että myönteiset rokotevaikutukset tulevat vasta vuoden 2021 lopulla. Lienee tätä samaa skenaariota sovelletaan myös tässä asiassa.
Toisaalta tuon skenaarion monet kyseenalaistavat. Käytännössä myös Nordea niin tekee…
Ja sellainen asia tuli mieleen että mielestäni kun keväällä 2021 tehdään osinkopäätöstä vuoden 2020 tuloksesta, joudutaan ottamaan huomioon EKP:n suositukset, mutta eihän sikäli ole (käsitykseni mukaan) esteitä muotoilla osingonjakopäätöstä niin että “jos EKP poistaa rajoitukset, maksetaan osingon toinen erä vuoden 2021 loppupuolella”. Ja ainahan myös lisäosingon maksaminen on mahdollista myös myöhemmässä vaiheessa. Toki jonkinlaisena rajoitteena lienee toimii suositus max 100 % payout ratiosta.