Mulla itellä muuten on tullut kanssa pelattua CS:GO:ta yhteensä 800h+, niin päätin itteasiassa myydä mun invetoryn melkein tyhjäks kun sain sieltä vähän taskurahaa ulos. Tällä hetkellä vielä myymättä M4A4 Asiimov (Field-Tested, float n. 0,28), viimeisimpänä myyty AK-47 The Empress (Minimal Wear, float n. 0,099). Myyn noi semmosen palvelun kuin skinbaron.de kautta, sieltä voi tilisiirrolla saada myös rahat ulos
Itse myin/ostin joskus Opskins nimisellä sivustolla mutta se ei ole enään toiminnassa.
OPskins oli pitkään CS:n skinien myymiseen käytännössä se pääkauppapaikka, kunnes Valve pisti ton trade-lock systeemin pystyyn Samoin Bitskins
Kovin on ajat muuttuneet
T. counter-strikea v. 1.1 → 1.6 muistaakseni
No nyt on kyllä kunnioitettava pelihistoria Aston!
En tiiä muistinko väärin kun katselin tossa noita versioita. Olisko ollut vaan 1.3 → 1.6.
Sorry off-topic. Jatkakaa
1.5->1.6 ja clanbasen etusivulla 2on2, 3on3, 5on5
Sillon oli jo kovaa huutoa 4numeroinen steam id, olis mielenkiintoista tutkia josko sillä mitääm arvoa olis.
Source kun tuli niin loppui aito kynäri. Ne oli hienoja aikoja
Vähässä on musiikkikamat, joiden arvo kasvaisi iän myötä. Ja ne oikeasti merkittävät ovat jo aikaa sitten päätyneet ammattikeräilijöiden haltuun, tyyliin Jimi Hendrixin kitarat
Ehkä lähimmäksi “normaalia” sijoittamista pääsisi kiertämällä pikkukylien soitinliikkeitä ja etsimällä olisiko niiden hyllyssä avaamattomia pedaalipaketteja niistä noin kymmenestä pedaalimallista, joista maksetaan nykyään mansikoita (parhaat tyyliin 400 euroa) vs. alkuperäinen normaali 60-100 euron hinta, jolloin ne eivät olleet mitään erikoisuuksia vaan ihan perus tehdastuotantoa.
Niiden korkea hinta tulee siitä, että niiden tuotanto loppui aikoinaan lyhyeen, mutta niiden soundi oli todella erityinen. Monesti vielä siitä syystä, että niiden käyttämiä elektronisia komponentteja ei enää kukaan valmista missään, jolloin uusiotuotantokin on mahdotonta ilman todella kalliita investointeja piirien uudelleen tuotantoon ottamisen kautta.
Mm. kaikki viulut, alttoviulut ja sellot kasvattavat arvoaan iän myötä, ehkä myös bassot. Niitä soittimia on aivan hemmetin paljon, mitkä vain nostavat arvoaan, varsinkin 1700-1750 luvun suhteellisen huokeissa soittimissa on rutkasti nousun varaa.
Hienoja elämänmakuisia tarinoita täällä!
Kulttuurimiehenä itseäni kiinnostaa taiteeseen sijottaminen. Taidetta kannattaa tietysti ostaa monista muista syistäkin kuin sijoituksena, mutta on se ihan kohtalaista bisnestäkin:
The global art market was valued at over 67 billion U.S. dollars in 2018 (Statista)
Itselläni on tähän asti kokemusta lähinnä oman taiteen myynnistä ja kaverien tukemisesta, mutta tavoitetila elämässä on, että voisin ostaa enemmänkin taidetta, jopa sijoitukseksi asti. Oman taiteen myynti on opettanut mulle paljon alasta. Taiteen tekeminen ei ole mun ensisijainen elinkeino, lähinnä harrastus, mutta omat näyttelyt ja teosten myynti on opettanut paljon alasta. Karkeasti voisi sanoa, että töitä myydään joko ihan esteettisistä syistä, eikä sijoitukselle odoteta taloudellista voittoa, sekä sitten taloudellisista / kulttuurihistoriallisista syistä, jolloin raha ja kulttuuriperintö vaikuttavat asiaan paljon. Taiteeseen sijoittaessa sijoitetaan myös paljolti taiteilijaan, koska yksittäisen teoksen hinta muodostuu paljolti siitä, kuka se on tehnyt. Ala on hämmentävä, mutta kysyntä ja tarjonta sielläkin vaikuttaa.
Kaikille asiasta kiinnostuneille suosittelen Erling Kaggen, norjalaisen taidekeräilijän kirjan, A Poor Collector’s Guide to Buying Great Art.
En nyt tiedä onko kyse määrätietoisesta sijoittamisesta, mutta olen hankkinut muutaman museoauton. Vakuutukset maksaa n. 30e vuodessa, ei muita kuluja. Olen pyrkinyt löytämään huippukuntoisia yksilöitä siinä vaiheessa kun niistä ei vielä tajuta pyytää mitään. Perusautoja, ei mitään arvoautoja joiden markkinat on pienet. En viitsi kirjoittaa mitä autoja on jo, kun en tykkää että kukaan tunnistaa, mutta esimerkiksi tänään hankin tonnilla uudenveroisen -85 Ford Fiestan, jonka voi suoraan ajaa museotarkastajan luo. Siitä sais hetikin neljä tonnia, mutta odotellaan pari vuotta…
Tänään tuli pitkästä aikaa kevennettyä salkkua ja laitettua Huhtamäet laitaan (pieni positio, poimittu huhtikuun alussa). Miksi nostan tämän esille, tässä ketjussa? Koska eilen myös myin puoli tusinaa hupsuja tarroja community marketissa ja rupesin miettimään onko menossa mitään järkeä. Vasta viime aikoina olen havahtunut millä tahdilla nämä virtuaaliset tavarat moninkertaistavat arvonsa. En ollut yhtään kyseenalaistanut, että vuosien varrella olen myynyt tarroja niiden hintojen moninkertaistuttua ja kuinka se oikeastaan ei ole normaalia. Vejän tosi paljon mutkia suoraksi ja kärjistän pointtiani. Mutta eniten haluan tässä korostaa näiden virtuaalisten tavaroiden arvostustasojen räjähtämistä käsiin ja kuinka järjettömiltä ne tuntuvat verrattuna yleisesti hyväksyttyihin sijoitusinstrumentteihin.
Ostopäivä | “Instrumentti” | Ostohinta | Myyntihinta | Kehitys |
---|---|---|---|---|
13/9/2019 | Sticker IEM (Foil) Katowice 2019 | 1.65€ | 6.75 | 309% |
6/4/2020 | Huhtamäki | 28.55 | 39.7€ | 39% |
Hintakehitys tarralle:
Huhtamäki:
Naurettavinta itselleni on se, että esimerksi Huhtamäkeä pohdin pitkään ennen kuin päätin lisätä sen salkkuuni. Tarrat ostin yksinkertaisella päätöksellä "No tää tarra näyttää siistiltä, ehkä tästä saa jotkut voitot " …
Bonarit keskustelupalstoilta. Missä markkina, siellä myös spekulaatiot markkinoiden kehittymisestä Pakko oli käydä pitkästä aikaa katsomassa, että mikä on sana kadulla. Tällä hetkellä spekuloidaan, että uusia tarroja ei olisi tulossa markkinoille, koska syksyn Major-turnaukset ovat mahdolliseti peruutuksen uhalla, mikä ajaa nykyisten tarrojen hintaa ylöspäin:
Kurkkasin omaa CS inventoryä ja sinne on tullut kuukaudessa +200% arvoa, onko suosituksia kauppapaikalle? Skinbaron ilmeisesti luotettava?
SkinBaron nykyään käytännössä ainoa hyvä kauppapaikka ainakin mun käsityksen mukaan CS-skineille. Siellä myös kait kauppaa käydään sen verran aktiivisesti, että myös myynnit onnistuu suht äkkiä, jos myyt about markkinahintaan tai sen alle (tsekkaa float valuet ja sovita hinta sen mukaan, näin ainakin itse tekisin).
Joku mainitsikin ketjussa jo museoautot. Mä kuolaan noita myös jatkuvasti, joskaan en ole saanut vielä ensimmäistäkään hankittua. Suomessa auto laitetaan paaliin keskimäärin 21 vuoden iässä (taisi olla peräti eilen uutisissa tämä), joten ysärin alkupuolen autot alkavat olla jo kunnioitettavassa iässä, josta voi poimia helmiä.
Omalta osaltani olen yleensä vaatinut että auto on jollain tavalla erikoinen, joko erikoismalli, poikkeuksellisen hyvin varusteltu tai mielenkiintoisen historian auto. Eipä ollut kaukana, etten ennen koronakriisin puhkeamista hankkinut erästä SEL-Mersua, joka oli ensin Hankkijan edustusauto, josta se konkurssin myötä meni Sampo Pankin edustusautoksi. Tämä jäi tekemättä, kun ei koronan epävarmuuden vuoksi viittinyt sitoa autoon rahaa.
Myös mopoja tulee kuolattua, samaan aikaan kun pyyhin kyyneleitä. Monien teini-iästä tutut Honda Monkeyt ja Suzuki PV:t alkuperäisessä kunnossa maksavat tällä hetkellä ihan hitsisti (1500-3000e), ja molemmat joskus omistaneena sekä myöhemmin hävittäneenä alkaa väkisinkin itkettää.
Militarian keräilyä ei tainnut kukaan mainita ketjussa. Oma suosikkikohteeni on deaktivoidut Suomi-konepistoolit, joissa on arvo pysynyt hyvin tallessa. Puolustusvoimat alkoi hävittää noita joskus ysärillä ja niitä jaettiin (deaktivoituina) tyyliin ilmaiseksi eläköityville upseereille ja muille kantapeikoille. Myös armeijan ylijäämäkaupat myivät niitä siviileille ehkä 100-200 mk hintaan. Tällä hetkellä deaktivoidut Suomi-konepistoolit maksavat noin 900 euroa ja 10 vuotta sitten ne olivat 600 euroa. En ihan täysin tunne deaktivointien lakipykäliä, mutta käsittääkseni ne ovat muuttuneet tosi paljon tämän 20-30 vuoden aikana. Viimeisimmät deaktivoinnit pitää käsittääkseni suorittaa hitsaamalla lipas kiinni pyssyyn ja asetta ei voi enää edes virittää. Vielä muutama vuosi sitten deaktivoidusta aseesta sai irti lippaan ja sen pystyi virittämään ja laukaisemaan (ilman panosta tietenkin). Ne aseet mitä on myyty vanhan deaktivointisäännösten mukaan ovat jääneet siihen kuntoon ja näiden hinnat ovat vielä tuota 900 euroa korkeammat.
Aika hyvää jossittelua itseltä, kun esittelen museoautot, mopot ja militarian, enkä ole niistä mitään vielä ostanut vuosien (-kymmenten) kuolaamisen jälkeenkään Onneksi multa löytyy kotoa ketjussa mainittuja lätkäkortteja. Lunastin niitä kortteja kavereilta pois joskus ala-asteen loppupuolella - yläasteella pilkkahintaan, kun murkkuikäisten mielestä korttien keräily oli lapsellista.
Tätä miettinyt jonkun verran itsekin, nimenomaan “perusbiileillä” kun tahtoo nuo jo valmiiksi klassikot/klassikoiksi tulevat olemaan niin suolaisissa hinnoissa.
Onko moni täällä “sijoittanut” rannekelloihin? Itseäni ainakin kiinnostaisi tutustua tähän enemmän, mutta tuntuu että mistään ei löydy suoranaista tietoa. Ainakin Seiko skx007 mallin hinnat ovat olleet nousussa ja lisää vastaavia kohteita löytäisi mielellään.
Tällä hetkellä sijoitan vuokra-asuntooni (maksan vuokran jne) ja ylläpidän rahavaroja siinä elämiseen sekä ruokaan.
Onhan noita tullut haalittua
Muutama eri seiko, tag heuer carrera calibre 5 day date, omega seamaster aqua terra, pari paneraita (pam351 oli ihana) ja rolex 16600 & 116610lv eli hulk kiertänyt tässä vuoden parin sisällä.
Näistä jäljellä vain rolexit ja joku seiko. Muista persnettoa ihan for the sake of kiertokulutus, mutta rolexit kyllä hyvin plussalla.
Aikaisempiakin rolleja ollut, polar expiä ja no date subia. Nyt olemassaolevien rolexien ostohinta yhteensä n. 16500€ ja chronon mukaan varovasti arvioiden parissa vuodessa kasvanut sinne 22k€ paikkeille.
Sporttirollet pitää kyllä arvonsa tosi hyvin ja tuppaa kasvattamaankin arvoaan. Käyttöarvo on myös jotain todella kaunista. Varsinaisessa sijoitusmielessä en näitä kuitenkaan näkisi, ja monissa entry-level kelloissa olenkin myynyt alle ”markkinahinnan” vain rakkaudesta lajiin.
Rolex-kaupat sitten pitänyt huolen ettei tappiolle olla jääty
Ps. Scenessä on jo niin paljon trokareita, että pls älkää kukaan innostuko
Harvinaisempia seikoja toki voi onnistua haalimaan ja tekemään pientä taskurahaa, ja tietyissä grand seikoissa etenkin. Mutta en ainakaan ole hirveästi tuollaisesta kuullut - jos meinaa pitkään pitää niin halvempien seikojen osalta automaattikellon huollon hinta alkaa olemaan aika kynnyskysymys arvonnousun suhteen - huolto on nopeasti 300-500€ halvemmissakin automaateissa
Täällä tämmöinenkin topikki löytyy. Isoisäni tunsi kuulun lappilaisen taiteilijan Reidar Särestöniemen ja allekirjoittaneelta löytyy seinältä yksi hänen teoksistaan, joka on isovanhempien kautta kulkeutunut minulle
Paha sanoa minkä hintaisia nuo ovat, mutta onhan noita kaupattu yli sadantuhannen hintoihin ja herran teokset ovat muutenkin olleet kovassa nosteessa viime aikoina
Tuossa kun muksut kasvavat ja pienesineet lentelevät niin varmaankin olisi parempi keksiä jokin toinen paikka taululle tai muuten suojata se paremmin