NYAB - Infra- ja erikoisrakentaja

Nyabin arvostustasosta: mielestäni keskustelussa unohtuu että kyse on kuitenkin ennen kaikkea perinteisestä infrarakentajasta. Eli vaikka Nyab oli rakentamassa Hanhikiven ydinvoimalan infraa, ei se tee Nyabista ydinvoimalan toimittajaa. Tai jos rakennetaan tuulipuistolle puitteita Kaskisiin, ei se tee Nyabista tuulipuiston toimittajaa. Nyabin tytäryhtiö Skarta Energy Oy on tässä uusiutuvassa energiassa mukana, mutta jostain syystä tämä Nyabin kiinnostavin bisnes myytiin kovalla hopulla 50% Capmanille. Sitema Oy on toki myös hyvä lisä Nyabin energiainfran suunnittelupuolelle, mutta alan sisällä olevilta lähteiltä olen kuullut että potentiaalisille asiakkaille Siteman rooli on kaksijakoinen Nyab-taustan vuoksi.

Mielestäni siis OX2 ei ole oikea verrokki Nyabille vaan ennemmin vaikka Kreate tai aiemminkin mainittu YIT.

Johdon tankkailu on tietysti positiivinen merkki, mutta kannattaa seurata myös mitä tapahtuu suurimpien omistajien listalla.

6 tykkäystä

Hieman sulattelua vaati Skarta Energyn myynti, mutta tulin siihen lopputulokseen ettei se ole ainakaan huono asia lähivuosien kannalta. Tulin siihen lopputulokseen vielä hyvän aikaa juhlijoita ovat uusiutuvan energiantuotannon rakentajat, kestää vielä jonkin aikaa että tuuli- ja aurinkoenergian tuottajat pääsevät kunnolla osallisiksi trendistä. Tuotantoa pitää skaalata reippaasti ylöspäin ja siihen palaa rahaa. Vedyn osalta kestää vielä pidempään.

Infra menee vuosia edellä kasvussa, sitä taas en tiiä yhtään että miten osakkeiden hinnat elävät ja mihin ehtii ja mihin ei ehdi mukaan. Tällä ajatuksella kuitenkin oon itse siirtänyt sijoituksia sähkön tuottajista juuri NYAB:hen ja esim Wärtsilään. Näkisin että nämä ovat vihreän siirtymän alkupään hyötyjiä, Taalerit ja vastaavat tulevat sitten toisessa aallossa voimakkaammin mukaan.

Kyllähän tässä saa jännäillä, ei ole luotto omaan näkemykseen mikään 100% mut onpa nyt tullut sijoitettua siihen mitä uskaltaa.

3 tykkäystä

Ihan hyviä huomioita olet tehnyt ja jos esimerkiksi niistä Pohjois-Ruotsin “miljardien investoinneista” edes jokunen tulisi Nyabille, tarkoittaisi se varmasti osakkeenomistajille hyvää. Oma tietämäksyni Nyabin suhteen rajoittuu aika vahvasti näihin Suomen toimintoihin, mikä on sinänsä harmi, kun merkittävä osa liiketoiminnasta ja liikevaihdosta syntyy Ruotsissa - ja näin se varmasti jatkossakin on. Toistan kuitenkin aiemmin toteamani: tähän Nyabin junaan ehtii mukaan myöhemminkin, sillä välin raha kannattanee laittaa johonkin tuottavampaan kiinni.

2 tykkäystä

Tuo skarta energian myynti (60%) Capmanin rahastolle pitäisi kai olla aika win-win, koska rahasto rakennuttaa nähtävästi noin 500-600 miljoonalla (rahasto koko ainakin se n 600mio, tiedä vaikka kasvaa, jos kysyntä kovaa) Nyabilla, ja tuskin kunnon työlle mitään mitään nihkeää marginaalia tarjotaan, kun osaajistakin on pulaa. Myös skarta energian (human capital) arvo kasvaa molempien omistajien tavoitteiden mukaisesti yhtenä infrarahaston sijoituksista tuulipuistojen yms. rinnalla. Tuskin Capmanin infrarahasto olisi maksanut paljon rahaa, ellei sisältö 100% tietotaitoa ja pula osaajista- on ne sen verran rutinoituja DD-tekijöitä. Joten tuota taustaa vasten en näe skarta energian omistusjakoa huonona peliliikkeenä kummankaan osapuolen osalta.

Mutta tuo analyysin poissaolo askarruttaa? Sitä kautta saisi paremmin pohdiskeltavaksi jo purettua yhteenvetoa Nyabin (Poihjois)Ruotsin toiminnoista ja potentiaalista. Siellähän se timantti lienee olla ?

2 tykkäystä

Ehtii myöhemminkin ja aivan varmasti löytyy monenlaista tuottavampaa sijoituskohdetta, ei ole tarkoitus arvostella tai neuvoa muiden sijoituksia vaan katson ja käsittelen asiaa siltä kantilta etten osaa itselleni valita juuri nyt Helsingin pörssistä parempia kohteita. Suunnilleen samantasoisia kyllä ja näillä on mentävä tällä erää, ellei esim täällä keskustelemalla avaudu näkökulmaa uusiin suuntiin.

1 tykkäys

Kuukauden yhtiö: NYAB Oyj - PörssisäätiöPörssisäätiö (porssisaatio.fi)

Norjaan laajenemisesta taas ilmeisesti vihjailee?

Näkymät on kyllä vuosiksi eteenpäin raudanlujat!

NYAB allekirjoitti sovintosopimuksen Mikkelin kaupungin kanssa (sisäpiiritieto) | Kauppalehti

NYAB allekirjoitti sovintosopimuksen Mikkelin kaupungin kanssa – Mikkelin vesilaitos maksaa yhtiölle yhteensä 9,2 miljoonan euron korvauksen
1 tykkäys

Miksi OX2 on mielestäsi oikea verrokki NYAB:ille? OX2 on hankekehittäjä, joka flippaa puistoja, sekä tarjoaa puistojen ostajille kaupallisia palveluita operointivaiheessa. OX2 business model

Toki NYAB:lla on omaa hankekehitystoimintaa, mutta OX2 hankeportfolio on huomattavasti isompi kuin NYAB:n osakkuusyhtiö Skarta Energyllä.

1 tykkäys

Kiitos kysymästä. Enempi ihmettelin “JOS yhtiö on lähelläkään verrokkina OX2 AB:t”, mitä en siis osaa arvioida, mutta keskustelujen YIT taas tuntuu kyllä lähes yhtä kaukaiselta. Hyvässä analyysissä ei niin selvissä tilanteissa, olisikin hyvä tuoda esille verrokeissa haarukan molempia päitä esille kuvauksineen, eikä vain “täräyttää” verrokkitaulukko näkyville lukuineen - niinkuin usein näkee niinkin laadukkaassa talossa kuin @inderes. All in all; kaupallista analyysiä tässä nyt kaipaisi eniten, jotta voisi enempi pureutua ihmettelemään sitten omia johtopäätöksiä. Hyvälle analyysille on aina kysyntää.

1 tykkäys

Okei. Mielestäni YIT on parempi verrokki, vaikka yhtiö ei ehkä olekkaan asemoitunut yhtä vahvasti energiasektorille kuin NYAB. Ehkä Dovre olisi paras verrokki?

OX2 ja muut uusiutuvan energian rakennuttajat sopivat siinä määrin kuvaa, että näiden yhtiöiden hankeportfoliota tarkastelemalla saadaan jonkin asteen kuva siitä, että minkä kokoisessa markkinassa NYAB toimii uusiutuvien segmentissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Tuulivoimayhdistys julkaisi marraskuussa päivitetyn hankelistauksen Suomeen suunnitteilla olevista maatuulivoimahankkeista. Julkaisun mukaan Suomeen on suunnitteilla 49 855 MW edestä tuulivoimaa.

Innostuin kaivelemaan NYAB:n tiedotteita voitetuista maatuuliprojekteista:

  1. Pajuperänkangas - 10 MEUR urakka, 87 MW puisto
  2. Karahka - 32 MEUR urakka, 170 MW puisto
  3. Mikonkeidas - 18 MEUR urakka, 106 MW puisto

Ottamatta nyt kantaa siihen, että mitä yo. sopimuksien “scooppiin” kuuluu, saadaan keskimääräiseksi MW:n arvoksi 165 KEUR (60 MEUR / 363 MW). Tätä jos peilataan Tuulivoimayhdistyksen MW lukuun, potentiaalinen markkina olisi 8200 MEUR. Tietenkään jokainen hanke ei päädy rakentamisvaiheeseen, eli jos arvioidaan varovaisesti 50% “success ratella”, niin markkinakoko olisi 4100 MEUR pitkälle aikavälille. En tiedä sen tarkemmin milloin suunnitteilla olevat hankkeet ovat rakennettu, mutta oletetaan, että vuonna 2030. Jos tuo annualisoidaan, niin markkinakoko olisi seuraavaan vuosikymmeneen asti 500-700 MEUR pelkästään Suomessa maatuulivoiman segmentissä.

Solarista en löydä vastaavia tietoja, mutta Kauppalehti julkaisi vuoden alusta, että Fingridille on tullut 40 000 MW edestä aurinkopuistojen liitäntäkyselyitä.

Olen itse siinä ymmärryksessä, että tästä tulisi isompi juttu kuin tuulivoimasta, eli jos taas leikitellään ja tuplataan markkinapotentiaali 80 000 MW:iin, sekä oletetaan, että aurinkoenergian rakentaminen on jonkin verran, esim. 15% halvempaa kuin tuuli (en ole täysin varma tästä, mutta muistan jostain kuulleeni, että olisi nykyään jo halvempaa), niin markkinan potentiaalinen koko on 10 560 MEUR. Ja jos tästä taas annualisoidaan samoilla oletuksilla kuin tuulessa, niin vuosittainen markkina 1000-1500 MEUR suuruinen. Nämä luvut siis täysin suolan kanssa. Asiantuntevammat voivat korjata.

Itseäni kiinnostaa tämä case erityisesti uusiutuvien segmentin näkökulmasta. Ottamatta kantaa siihen onko yo. laskelmat tarkkuudeltaan edes indikatiivisia, on selvää, että pohjoismaihin tullaan rakentamaan vihreän siirtymän myötä merkittävästi lisää uusiutuvaa energiaa. Kysymysmerkki on NYAB:n ambitiotaso uusiutuvien segmentissä, tulevat markkinaosuudet ja segmentin kannattavuus. Pidän hieman huolestuttavana NYAB:n tiedotetta rakentaa ainoastaan 500 MW aurinkoenergiaa Suomeen viidessä vuodessa. Ehkä tämä tarkoittaa vain Skarta Energyn osuutta tulevista investoinneista, ehkä ei. Ambitiotaso on kyllä matala jos viitataan koko Suomeen.

Yritin haarukoida NYAB markkinaosuutta viime vuonna valmistuneista hankkeista. Päädyin siihen, että markkinaosuus on varmaan noin 8-10%, eli Suomen maatuulisegmentin vuosittainen liikevaihto voisi olla tulevina vuosina 40-70 MEUR per vuosi. Jos aurinkopuistojen osalta oletetaan markkinaosuudeksi 1,25% (500 MW / 40 000 MW), saadaan vuosittaiseksi liikevaihdoksi 12.5-18.75 MEUR. Näillä oletuksilla vuosittainen liikevaihto olisi Suomen uusiutuvien segmentissä 52.5-88.75 MEUR, eli kasvunäkymiä on ainakin Suomen osalta. Kannattavuus on iso kysymysmerkki.

Nykyinen 500 MEUR market cap tuntuu kyllä lievästi sanottuna korkealta. Tuohon on varmaan leivottu tulevaisuutta jo hyvin sisään. Vähän enemmän tarvitsisi kyllä segmenttikohtaista tietoa ja ennusteita, että valuaatiota voisi tarkemmin arvioida. Esimerkiksi Dovre treidaa nykyisellä 64 MEUR mcapilla EBITDA * 6,73. Dovre Tilinpäätöstiedote 2022

Vastaavasti arvostettuna NYAB mcap olisi noin 220 MEUR. NYAB Tilinpäätöstiedote 2022 ja ilman kertaerää 88 MEUR.

5 tykkäystä

Tähän vielä sellainen kommentti, että nämä IFRS siirtymät voivat kestää jopa vuosia. Ei ole kirjanpidollisesti helpoin juttu ja vaatii suuria panostuksia henkilöstöltä. Voisin kuvitella rinnakkaislistautumisen olevan “synkroonissa” siirtymän kanssa.

Tämä kyllä hyvin outoa jos yliarvostettu? Hän toki vahvasti eri mieltä.

2 tykkäystä

Kun teit tuon ansiokkaan markkina-analyysin ja selvittelit markkinaosuuksia niin, mitkä firmat ovat Nyabin suurimpia kilpailijoita kotimaisella energiakentällä ja erityisesti tuulivoimarakentamisessa?

1 tykkäys

Unohditko muuten ne 100 miljardin urakat Pohjois -Ruotsissa? Nyab on harvoja isoja toimijoita siellä.

Huomioin ainoastaan Suomen laskennassa. Ruotsin tuulimarkkina hidastuu varmaan aiemmin kuin Suomessa, koska siellä ollaan oltu ainakin ennen muutama vuosi edellä Suomea.

Pitää katsoa jos löytyisi jotakin tarkempaa tietoa Ruotsista.

Suomen tuulivoimayhdistyksen listaus rakenteilla olevista hankkeista

  1. Saarijärvi, Soidinmäki / 39 MW / Enersense
  2. Kalajoki, Torvenkylä / 40 MW / Suvic
  3. Kannus, Kaukanen / 48 MW / NYAB
  4. Haapavesi, Keso / 42 MW / Lujabetoni & Velj. Kellola
  5. Kristiinankaupunki, Lappfjärd / 192 MW / Suvic
  6. Sastamala, Suodenniemi / 13 MW / ?
  7. Närpiö, Norrskogen / 102 MW / NYAB
  8. Kokkola, Kalajoki, Kannus, Mutkalampi / 404 MW / Destia
  9. Mustasaari, Vaasa, Merkkikallio / 83 MW / Suvic
  10. Siikajoki, Isoneva / 126 MW / ?
  11. Sievi, Puutikankangas / 44 MW/ Suvic
  12. Kurikka, Rustari / 44 MW / Tallqvist
  13. Posio, Murtotuuli / 126 MW / Infrabuilders
  14. Pyhäjoki, Karhunnevankangas / 188 MW / Suvic
  15. Pyhäjoki, Puskakorpi / 88 MW / Suvic
  16. Maalahti, Takanebacken / 29 MW / Tallqvist
  17. Kalajoki, Juurakko / 40 MW / Suomen Maastorakentajat
  18. Raahe, Mastokangas / 68 MW / KSBR
  19. Soini, Konttisuo / 30 MW / ?
  20. Teuva, Paskoonharju / 118 MW / EPV Tuulivoima
  21. Humppila ja Urjala, Voimamylly / 26 MW / KSBR
  22. Kurikka, Rasakangas / 48 MW / KSBR
  23. Vaala, Metsälamminkangas / 132 MW / Suvic
  24. Karstula, Korkeakangas / 43 MW / KSBR
  25. Pyhäjoki, Polusjärvi / 43 MW / Eltel

Tämän pohjalta nousee nämä nimet:
Suvic / 767 MW / 36%
NYAB / 150 MW / 7%
Destia / 404 MW / 19%
Tallqvist / 73 MW / 3%
KSBR / 185 MW / 9%
Muu / 575 MW / 26%

Vallitsevasta tilanteesta tämä ei kuitenkaan kerro. Näiden puistojen kaupat on “clousattu” kuitenkin pari vuotta sitten. Ihan kaikkea en myöskään saanut kaivettua.

6 tykkäystä

Pohjois- Ruotsissa isoja urakoita tulossa Nyab. Ei pelkästään tuulivoimaa. Noilla urakoilla firma helposti triplaa liikevaihdon.

Ruotsalainen pörssiyhtiö osti Huittisten suuraurinkovoimalan hankeoikeudet – Investoinnin koko jopa 400 miljoonaa euroa | Kauppalehti

Nyab verrokki Ruotsista rynnii voimalla aurinkovoimaan.

Ruotsalaistaustainen uusiutuvan energian yhtiö OX2 on ostanut aurinkovoimahankkeen hankeoikeudet suomalaiselta aurinkovoimakehittäjältä SAJM Holdingilta .

OX2 nakkelee tiedotteita kaupoista sieltä ja täältä, vastaavasti Nyab valitettavasti tiedottelee vain tj:n muutaman kymppitonnin ostoista harva se päivä, kun liiketoiminta kaupoista ei ole mitään tiedotettavaa, tai Andamentin järjestelyistä siellä ja täällä.
Ei tuommoinen vetele edes First North listalla puhumattakaan päälistalla, eikä tuommoinen tee yhtiöstä kiinnostavaa. Pikkasen pitäs olla ryhtiä enemmän.
Edelleenkin ihmetyttää se, ettei yhtiö ole katsonut edukseen hankkiutua analyysin piirin.
Jos on jotain ylpeydellä esittää, eikä mitään salattavaa, niin yleensä hankkiudutaan analyysin piiriin. Paljon parjattu Savosolarkin, kuten moni muukin käänteisen listauksen yhtiö on analyysin piirissä jollakin taholla. Terveiset yhtiöön, mikäli osaavat seurata yhteisöjä.

3 tykkäystä

Toimarin omistus yli 100 miljoonaa. Ei ihan kymppitonneja.:smiley:

Vanhaa perustaja osakkaan kamaa. Uudet hankinnat on sellaista pientä nöykkimistä. Jokatapauksessa tiedotteet on 90% mitä edelle mainitsin, valitan ei se kokonaisuudessa juuri muuksi muutu. Mutta mitä mieltä olet siitä, kun analyysille ei ole yhtiö altistunut, eikö se toisi tähän meidän ihmettelyyn enempi tietoa?

2 tykkäystä