Tämäpä oli mielenkiintoinen löytö. Motiomaxin tekniikalla päästiin lähes kaksinkertaiseen dynaamiseen voimantuottoon kovimpaan kilpailijaan (Creative Motion Control) verrattuna ja muut jäivät vielä kauemmaksi taakse. Tässä pari poimintaa linkittämästäsi opinnäytteestä:
As there are only few products on the market with the dynamic force capacity of more than 200 kN, the maximum dynamic forces of 2000 kN achieved by Motiomax especially are impressive.
The maximum dynamic force of an EMLA is the most significant performance characteristic and classified according to it, two OEMs, Creative Motion Control and Motiomax, are capable of manufacturing EMLAs that can produce maximum dynamic forces of more than 1000 kN. Dynamic forces above this limit are needed, for example, in forest machines, tunneling jumbos and terminal reachstackers (Kalmar, 2021; Ponsse, 2021; Sandvik, 2021a).
Norrhydrosta juttua Kauppalehdessä. Potentiaalia on mukavasti.
…
”Norrhydro on suunnitellut ja testannut sähkösylintereitä työkoneisiin soveltuviksi. Nyt toteutamme globaalisti toimivalle asiakkaalle keskikokoisen nosturin prototyyppiä”, Norrhydron digiliiketoimintajohtaja Carl Mattson kertoo.
Sähköistymisen ajurit tulevat suurilta eurooppalaisilta ja yhdysvaltalaisilta kaupungeilta, jotka ovat rajoittamassa paikallisia päästöjä.
”Kun tieto tulevista päästörajoituksista on olemassa, isot laitevalmistajat reagoivat niihin. Meille tulevat kyselyt liittyvät tähän.”
Totta, ja varsinkin toimarin myynnit maistuu aika myrkyltä. Positiivisena juttuna kuitenkin ehkä se, että viime kesänä muualle lähteneen Myllärin tilalle ollaan nyt hakemassa tuotantojohtajaa. Kieliikö valmistautumisesta tuotannon kasvattamiseen?
Kiitos tämä oli hyvä lisäys. Pitikin kysyä noista aiemmista Yrjön myynneistä.
Kyllähän tässä sellaisissa hinnoissa liikutaan, että jos vähänkin menee Erkin ennusteiden mukaan, niin parissa vuodessa voi hyvillä mielin onnitella osakkeenomistajia.
Toivotaan, että Yrjö loytää sopivat henkilöt avainpaikoille.
Tekniikka&Talous kertoo Norrhydron Motiomaxin hydraulisylinterien käyttöä korvaavasta ratkaisusta, jossa sähkömoottori pyörittää alennusvaihteen kuularuuvia. Täysimittainen artikkeli on tilaajille, muut pääsevät lukemaan vain artikkelin lyhennelmän.
Voitko kommentoida lyhyesti, millaisia ne artikkelissa mainitut haasteet ovat? Onko artikkeli Norhydron kannalta enemmän positiivinen vai negatiivinen vai jotain siltä väliltä?
Olisin jo kommentoinut artikkelin pidemmän version sisältöä, mutta en ole tilaaja. @Harmaakarhu ehti kuitenkin jo esittämään asiallisen oloisia näkemyksiä mahdollisista haasteista.
Moro Sheikki ja muut, juttelin Yrjön kanssa. Business Finlandin osarahoittamassa projektissa on kyse NorrDigin tuotteistamisen loppuun saattamisesta sekä uusien aplikaatioiden jatkokehityksestä. Viime mainituilla tarkoitetaan sähkö- ja ohjelmistopuolta eli mm. etämonitorointia sekä datan hyödyntämistä. Toinen jatkokehityskohde on NorrDigin käyttö uudentyyppisissä työkoneissa kuten materiaalinkäsittelykoneissa (minkä uskon tarkoittavan Cargotecin ja Mantsisen kaltaisia asiakkaita) sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa (arvoketjun alkupäässä eli esim. porauksessa). Business Finlandin laina on 7-vuotinen, joista kaksi ensimmäistä vuotta on lyhennysvapaita ja sitten tasalyhennykset. Laina on vakuudeton ja korko ”matala” (ilmeisesti 1-2 %:n luokkaa). Tuotekehitysprojektin muu rahoitus tulee ”tulorahoituksesta ja muista lähteistä”.
Yritin tiedustella myös NorrDigin suunnitellusta käytöstä Volvon 30-tonnisissa kaivureissa. Yrjö ei tietenkään tätä paljon avannut, mutta sain kuulla NorrDigin olevan tällä hetkellä Volvon kaivureissa kestävyystesteissä ”aidossa asiakastyössä” eikä enää Volvon sisäisissä testeissä. Tulkitsin tämän olevan suurin piirtein viimeinen vaihe, jonka selvittämisen jälkeen ollaan lähellä tuotteistamisen ja kaupallistamisen aloittamista Volvolla. Arvelen tämän menevän kuitenkin kesän jälkeiseen aikaan. Terv. Eki
Volvon 21.12.2020 päivätyssä lehdistötiedotteessa mainitaan, että " Tämä Volvon 30-tonnisessa EC300E-kaivukoneessa testattava mullistava teknologia on läpäissyt konseptin oikeaksi todistamisen vaiheen sekä kestävyystestit ja siirtyy nyt kenttätestivaiheeseen, jossa valitut kumppaniasiakkaat käyttävät prototyyppejä todellisissa olosuhteissa. On ennustettu, että tämä vallankumouksellinen järjestelmä tulee saataville Volvon kaivukoneisiin viimeistään vuoteen 2024 mennessä.
Lainaus edellä on tiedotteesta, jonka Sheikki linkitti 30.tammikuuta. Yrjö Trög taannoin sanoi, että Volvo haluaa joitain lisäselvityksiä teknologiaan liittyen. Mutta edelleen Norrhydro pitää kiinni siitä, että Volvo kaupallistaa teknologian tänä vuonna.
Moro kaikille vielä, kai tuossa on kyse siitä minkä NorrDigi-version kenttätesteistä puhutaan. Katsoin vanhoja Norrhydro-päivityksiämme ja elokuussa 2023 totesimme, että “Norrhydro sanoi Volvo CE:n esittäneen vielä lisävaatimuksia NorrDigin ominaisuuksien suhteen ja näiden täyttämisen parissa työskennellään tuleva talvi”. Projektin kaikista vaiheista ei tietenkään tulla julkisuuteen. Oma käsitykseni on, että tuotteistaminen / kaupallistaminen on joitakin kuukausia myöhässä, mutta NorrDigin markkinoille tuonti kuluvana vuonna on edelleen suunnitelmissa. Se, millaisella metelillä vai enemmän “soft launchina” NorrDigin lanseeraus sitten tapahtuu jää nähtäväksi. Terv. Eki
@Erkki_Vesola , makropuolen kysymys: alla olevan linkin uutisen perusteella rahtiliikenne on selkeässä kasvussa 2023 montun jälkeen. Oletko huomannut muita makromerkkejä teollisuuden piristymisestä, mikä voisi vaikuttaa teollisuusyhtiöiden liiketoimintaan (Norrhydro oletettavasti tässä joukossa mukana)?
Metelillä se pitäisi tehdä, sillä saa näkyvyyttä ja tunnettuutta. Soft launch on kun potentiaalisten asiakkaiden määrä on laskettavissa sormilla ja varpailla.
Moro Sheikki ja muut. Onhan noita seurattavia paljonkin. Haasteena on, että viestit eri toimialoilta ja eri alueilta ovat epäyhtenäisiä. Viimeiset pari-kolme kuukautta teollisuuden PMI:t ovat sekä euroalueella että jenkeissä olleet laskuvireisiä ja ensin mainitussa konsistentisti alle 50:n. Ja myös teollisuuden kapan käyttöaste on ollut vuosivertailussa laskussa. Lieneekö niin, että koronalennusten eteneminen on ollut pettymys? Kuva teollisuudesta on siten alueellisesti ja toimialoittain epäyhtenäinen, parhaiten kai yleistilannetta kuvaa hidas nousu. Ja se nousu tulee aina yhtiöiden numeroissa näkyviin puolen vuoden päästä tai ensi vuonna . Yksi mielenkiintoinen seurattava on OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori (CLI), joka on kuvassa. CLI:ssä nouseva käyrä tarkoittaisi pitkän aikavälin keskiarvon ylittävää kasvua ja laskeva alittavaa. CLI:n ennakko on noin 4-8 kuukautta havaittavaan suhdannekäänteeseen verrattuna. Tällä perusteella suhdanteen pohja olis ohitettu useimmilla markkinoilla jo joskus kesällä 2023. Saksassa tosin näyttää tulleen väärä hälytys ja nyt yritetään uudestaan nousuun. Kiinan käyrään lienee pakko suhtautua epäluuloisesti. Terv. Eki
. Yksi mielenkiintoinen seurattava on OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori (CLI), joka on kuvassa. CLI:ssä nouseva käyrä tarkoittaisi pitkän aikavälin keskiarvon ylittävää kasvua ja laskeva alittavaa. CLI:n ennakko on noin 4-8 kuukautta havaittavaan suhdannekäänteeseen verrattuna. Tällä perusteella suhdanteen pohja olis ohitettu useimmilla markkinoilla jo joskus kesällä 2023. Saksassa tosin näyttää tulleen väärä hälytys ja nyt yritetään uudestaan nousuun. Kiinan käyrään lienee pakko suhtautua epäluuloisesti. Terv. Eki