Kassu ja Sale sekä uusi yhtiörapsa. 
OmaSp antoi tiistaina tulosvaroituksen yhtiön jouduttua kirjaamaan huomattavan määrän harkinnanvaraisia luottotappiovarauksia Q1:lle. Vaikka varaus onkin kooltaan merkittävä ja nostaa kiistatta riskejä osakkeeseen liittyen etenkin lyhyellä aikavälillä, on yhtiö hurjassa tuloskunnossa ja sen vakavaraisuus on vahva.
Tuo pariskuntahan on aivan avoimesti myös kertonut siitä, kuinka kohteita ostetaan “alle markkinahinnan”, välittäjä arvioi ne “markkinahintaan” ja lainaa saadaan sen mukaan. Kuvasi tekstissä mainitussa Porin kohteessa ei ole koskaan 100 %:n vuokrausastetta, kun olen sen talosivua vilkaissut. Tälläkin hetkellä tarjolla on kolme kämppää talosta, eli 15 % kaikista asunnoista. Vuokrattavaksi tulevien kämppien markkinointiaika on ollut yleensä 1-3 kk, ja olipa yksi luukku äskettäin vuokralle tarjolla yli vuoden (!).
Näitä roskakasoja “alle markkinahinnan” ostavia sijoittajia on viime vuosina riittänyt. Ja aina kuvio tuntuu olevan sama: välittäjä arvioi kohteen todellisen arvon hiton paljon korkeammaksi ja lainaa haetaan sen arvion pohjalta. Itse miettisin kyllä sijoittajana toisenkin kerran niitä luottotappioriskejä, jos ko. pankki profiloituisi noiden kohteiden lainoittajana.
Viime vuonna tuli konkursseja noin 3300 kappaletta mikä vastaa finanssikriisin tasoa. Keskimäärin konkursseja tulee 2200-2600 vuodessa. Ei ole siis kovin relevanttia perustella, että jos yrityksiä alkaa joskus kaatua tulevaisuudessa. Sitä tapahtuu jatkuvasti ja viime vuonna määrä oli jo korkealla tasolla, eli noin 30% korkeampi kuin keskimäärin. Firmaa kuten muitakin pankkeja on koko ajan testattu. Testi on jatkuvasti päällä. Ei se ole asia, joka on ehkä vasta tulossa.
Jos pankin luottotappiot pysyy aisoissa pitkän ajan yli, erilaisten suhdanteiden, koronoiden ja muiden tilanteiden yli, niin se olisi itselleni paras tae siitä, että asiat on silloin hoidettu aika hyvin. Jos riskiä on liikaa, se paljastuu väkisin pidemmässä aikasarjassa.
No nyt taitaa Latviasta leijaileva rikin haju yltää Seinäjoelle asti. Tiedote saattaa jopa herättää enemmän kysymyksiä kun mitä se antaa vastauksia. Yhdyn täysin aiempiin kommentteihin siitä, että jos pankin riskienhallinta/-valvonta on kohdillaan, niin tällaista tilannetta ei pitäisi päästä käymään. Samalla yhdyn mielipiteeseen, että mikään ei estä puhumasta selkeämmin.
On myös helppo yhdistää tapahtumat toisiinsa ja todeta, että Turtio liittyy tapaukseen. Toisaalta kun aikajanaa pohtii tarkemmin, niin Turtion ”sivuuttaminen” alkoi jo joulukuussa uuden organisaation julkaisemisen yhteydessä, joten joko tämä asia ei liity Turtioon tai sitten tämä prosessi käynnistyi jo Q4 2023 aikana? Jos asia liittyy Turtioon, niin onko nämä ohjeistuksen vastaiset yksittäistapaukset lainoitettu viimeisen vuoden aikana kun vasta nyt jäivät valvontaprosessin haaviin?
Sitten analyytikolle kenties kirjanpitotekninen kysymys @Kasper_Mellas. Miksi tämä tehdään johdon harkinnanvaraisena kirjauksen kun kerran virhe on havaittu ja laaja selvitystyö tehty? Eikö näiden asiakaskokonaisuuksien osalta virheelliset tiedot/toimet tulisi korjata ja sen jäljiltä mekaaniset laskentamallit tuottavat tuloksen?
Finanssikriisi oli aivan erilainen kriisi firmojen kannalta. Silloin valtiot pumppasivat elvytystä markkinoille ja korot laskivat roimasti. Nyt korot ovat kohonneet ja pankeilla menee kovaa, joten ei ole tarvetta samalla tavalla elvyttää. Siten finanssikriisi oli etusijassa pankkien kriisi, kun taas nyt korkojen noustessa ja kysynnän sakatessa menossa on yritysten kriisi joka heijastuu eniten sellaiseen toimijaan jonka luotonantokriteerit ovat olleet muita hövelimpiä.
Ja hieman karhuilua Omaan Säästöpankkiin: etenkin tasepohjaisesti tuo Inderesin tavoitehinta ennustaa kyllä paraatimarssia Uralille ja siitä eteenpäin aina Alaskaan saakka. Minusta nuo Inderesin ennusteet siitä miten liikevoitto jopa jatkaisi kasvuaan ovat aivan poskettoman härkäisiä, kun on selvää että OmaSP:n oman luotonhankinnan kulut jatkavat kasvuaan.
Käytännössä tuo tavoitehinta ja näkemys eivät yhtään hinnoittele sisään riskejä, jotka OmaSP:ssa ovat todistetusti kuitenkin koholla ja on vaikea nähdä mistä aiempaan verrattavaa kasvua olisi halvalla saatavilla, millä voitaisiin oikeuttaa korkeampi tasepohjainen arvostus. Laatua tämän firman lainakannasta nimittäin ei löydy jos verrataan verrokkeihin.
Olettaisin, että management overlay on otettu käyttöön ainakin kahdesta syystä.
Luottoriski lasketaan tilinpäätökseen tietyssä aikaikkunassa. Todennäköisesti siis ECL-laskenta oli jo tehty siinä vaiheessa, kun totuus paljastui johdolle. Koko laskentaa ei voi enää avata, koska juna meni jo, eikä ehditä tehdä enää kaikkea kokonaan uusiksi.
Mallin käytön oletuksena on datan oikeellisuus. Nyt on todettu, ettei mallissa data ollut oikein ja tehtiin päälle overlay, joka varmasti kattaa mahdolliset luottotappiot.
Seuraavassa osarissahan tuon casen pitäisi olla sitten normaalisti mallissa mukana ja overlay poistuu.
Barings oli perustettu 1762 ja kestänyt läpi sotien, lamojen ja ties minkä. Sitten tuli muuan Nick Leeson.
Kun kyseessä on tahallisesti ohjeiden vastainen toiminta, se herättää aina pelon siitä, että purkkia on potkittu eteenpäin. Muistaakseni tähän on joku joulukinkkuun liittyvä vertauskin olemassa, @Verneri_Pulkkinen tainnut postata sellaisen kivan nousevan käyrän joka sitten joulun alla…?
Disclaimer. en ole tutustunut tähän pankkiin lainkaan, koska ketjun otsikko on pelottanut pois. Kova kasvu ja pankki ei ole aina kovinkaan hyvä yhdistelmä.
On kyllä niin konservatiivinen ala kuin olla voi. Ei minulla mitään analyyttista sanottavaa ole mutta samoin kuin pankin kasvu - minua varoittaisi myös pienikin risaus.
Niin konservatiivinen ala että kaikki selitykset distruptoivista uusista yhtiöistäkin voi kuin hevonen pudottaa häntänsä alta.
Analyytikoiden kommentti OmaSp:n luottotappiovarauksista:
Keskeinen kysymys on, että onko kyseessä väärinkäytöksestä johtuva yksittäistapaus vai laajempi haaste lainakannan laadussa. Vaikka varaus on kooltaan huomattava, on pankki vahvasti pääomitettu eikä nyt tiedotettu luottotappiovaraus muuta olennaisesti sen vakavaraisuusasemaa.
Vaikka konkurssit nousisivat 5000:een vuodessa, mikä olisi 50% finanssikriisiä korkeampi taso, se vastaa kahden vuoden keskimääräisiä konkursseja. Monellako kahden vuoden tarkastelujaksolla Oma sp:llä on ollut luottotappio ongelmia?
Nyt on hyvä aika miettiä oman riskiä, mutta pelkillä konkursseilla tarkastellen asia ei mielestäni aukea kovin hyvin 
Tarkennetaan vielä
Koroista: 12 kk euribor oli lokakuun puolivälissä 2008 5%. 2009 alussa lähemmäs 3%. Useat 12 kuukauden euriboriin kiinnitetyt lainat olivat siis pitkän aikaa 2009 aikanakin suunnilleen yhtä kalliita kuin tänä päivänä. Kun pankeilla menee huonosti, lainahanat menee kiinni. Tällainen ympäristö on myrkkyä yrityksille. Konkurssimäärät nousivat korkeiksi. Olen eri mieltä siitä, että 2009 olisi ollut yrityksille helpompi ympäristö kuin tänä päivänä.
Analyytikoiden näkemys OmaSp:stä on edelleen varsin härkäinen. Osta-suositus ja kurssissa reipas 43 %:n nousuvara tavoitehintaan nähden. Seurattavista yhtiöistä vain kahdella taitaa olla enemmän eroa nykykurssin ja tavoitehinnan välillä. Osakkeen ympärillä leijuva, pieni epävarmuus luottotappioriskeistä haiskahtaa Inden analyysiin peilaten ostopaikalta.
Ihan yleisellä tasolla, jos konkurssien määrä tuplaantuu, se ei välttämättä tarkoita että luottotappiot ainoastaan tuplaantuvat.
Normaaliaikoina suurin osa konkursseista lienee tyypiä mies ja paku-firmat. Suhteellisen pienet tappiot per tapaus. Sitten kun vaikeudet leviävät vähän isompiinkin firmoihin, niin luonnollisesti tapausten keskimääräisetkin tappiot ovat suurempia.
Sitten vielä varmasti vähäisempi vaikutus; vakuuksien arvokin tuppaa laskemaan kun niitä pakuja yms. realisoidaan isompia määriä.
Mutta kuten sanottu, tämä on ihan yleisellä tasolla. Kunhan varoittelen lineaarisen ekstrapolaation vaaroista.
Konkurssihakemusten tekijöinä muistaakseni verottaja on ykkönen ja eläkevakuuttajat kakkonen. Sehän ei tietenkään tarkoita etteikö muitakin velkojia olisi, mutta olet oikeassa, ei kaikissa ole pankkilainaa lainkaan.
@vanha_Qfwfq todella hyviä pointteja nostit.
Kunhan nyt muistuttelen siitäkin, että yhtiöllä on jo elettyä elämää melko vaikeiden aikojenkin aikana. Track recordiksi sitä englanniksi kutsutaan. Korona ei ollut toimintaympäristönä helppo, viime vuosi ei ollut helppo. Tietyillä toimialoilla on tullut ennätyksellisesti konkursseja. Myös isoja yhtiöitä. Ei näitä voi täysin ohittaakaan, kun yritetään arvioida yhtiön toimintakulttuuria ja riskiä. Yhtiön prosesseihin kun meillä ei ole suoraa näkyvyyttä.
Hyvä nosto.
Ja käytännössä pankkien lainaus on pitkälti (asunto/kiinteistö) vakuudellista. Jos isoja tappioita realisoituu, niin ne tulee todennäköisesti asuntomarkkinan kautta.
Ilmiselvin riski näissä varmaan vivutetut asuntosijoittajat, joiden kohteet huonoilla sijainneilla (todellinen vakuusarvo epäselvä).
edit:
Asuntomarkkinaahan tuki hyvin pitkään matalat korot, nyt alkaa sitten ehkä erottua jos siellä on otettu huonoja riskejä. Luottosyklit on kuitenkin aika pitkiä ennen kuin mitään varsinaisia tappioita realisoituu jos on realisoituakseen. Varmaan tässä seuraavien vuosien aikana nähdään Buffettia lainatakseni oliko kaikilla uimahousut jalassa.
Verovelat, vakuutusmaksuvelat, erääntyneet ostolaskut ovat aika usein mainittu konkurssiuutisissa syyksi. En ole tilastoa nähnyt, mutta olettaisin, että iso osa konkurssipesistä ei sisällä pankkilainoja lainkaan.
Onko ketään muuta ihmetyttänyt negarin antamisen ajoitus? Virallisestihan negatiivisessa tulosvaroituksessa on kyse sisäpiiritiedosta ja sen väärinkäytön estämisestä julkistamalla se yleisölle “mahdollisimman pian”, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa (MAR 17:1) määritetään.
Lähtökohta on, että kun yhtiö saa tiedon, jolla voi olla vaikutus pörssikurssiin, on tämän julkistettava se välittömästi. Nythän asiasta vastuussa olevien työsuhteet päättyivät välittömästi, joka viittannee työsuhteiden purkamiseen ilman irtisanomisaikaa. Silti negari annettiin vasta useita päiviä myöhemmin.
Piti ihan vilkaista netistä, mitä sisäpiiritiedosta kerrotaan. Löytyi Nasdaq Helsinki Oy:n 42-sivuinen opas nimellä Pörssin sisäpiiriohje, joskin PDF-muodossa, niin ei ainakaan Juurikki osaa sitä otteita leikata ja liimata tänne.
Katsokaa itse, täyttyykö lykkäysehdon kriteerit sivuilta 10 - 18.
https://www.nasdaq.com/docs/2023/06/30/Pörssin-sisäpiiriohje-1.7.2023.pdf
Varmuuden maksimoimiseksi heitin Oman Säästöpankin laput laitaan tänään, on tarpeeksi salkussa noita ikuisia lupauksia. Joku voi tehdä tietysti pienen tilin, jos osoittautuu, että hälytys oli ylireakointia.
Eihän asia niinkään ihmetytä, vaan paistaa räikeästi loistavana esimerkkinä siitä kuinka jälleen kerran sisäpiiritieto annetaan käytännössä osavuosikatsauksen yhteydessä ilman että asiasta koituu seuraamuksia. Ns. maan tapa. FiValle voi tietty tehdä asiasta ilmoituksen, mutta todennäköisesti pienomistajat eivät hyödy ilmoituksesta mitenkään:
Pari viikkoa kvartaalin vaihteen jälkeen on tilanne, jossa vasta saadaan ensimmäisiä lukuja valmiiksi, joten aikaa korjaamiselle on reilusti. Kaikkeahan tässä ei tarvitse korjata vaan ainoastaan tuo virheellinen osa.
OmaSp kulkee omia polkujaan säästöpankkiryhmästä erillään. Läheskään kaikki eivät laajenemisesta ole mielissään. Asiakkaita on siirtynyt paikallisiin säästöpankkeihin. Jotenkin ihan liian hyviä tuloksia. Pitkään olen miettinyt miten ne tehdään. Ja pelännyt tulevia luotyotappioita. Onko se itärajalla oleva suuri luksus kauppakeskus jo kirjattu alas. Vähän huolestuttaa tuleva kauppa, jossa ostetaan yritysasiakkaita.