Suositusten ja todellisuuden ero on silmiinpistävä. Kertoo hyvin ajan hengestä, kun suositukset ja osari on timanttiset, niin kurssi on puoli päivää plussalla, mutta samointein putoaa takaisin 2-3% päiväliikkuja ja aina lopulta alas. Ankeaa.
Hieman offtopiccia mutta hurjaa on asuntolainojen kysyntä tällä hetkellä, Suomessa myönnetty tammi-maaliskuu 2021 500M€ enemmän asuntolainaa kuin 5 edellisenä vertailuvuotena.
Malttia tarvitaan. Suositukset ovat Nordean kohdalla syystä positiivisia ja suositushinnathan kuvastavat odotuksia pitkälle tulevaisuuteen.
USA:ssa talous on käynyt kuumana jo pidempään ja uhkana on jo inflaatio, mutta Euroopassa on toistaiseksi jääty lähtötelineisiin. Pitkälti pandemian takia. Mutta nousu on tulossa myös Euroopassa ja Nordea muiden muassa hyötyy siitä.
Omaan korvaan kuulostaa että tämä päätös olisi voinut mennä huonomminkin… voi vieläkö tämä tavalla tai toisella jatkuu? Toiveena kuitenkin sektorille… riski pienempi, hinta suurempi.
Swedbank Decision by the Disciplinary Committee of Nasdaq Stockholm
• Swedbank says Nasdaq ordered Swedbank to pay a fine of twelve annual fees, equivalent of SEK 46.6 million
• The issue concerns historical matters dating back to 2016-2019
• The Disciplinary Committee states that Swedbank over a long period of time had shortcomings in its AML processes and routines and that the shortcomings were known to the bank’s former top management for a long period of time
Vuosia sitten puhuttiin yleisesti, miten tämä massiivinen it-hanke lopulta auttaa Nordeaa buustamaan oman pääoman tuottoa tuloksen kautta. Nyt tuo narratiivi on tietysti haudattu ja kuopattu, kun it-kehitys on ymmärretty paremmin jatkuvaksi paranteluksi ja investoinneiksi ja toisaalta kuluja vastaan saa taistella jatkuvasti raa’alla alalla.
Tietynlainen negaatiohan tässäkin on. Jokainen pankki joutuu tätä tehdä jatkuvana kehityksenä jolloin jokaisella on sama ”riippakivi”. Pointit pitäisi siirtää siihen ettei välttämättä halvimman kautta vaan pitkällä tähtäimellä tuotteliaimman.
Hyvänä vertailuna järjestelmien uusimisessa Nordea vs OP, OST tullut ~1,5v sitten, Nordealla valmiina tarjota asiakkaille, OP ei ole saanut vielä edes pystyyn. Olisi mielenkiintoista nähdä lukuja kuinka moni semiaktiivinenkin sijoittaja mahdollisesti siirtyi pnkista toiseen vain tämän yhden osuuden takia, puhumattakaan muista pienemmistä syistä vuosien varrella (Apple Pay? Google Pay?) jne.
Se kuka näistä pankeista on valmis pitämään itseään aallonharjalla (tietyin kustannuksin) niin voi vetää lopulta puoleensa eniten asiakkaita ja näin luoda voittoa muissa osuuksissa, esimerkiksi tässä tapauksessa Henkilö A olisi lähtenyt OPlta osittain OSTn takia, nyt jo jalka välissä Nordeaan ja asunnonvaihto perheellä edessä, jahas tarjous tulikin hyvänä ja muun pankkitoiminnan siirto tätä kautta Nordealle, yksi järjestelmä muutos luonut lisäarvoa muihin osuuksiin myös, mitkä jo toimineet normaalisti.
Taitaa fintech olla ala, jossa pitää valita, oletko rahastettava vai rahastaja.
Ålandsbanken-keskusteluketjun mukaan Nordeankin tiettävästi hyödyntämä ja nyt Mastercardin käyttöön pian ottama hiilijalanjälkilaskuri olisi Ålandsbankenin / sen tytäryhtiön kehittämä.
Odottelemme mielenkiinnolla uutisia, onko suomalainen innovaatio taas lahjoitettu, vai saako siitä rahaakin.
Joka tapauksessa Nordean ja Ålandsbankenin erona on paitsi koko, myös erilainen suhtautuminen IT-juttuihin.
Tarkempia tietoja antaa joku Ålandsbankenia seuraava analyytikko.
EKP-peikon uhka on onneksi ainakin suurinpiirtein euroistettu, jos politiikan muotisanaa saa käyttää. Katso esim. Finanssiketju.
Kukaan ei tunnu muistavan, että EKP ilmoitteli jo aikaa sitten, että pian rajoitteita asetetaan myös vakuutusalalle. Tästähän oli puhe jo silloin, kun se pitkä miesministeri uhrasi Suomen pankit EU:lle.
Pankkiunioniin kaavailtu yhteinen talletussuojajärjestelmä uhkaa siirtää myös suomalaistallettajien suojaksi kerätyt 1,27 miljardia euroa yhteisvastuun piiriin.
olisi todella tärkeää, että poliitikot ymmärtävät mitä eteläeurooppa yrittää: osittaista yhteisvastuuta ja moraalikatoa pankkijärjestelmässä.
ei ekp päätä vakuutussääntelystä euroopassa vaan EIOPA. solvency 2 tarkastelun huolena oli käsittääkseni korkotaso ja miksi jotkut pitävät niitä negatiivisenakin ja vientiluottovakuuksien määritykset. ei vakuutusyhtiöt voi kaataa maita kuten pankit. yhteisvastuu sotii koko vakuutusmäärittelyä vastaan eli riskin hinnoittelua. ei sellaista vaan voi olla.