Oma Säästöpankki - "Luultavasti Pohjoismaiden nopeimmin kasvava pankki"

Osakkeet
, ,
1447

Hyvää pohdintaa kanssakeskustelijoilta. Olen pitkään miettinyt tätä (ja myönnetään myynyt osakkeeni aivan liian aikaisin), mutta OmaSp tarinassa on ollut aina selvää, että riskinotto on ollut selkeästi isompaa kuin suuremmilla verrokeilla. On ollut rahoitusalalla päivänselvää, että OmaSP lainaportfolio on ollut riskiä täynnä ja toivotaan tietenkin, että tilanne ei mene kovasti pehmeämmäksi. Sattumalta törmäsin oivaan sitaattiin Sijoitustiedon palstalta lokakuulta 2022:

” petteri kirjoitti:

Oma Säästöpankki on saamassa ison luottotappion Zsar Outlet ostarista. Miljoonia euroja.

Yksittäisenä pommina tämä ei toki Oma Säästöpankkia kaada, mutta onkohan Zsar Outlet oikeasti ainoa Oma SP:n mätä riskikeskittymä? Usein pankeissa näet ensimmäisen pommin jälkeen alkaa kiinteistö-/rakennussektorin matalasuhteessa löytyä lisää samanlaista moskaa, kun samat sankarit samalla luotonantostrategialla ovat olleet muuallakin säheltämässä.”

8 tykkäystä
1448

Pari viikkoa kvartaalin jälkeen luvut on jo paketissa. Pörssiyhtiössä katko tehdään noin neljässä päivässä.

1449

Tässä mainitaan myös OmaSP suurena velkojana.

12 tykkäystä
1450

Niin tuossa Hirviniemen ja Katajan yrityksen konkurssissa suurimmiksi velkojiksi mainitaan OmaSp ja Nordea. Tämä yritys siis läpäissyt myös vähäriskisempänäkin pidetyn pankin seulan.

7 tykkäystä
1451

Tämä nyt karkaa kauas ketjun ytimestä, mutta jos on otettu velkaa ja rakennettu koko perheen viihdebrändiä mistä 50% on Aku Hirviniemeä, niin olisihan siinä lainoittajalla ollut kova kristallipallo jos olisi aikoinaan todennut että taitaa koko kansan suosittu hupiukko yhtäkkiä paljastua seiskaviihteen likasaavipervoksi jolle sataa hovioikeudesta kohta tuomioita.

Tämä kaksikko on varmasti tunteisiin vetoava impulssi mistä saa myötäelettävää draamaa nyt, mutta ehkä aika kuriositeetti lainakannassa eikä välttämättä paras (joskin mielenkiintoisin) indikaattori verrata kaikkiin lainoitettaviin.

Edit. En meinaa että yleisesti kaikki paljastuvat pommit olisi merkityksettömiä.

12 tykkäystä
1452

Jotta keskustelu pysyy riskien suhteen monipuolisena ja oikeasuhtaisena, niin muistutetaan kuitenkin isojen pankkien rahanpesuskandaaleista, joista ei kovin montaa vuotta ole. Näyttöä on siitä, että isoissa pankeissakin on otettu isojakin riskejä. Danske taisi joutua siitä isoimpaan kiipeliin.

Se on nähty, että valitettavasti mistä tahansa pankista voi paljastua yllättäviä asioita. Omanlaisiaan mustia laatikoita.

9 tykkäystä
1453

Se, että onko tätä rahoittanut yksi, kaksi vai kolme pankkia on hieman irrelevanttia. Korvaani kuulosta myös jotenkin erikoiselta pienentää mahdollisesti OmaSP:n muroihin kusemista “No kun joku toinenkin teki niin” - tyylillä? Mitä jos Norppa antoi ensimmäisen lainan ja SP lähti rahoittamaan riskillä kun oli jo x tai y määrä vaikeuksia tiedossa? Lähtökohtaisesti firmoja kuitenkin rahoitetaan ja joskus ne menevät konkurssiin.

1454

Näetkö että artikkelissa mainitut pankit tavoittelivat hyötyä ja ottivat tiedotetun riskin, vai pettikö prosessi ja paska oli tuulettimessa? Mitä pankki noin konkreettisesti hyötyy jos minusta tulee itäblokin bulvaani ja siirtelen rahaa ees sun taassun? Verrattuna siis nyk. SP caseen?

1455

Huomauttaisin vielä keskusteluun, että firmojen rahoitus on vain yksi osa pankkitoimintaa. Konkursseja tulee ja menee, ja se on osa riskinhallintaa.

Melkoinen osa lainoituksesta on asuntolainoja. Jos on tilanne, missä asunnonomistaja ei pysty selviämään asuntolainojensa lyhennyksistä ja koroista, voi nykyisessä kiinteistömarkkinoiden tilanteessa tulla selväksi asunnonostajaa lainoittaneelle taholle ettei vakuutena oleva kiinteistö olekaan A) niin arvokas ja/tai B) muutettavissa rahaksi, jos se romahtaa pankin syliin. Ja kaikkien kuulopuheiden ja viestien perusteella OmaSP lienee selkeiten vaaravyöhykkeessä oleva pankki. Kuka helvetti maksaisi vaikka kuusinumeroisista lainoista montaa ylimääräistä promillea marginaalissa, jos olisi halvemmalla lainaa saatavilla?

Tämä koskee siis sekä sijoitusasuntolainoja että tavallisia asuntolainoja. Erityisen rumaksi tilanne voi mennä, jos sijoitusasuntolainaa on myönnetty erittäin hövelillä kädellä huolien vakuutena toisten sijoitusasuntojen vakuuksia jotka on arvostettu kestämättömän korkealla (tyyliin 2020 arvoilla).

3 tykkäystä
1456

Edes viime laman aikana asuntolainat eivät hirveästi aiheuttaneet ongelmia. Korot kuitenkin huitelivat kaksinumeroisissa luvuissa ja hinnat tulivat reilusti enemmän alas mitä nyt.

Ihmiset ovat yllättävän venyviä löytämään rahat lyhennyksiin. Työttömyyden pitäisi luultavammin kasvaa reiluummin joksikin aikaa, jotta tällä suunnalla alkaisi tapahtumaan

3 tykkäystä
1457

Viime lama ei ole mitenkään verrattavissa nykypäivään, joten sieltä on aivan turha etsiä yhtymäkohtia.

suomikorot-1024x669
suomikorot-1024x6691024×669 78.1 KB

Korot eivät tosiaan olleet 80-luvun lopulla nollissa vaan lähinnä kaksinumeroisissa luvuissa eikä lainaa saanut läheskään niin hövelisti, eivätkä kämppien arvostukset siten olleet kuplassa (eikä siten lainojen määrät niin suuria).

Lisäksi kuten mainitsin, niin massamuotoinen yksityisihmisten sijoitusasuntoihin perustuva vivutettu asuntosijoittaminen on se potentiaalinen suuri ongelma. Ei niin paljoa yksittäisten ihmisten asuntolainat - vaikka niissäkin välillä jää pankille luu käteen.

8 tykkäystä
1458

Ihan mielenkiinnosta ja oppimisen riemusta Juurikki näitä penkoo. Ei ole syytä syytellä, vaan käydä keskustelua ja oppia toinen toisiltaan.

Kieltämättä viivyttely negarin kanssa ihmetyttää, jos maaliskuun alun uutisointi liittyy negariin.Yli kuukausi sitten tuli STT:n uutinen, muttei firman omaa pörssitiedotetta. Silloin spelukoitiin tällä foorumilla, oliko kyse peitellystä irtisanomisuutisesta.

Jälkikäteen tarkastellen kurssiliikkeiden mukaan isoa myyntiryntäystä ei silloin tullut. Jos joku olisi osannut päätellä tästä ensimmäisestä uutisesta, että kohta kun laskelmat saadaan, tulee iso luottotappionegari, niin silloin hänen olisi pitänyt käyttää osakkeiden myynnissä sisäpiiritietoa. Se olisi rikos.

Ihan sama. Ei koske Juurikkia, joka ei myynyt, kun tieto työsuhteiden päättymisestä tuli, vaikka aavisteli että olisi ehkä kannattanut myydä. Ja Juurikki sentään on varovainen kuin kettu ensijäillä. Se muuten pelasti Fortumin ja muiden Venäjätoimijoiden romahdukselta.

Entäs itse negari? Jos mittakaava olisi suurinpiirtein, ei perustetta 19,5-lukuun olisi, vaan olisi pitänyt käyttää arviota “no jotaki ehkä 20 milliä” eli 20 olisi luku ollut. Johonkin laskelmiin luottotappiovarausten arvionkin on perustuttava. Nyt luku oli 19,5 M€, ei ympäripyöreä 20 M€ eikä esim. 50 M€.

Juurikki osti tiistai-iltana OmaSp:tä @18.24 ilman sisäpiirisyytösten uhkaa, kun negari oli julkaistu ja porukka oli melkein koko päivän jo ehtinyt uutista pörssikurssin muodossa arvioida. Ostos on jo nätisti plussalla. Ei haittaa.

Tunnusluvut ovat Juurikin mielestä olleet jo vuosikausia OmaSp:lle finanssisektorin parhaat nimenomaan ison riskipreemion takia, kuten joku saman huomannut kertoi tässä keskusteluketjussa maaliskuun alussa. Riskipreemio kiteytyy Juurikin mielestä kolmeen pointtiin: yrityslainojen suuri määrä, vaikeudet saada uusia pikkupankkeja mukaan ja Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminta.

Yrityslainojen suuri osuus lainakannasta ei välttämättä ole pankkialan ammattilaisille sellainen mörkö, kuin maallikoille. Maallikon on mahdotonta arvioida riskin suuruutta, kun ei ole tarpeeksi tietoa ihan perusjutuista, kuten miten hyvät lainan vakuudet on osattu vaatia, miten pian vaaditaan lisävakuuksia esim. rakennusten arvon alentuessa jne.

Pieniä on Suomessa pankkien luottotappiot olleet. Covid-varauksiakin on pyyhitty yli, jolloin neljännesvuositasolla (Q) jonkun pankin luottotappiot eivät ole olleet nollassa, vaan peräti miinusmerkkisiä. Sama ilmiö siis kuin silloin, kun on saatu kirjanpidollisesti aiemmin luottotappioksi merkitty summa ainakin osittain takaisin esim. perittyä takaajilta.

Pakolliset laskennolliset ja harkinnanvaraiset luottotappiovaraukset pitäisi osata merkitykseltään arvioida. Vielä joskus Juurikkikin perehtyy pankkien EU-sääntelyyn, johon luottojen riskiluokituksetkin kuuluu. Ei ole vielä ollut tarpeeksi motivaatiota, kun luottotappiot ovat Suomessa olleet pankkien tuloksenteon kannalta niin marginaalisia.

Toinen iso riski OmaSp:ssä on Juurikin mielestä, että kasvu heikkenee, kun jatkuva uusien pikkupankkien houkuttelu mukaan ei jatkossa ehkä onnistukaan mm. säästöpankkien sopiman keskinäisen etuosto-oikeussopimuksen myötä. OmaSp kuitenkin raportoi myös hyvää orgaanista kasvua, joten ehkä tämä ei ole niin iso ongelma.

OmaSp:n tulevaisuutta uhkaa kolmas riski, joka tavallaan kumoaa lyhytaikaisesti edellisen. Ainakaan Juurikki ei ole vielä ehtinyt perehtyä Handelsbankenin Suomen konttorin pk-yrityspuolen ostoon. Se lisää merkittävästi taantumassa taapertavien laina-asiakasyritysten määrää OmaSp:ssä.

Lohdutukseksi voi sanoa, ettei OmaSp ole näiden haasteiden kanssa yksin. Suomessa ei ole kuin yksi pankki, joka ei isommin edes toivo yrityksiä luottoasiakkaiksi, nimittäin Ålandsbanken. Sen toimitusjohtaja kehua retosti vuosi pari sitten, että fokus on varakkaissa perheissä/henkilöissä, joilla on varaa sijoittaa. Yrityslainat tulevat kyseeseen vain, kun on kyse ko. varakkaiden henkilöasiakkaiden firmoista. Luottojen takuut lienevät näin hanskassa. Muilla Suomen pankeilla voi olla haastavampaa.

Muistutukseksi 31.5.2023 pörssitiedote, johon Juurikki on lihavoinut harmillisen kohdan:

" Sisäpiiritieto: - -

Oma Säästöpankki Oyj (OmaSp) ja Handelsbanken AB ovat 31.05.2023 sopineet järjestelystä, jossa OmaSp ostaa Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminnan. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2024 jälkimmäisellä puolikkaalla ja tarkka ajankohta täsmentyy myöhemmin. Osana pk-yritysliiketoiminnan ostamista OmaSp:lle siirtyvät myös yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, poislukien varainhoito- ja sijoituspalvelut. Ostettava pk-yritysliiketoiminta sijoittuu maantieteellisesti ympäri Suomen.

OmaSp:lle siirtyvän talletuskannan koko on noin 1,2 miljardia euroa ja luottokannan koko noin 460 miljoonaa euroa 31.3.2023 tilanteessa. Liiketoimintakaupan kohteena on kaikkiaan noin 14 000 pk-yritysasiakasta. Lisäksi siirtyy yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin. Samalla Handelsbankenista siirtyy OmaSp:n palvelukseen noin 40 henkilöä vanhoina työntekijöinä.

Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi, OmaSp:

Kauppa on todella positiivinen asia OmaSp:lle. Pankin markkina-asema vahvistuu huomattavasti pk-yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat liiketoimintavolyymit parantavat entisestään OmaSp:n kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta sekä vahvistaa vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti. Siirtyvä talletuskanta vahvistaa OmaSp:n maksuvalmiusasemaa eikä yritysjärjestelyyn liity erillistä rahoitustarvetta. Liiketoimintakaupalla ei ole olennaista vaikutusta OmaSp:n vakavaraisuuteen. Kauppahinta on transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 15 miljoonalla eurolla. Kauppahinta maksetaan käteisellä, joten transaktiolla ei ole vaikutusta yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrään. Tavoitteena on tehdä siirto asiakkaille mahdollisimman helpoksi ja asiakkaat voivat toistaiseksi jatkaa Handelsbankenin pankkipalveluiden käyttöä normaalisti.>"

Vuosi on kohta kulunut. OmaSp voisi taas tiedottaa kaupan etenemisesta, tarkentaa muuttuneet talletus- ja luottokantojen koot, kertoa siirtyvän lainakannan riskiluokat (niin tulisi nekin opiskeltua). Vähintään tulisi kertoa, ettei negari eli harkinnanvarainen luottotappiovaraus liity tähän Handleskauppaan. Eihän?

18 tykkäystä
1459

Mä en ihmettele. Kun tuosta on firma ensimmäisen kerran saanut vihiä, on se ollut riittävä peruste erottamiselle. Sen sijaan, ei ole järkeä pistää heti tiedotetta ulos kun ollaan epävarmoja että mitä helvettiä on tapahtunut. Siinä on aina riski että sitten todellisuudessa asiat onkin menneet toisella lailla ja sitten on tiedotettu turhaan tai virheellistä tietoa, joten ensin on tehty selvitys ja kun se on valmistunut niin tiedote ulos. En voi itse tältäkään osin moittia pankin toimintaa.

Haluan kuitenkin kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita opponentteja ja puolesta puhujia. Keskustelu on ollut laadukasta ja esiin on tuotu paljon hyviä pointteja. Vaikka itse aionkin holdailla, ainakin toistaiseksi, niin arvostan kritiikkiä paljon. Saa reflektoida sen avulla ja voi paremmin seurata yhtiön kehitystä, että jos nämä riskit alkavat oikeasti toteutua isommissa määrin niin sitten voi irtautua. En usko että niin käy, mutta pointti joka tapauksessa se, että tällainen hyvä keskustelu tekee meistä kaikista parempia sijoittajia.

37 tykkäystä
1460

Tämän yhteydessä Handelsbankenilta siirtyy konttoreita OmaSp:lle kolmelle uudelle paikkakunnalle: Vantaa, Kuopio ja Vaasa. Uskoisin, että tätä kautta tulee uusia asiakkaita Oma Säästöpankille etenkin Handelsbankenilta. Kaupan myötä konttoriverkosto täydentyy ja pienien pankkien fuusioita ei tarvita ainakaan konttoriverkoston kasvattamiseen.

2 tykkäystä
1461

Tämä on hyvä pointti. Näillä korkotasoilla (huom. nollakorkotasoon tottuminen), kun kuuluu se ensimmäinen jään risahdus jalkojen alla, ei tiedä mitä se seuraava askel tuo tullessaan. Tämä, että yrityksestä on jouduttu irtisanomaan henkilö(itä) ei kuulosta siltä, että kyseessä on vain yksi epäonnistunut projekti vaan siellä on oikeasti salkullinen sitä itseään. Nyt toki korkohuiput näyttää olevan jo saavutettu, joten todennäköisyydet dominoefektille laskevat.

Oma riskimittarini sanoo, että nyt tämän lapun kanssa saa olla erittäin tarkkana, että mitä sieltä seuraavana tulee. Yllättävän vähän markkina on tähän mennessä lyönyt.

6 tykkäystä
1462

Noussut ROA suhteessa verrokkeihin indikoisi että lainakannan riskiprofiilia on nostettu nimenomaan vasta vuosina 2019 ->.

Samaan aikaan tasetta on vivutettu eli resilienssi luottotappioita vastaan on laskenut. Ydinpääomasuhteet laskeneet voimakkaasti. Pelimerkit on työnnetty korkean riskin lainoihin korkeasuhdanteessa.

Omaspissa ei selvästi taseen hallinta ole kovin ammattimaista. Juuri vähän aikaa sitten piti ottaa debentuuri kun likviditeettisalkku oli suojaamatta, ettei jouduta finanssivalvonnan tarkkailuun. Nyt luottoja on luokiteltu matalempiin riskiluokkiin eli taas painetta ydinpääomaan.

10 tykkäystä
1463

Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin kommentti Facebookissa Turtiolle 5.3.2024, kun varatoimitusjohtaja Pasi Turtio ilmoitti jättävänsä OmaSP:n:

“Kiitos kaima kaikesta tähän saakka ja tsemppiä tulevaan. Meidän ystävyys on ikuista :green_heart:”

Miksi Turtio lähti? Liittyvätkö Turtion lähtö ja 19,5 miljoonan euron luottotappiokirjaus toisiinsa? Ajallisesti eroa on noin kuusi viikkoa.

Miksi agrologi Turtio on edennyt varatoimitusjohtajaksi asti? Sydänlammin valinta? Ennenvanhaan luottosäännöstelyaikana 1970/1980-luvulla hyvät miehet merkonomin tai agrologin koulutuksella pääsivät ainakin maalaispankeissa korkeisiin asemiin. Nyt pitäisi jo kaikkien ylimpien johtajien olla analyyttisia ja matemaattisesti lahjakkaita korkeakoulutettuja henkilöitä. Esim. rahoituksen tai laskentatoimen KTM:iä.

OmaSP vaikuttaa olevan isännätön talo, koska suurimmat osakkeenomistajat ovat Säästöpankkisäätiöitä. Tämä saattaa johtaa siihen, että toimitusjohtaja ohjaa venettä eri tavalla kuin toimitusjohtaja ohjaisi kasvollisen omistajan omistamassa pankissa.

Zsarista realisoitunut luottotappio (14 miljoonaa euroa?) ja tämä uusin luottotappio, 19,5 miljoonaa euroa eivät vakuuta minua siitä, että OmaSP:n kulttuuri olisi analyyttinen ja ammattimainen.

YLE 2022: “Suurin velkoja on Oma Säästöpankki, jonka osuus haukkaa summasta yli 14 miljoonaa.”

Kasvollisen omistajan omistamassa pankissa olisi nyt suuri todennäköisyys, että myös Sydänlammi lähtisi hakemaan uusia haasteita. Jos tämä “luottotappioyllätys” jäisi 90% todennäköisyydellä tuohon 19,5 miljoonaan euroon, voisi Sydänlammi jatkaa.

Uudella toimitusjohtajalla olisi aito intressi kertoa kaikki riskit inhorealistisesti julkisuuteen. Nykyisellä toimitusjohtajalla tällaista intressiä ei ole, vaan intressi voisi olla jopa päinvastainen. Inhorealistisesti ajatelleen nykyisen toimitusjohtajan kannattaisi pelata jopa aikaa ja nostaa edelleen suurta palkkaa ja sitten eläköityä säästöjen varassa, jos luottokanta on huono.

13 tykkäystä
1464

Täällä on keskusteltu siitä, oliko negaritiedotteessa paremmin päin selittelyä. Miksi tiedotteessa myönnettiin suoraan, että firma on tehnyt sisäisiä virheitä, jos omia virheitä haluttaisiin peitellä? Sisäiset virheet saa tilanteessa myös toimitusjohtajan näyttämään epäonnistuneelta.

“Tapahtuman taustalla on Yhtiön luotonantoon liittyvän ohjeistuksen rikkominen, jonka seurauksena yksittäisiä asiakaskokonaisuuksia muodostettiin tietoisesti virheellisesti.”

Jos olisi haluta silotella, niin silloinhan olisi voitu ulospäin kertoa vain se, että luottotappioita tulee jostain lainakokonaisuudesta tai -kokonaisuuksista. Jättää kertomatta, että firman sisällä on mokailtu ja vieläpä tietoisesti. Tietoinen ohjeistuksen rikkominen kuulostaa ainakin itsestäni suhteellisen vakavalta, mutta näin se on haluttu viestiä siitä huolimatta.

5 tykkäystä
1465

OmaSP on viidessä vuodessa noussut noin 160 % + osingot. Ihan pelkästään ikuiseksi lupaukseksi tätä ei voi sanoa, mutta toki jos on hypännyt kyytiin vasta viime metreillä, on tilanne erilainen.

8 tykkäystä