”With support from higher rates and operational performance, we expect Nordea to reach its “>13% ROE target” already in 2023E, two years ahead of its financial plan.”
RoE %
2024E 14.9%
2023E 13.6%
2022E 10.8%
2021 11.6%
2020 7.0%
2019 4.8%
2018 9.5%
Osinkotuotto kasvaisi prosentilla vuosittain, ollen 9.3 % v. 2024.
Näin analysoi 18.11.22 Nordean palvelussa Nordeaa Nordea
Huomionarvoista tuossakin analyysissä (kuten aivan kaikissa näkemissäni Nordeaa koskevissa analyyseissä) on se, että se olettaa ensinnäkin luottotappioiden rankkaa nousua ensi vuonna ja toiseksi sitä, että tuo koronan alettua tehty 565 miljoonan euron luottotappiopuskuri menetetään kokonaan. Tuo puskurihan on siis jo edellisvuonna laskettu tappioksi. En itse jaksa uskoa, että ensi vuonna tulisi noin puolen miljardin luottotappioita ja sen lisäksi vielä tuo puskurikin menetettäisiin. Ainakin tähän mennessä kaikki analyytikot ovat olleet systemaattisesti väärässä luottotappioiden määrän suhteen. Oletan, että tuo virheellisyys jatkuu ja se voi tuoda mukanaan vielä positiivisen sysäyksen tulokseen.
Joka tapauksessa, vaikka analyytikot odottavat luottotappioiden voimakasta nousua (paluuta normaaliin), niin silti alinkin tavoitehinta on tällä hetkellä 10,42 euroa. Keskiarvo on 12,05 euroa ja korkein 14,31 euroa.
Viranomaiset ovat hyväksyneet Topdanmarkin henki- ja eläkevakuutustoimintojen myymisen Nordealle, ja yrityskauppa saatiin päätökseen tänään.
Kauppa sopii erittäin hyvin Nordean strategiaan ja kasvattaa pankin osuutta säästämisen vähittäismarkkinoista Tanskassa. Topdanmark Livsforsikring toimii jatkossa nimellä Nordea Pension.
Osake ei ole kovin kallis, yhtiö tekee hyvää tulosta, vastuullinen ja maksaa kivaa osinkoa kuorrutettuna omien osakkeiden ostolla. Vaikka taantumaa punnertaisikin, niin korkojen nousu pitää Nordean paatin reilusti pinnalla. Silti nämä asiat eivät ole lyöneet kunnolla läpi osakkeen arvostukseen, vaan suhteellisen huokeallahan tuota saa. Ohessa myös Ruotsin uusinta pankkiarviointia, jossa on samansuuntaisia johtopäätöksiä.
Sijoittaja.fi:n analyysissä selitystä taidetaan kosketellakin: kasvunäkymien puute. Vain pohjoismaisten markkinaosuuksien laajentumisia pienoisesti saatavilla, ehkä. Laajentuminen Keski- ja Etelä-Eurooppaan riskisimmille markkinoille tai sulautumalla jonkin noiden alueen kurapitoisemman pankin kanssa ei houkuttele.
Omissa sijoituskuvioissani olen yrittänyt hahmottaa Nordean “kasvuongelmalle” 2 vastausta:
-Yhtiön tulos/osake ennustetaan nousevan ihan kivasti. Vaikka pörssireaktio Nordean hyviin lukuihin olisikin laimea, niin EPS heijastuu väkisin osinkoihin ja omien osakkeiden ostoon
-Nordean kaikki osingot sijoitetaan edelleen, jolloin korkoa korolle tuo tuottokasvua alkuperäiselle sijoitukselle
Silti kaivertaa mielessä, että onko järkevin sijoitusstrategia omistaa yhtiötä, jolla osakekurssi 2015, 2022 ja ehkä myös 2027 samalla tasolla?
Jos yhtiön tulos kasvaisi merkittävästi yli Pohjoismaiden BKT:n, siellä todennäköisesti otettaisiin liikaa riskiä. Etenkin huippusuhdanteessa pankki voi kasvaa nopeasti, koska lainaajia löytyy jokaisen kulman takaa. Eri asia sitten on lainaajien laatu. (Niin ja jahka pankin vakavaraisuus antaa myöten venyttää tasetta.)
Siten pitkän aikavälin tuloskasvupotentiaali liikkunee nimellisesti 2-4 % välillä. Toki kannattavuusparannus, jos jää uudeksi normaaliksi, antaa sille lisäkyytiä.
Muhkean osinkotuoton kyljellä tuloskasvu näyttää vaatimattomalta.
Pankkisektorikin on niin syklinen toimiala että on älyllisesti epärehellistä verrata kurssikäyrää niihin huippuihin missä se on ollut ennen kuin tuulettimeen osuu milloin finanssi- ja milloin eurokriisiä.
Jos näin kuitenkin haluaa tehdä niin Nordeanhan on tosiaan jakanut käytännössä 100% tuotoistaan aina osinkojen muodossa ja omien osakkeiden takaisinostaminen ei ollu ollut kunnolla työkalupakissa ennen kuin nyt kun Sampo ei enää pelkkiä osinkoja ole vaatimassa.
Jos Nordea alkaa nyt pysyvästi jakamaan enemmän voittoja omien ostojen muodossa niin niin kurssi seuraa epsin kasvua ennemmin tai myöhemmin jos olettaa että markkinatilanne pysyy muuten suhteellisen stabiilina.
Mikäli joku uusi toimija tulee pyörremyrskyn lailla distruptoimaan pankkialaa niin omien ostot näyttäytyvät tietenkin typerältä, mutta jos keneltäkään meistä kristallipalloa löytyykään niin hän voinee tämän tulla kertomaan niin voidaan kimpassa laittaa shortsit jalkaan ja nauttia laskusta.
Nostetaan historiasta esille vuosi 2009. Nordea järjesti tuolloin osakeannin jossa sai merkitä uusia osakkeita hintaan 1,81 ja kurssi oli tuolloin n. 4€ .
Ei varmaankaan ole kovinkaan pettyneitä ne jotka tuolloin olivat mukana ja osallistuivat antiin ja ovat yhä mukana . Kurssi ja osingot.
Vai mitä…?
Tuo anti on mielenkiintoinen. Sampo oli tankannut Nordeaa isommin finanssikriisin kynnyksellä, ja merkkasi isosti tuota superhalpaa antia. Kait Nordea sen lisäpääoman sitten tarvitsi (vai Sampo keskihinnan alentamista…?), mikä on itsessään merkki kököstä riskien hallinnasta vaikka finanssikriisissä monella pankille meni pasmat sekaisin. Paitsi tietysti Pohjoismaiden pitkän linjan laatupankilla Handelsbankenilla. ;D
Omistajille tuosta tuli iso diluutio. Osakemäärä oli 2008 noin 2,6 miljardia, tänä päivänä 3,7 miljardia kappaletta.
4 miljardin nettotulos yltää nykyään päälle euron EPSiin, kun vanhalla osakemäärällä tehtäisiin EPSiä noin 1,5 euroa.
Ei tuo diluutio ollut ainakaan itselleni - päinvastoin: Ostin oman omistusosuuden verran lisää ja merkkasin lisäksi kaikki minkä sai merkata tuohon hintaan. Kaikilla muillakin omistajilla oli tähän yhtäläinen mahdollisuus, joten diluutio-sanana ei kuvaa nähdäkseni tätä mennyttä tilannetta hyvin.
Kovasti arvostettu foorumilainen, @musa_2 oli tuolloin kriittinen Nordean osakeantiin liittyen. Tuohon aikaan nimimerkki ja palsta olivat eri.
Possu kuitenkin perusteli mielipiteensä hyvin, eikä ole tarkoitus negailla tai keljuilla mitenkään hänelle. Haluaisiko @musa_2 palata vielä noihin tunnelmiin ja ajatteletko annista yhä samoin näin jälkeenpäin ajatellen? Jos et, niin mikä sai muuttamaan mielipiteen?
Jos menee liikaa aiheen ohi, niin voinee siirtää kahvihuoneeseenkin?
Onko kukaan laskeskellut millaisia tulosta Nordea voisi ensi vuonna tehdä nykyisenlaisessa korkoympäristössä ja -näkymässä?
EKP:n puolelta tulleiden viestien perusteella ohjauskorkoa nostettaisiin 0,5 prosenttiyksikköä ainakin helmi- ja maaliskuun kokouksissa.
Nordean puolella on annettu osviittaa, että korkotason nousu puolella prosenttiyksiköllä nostaa korkokatetta vuodessa 300 miljoonaa euroa. Tämä antaisi olettaa että korkokate voisi parantua ensi vuoden aikana 1,5-2,0 miljardia. Verojen ja luottotappioiden jälkeen tuosta voisi jäädä tulosta 1,0-1,5 miljardia (lisää nykyiseen tasoon). Korkoympäristön negatiiviset vaikutukset huomioiden todellisuudessa voisi olla lähempänä haarukan alareunaa.
EPS siis voisi kasvaa 0,27 senttiä verrattuna nollakorkoja aikana saavutettiin tuloksiin. Lisäystä per kvartaali olisi siis noi 6-8 senttiä per kvartaali.
Tämän summittaisen arvion perusteella näkisi EPS:n olevan 1,25 euroa, josta voitaisiin maksaa 70 prosentin toteutuneella jakosuhteella 0,87 euroa osinkoa.
Markkinat on hinnoitellut Nordeaa jo pitkään noin 7 prosentin osinkokoneena. Jos arvostus pitää, niin Nordean osakkeen arvo olisi 12,5 euroa.
Nyt vaan, Manfred hyvä, odotetaan asiantuntijoiden tuomioita, ja jos hyvin menee, perusteluja. Juurikki luuli ensin lukevansa omaa ihan itse kirjoittamaansa tekstiä, mutta nuo antamasi numerot ei nyt vaan oikein vakuuta, ei täsmää. Kiitos upeasta keskustelun avauksesta joka tapauksesta.
Muistaakseni OP laskenut että korkotason vaikutuksella olisi reilun 1mrd vaikutus nettotulokseen vuonna 2023. Luottotappioista vaikea sanoa. EPS voisi olla luokkaa 1,10€