Näetkö että artikkelissa mainitut pankit tavoittelivat hyötyä ja ottivat tiedotetun riskin, vai pettikö prosessi ja paska oli tuulettimessa? Mitä pankki noin konkreettisesti hyötyy jos minusta tulee itäblokin bulvaani ja siirtelen rahaa ees sun taassun? Verrattuna siis nyk. SP caseen?
Huomauttaisin vielä keskusteluun, että firmojen rahoitus on vain yksi osa pankkitoimintaa. Konkursseja tulee ja menee, ja se on osa riskinhallintaa.
Melkoinen osa lainoituksesta on asuntolainoja. Jos on tilanne, missä asunnonomistaja ei pysty selviämään asuntolainojensa lyhennyksistä ja koroista, voi nykyisessä kiinteistömarkkinoiden tilanteessa tulla selväksi asunnonostajaa lainoittaneelle taholle ettei vakuutena oleva kiinteistö olekaan A) niin arvokas ja/tai B) muutettavissa rahaksi, jos se romahtaa pankin syliin. Ja kaikkien kuulopuheiden ja viestien perusteella OmaSP lienee selkeiten vaaravyöhykkeessä oleva pankki. Kuka helvetti maksaisi vaikka kuusinumeroisista lainoista montaa ylimääräistä promillea marginaalissa, jos olisi halvemmalla lainaa saatavilla?
Tämä koskee siis sekä sijoitusasuntolainoja että tavallisia asuntolainoja. Erityisen rumaksi tilanne voi mennä, jos sijoitusasuntolainaa on myönnetty erittäin hövelillä kädellä huolien vakuutena toisten sijoitusasuntojen vakuuksia jotka on arvostettu kestämättömän korkealla (tyyliin 2020 arvoilla).
3 tykkäystä
Edes viime laman aikana asuntolainat eivät hirveästi aiheuttaneet ongelmia. Korot kuitenkin huitelivat kaksinumeroisissa luvuissa ja hinnat tulivat reilusti enemmän alas mitä nyt.
Ihmiset ovat yllättävän venyviä löytämään rahat lyhennyksiin. Työttömyyden pitäisi luultavammin kasvaa reiluummin joksikin aikaa, jotta tällä suunnalla alkaisi tapahtumaan
3 tykkäystä
Viime lama ei ole mitenkään verrattavissa nykypäivään, joten sieltä on aivan turha etsiä yhtymäkohtia.
Korot eivät tosiaan olleet 80-luvun lopulla nollissa vaan lähinnä kaksinumeroisissa luvuissa eikä lainaa saanut läheskään niin hövelisti, eivätkä kämppien arvostukset siten olleet kuplassa (eikä siten lainojen määrät niin suuria).
Lisäksi kuten mainitsin, niin massamuotoinen yksityisihmisten sijoitusasuntoihin perustuva vivutettu asuntosijoittaminen on se potentiaalinen suuri ongelma. Ei niin paljoa yksittäisten ihmisten asuntolainat - vaikka niissäkin välillä jää pankille luu käteen.
8 tykkäystä
Ihan mielenkiinnosta ja oppimisen riemusta Juurikki näitä penkoo. Ei ole syytä syytellä, vaan käydä keskustelua ja oppia toinen toisiltaan.
Kieltämättä viivyttely negarin kanssa ihmetyttää, jos maaliskuun alun uutisointi liittyy negariin.Yli kuukausi sitten tuli STT:n uutinen, muttei firman omaa pörssitiedotetta. Silloin spelukoitiin tällä foorumilla, oliko kyse peitellystä irtisanomisuutisesta.
Jälkikäteen tarkastellen kurssiliikkeiden mukaan isoa myyntiryntäystä ei silloin tullut. Jos joku olisi osannut päätellä tästä ensimmäisestä uutisesta, että kohta kun laskelmat saadaan, tulee iso luottotappionegari, niin silloin hänen olisi pitänyt käyttää osakkeiden myynnissä sisäpiiritietoa. Se olisi rikos.
Ihan sama. Ei koske Juurikkia, joka ei myynyt, kun tieto työsuhteiden päättymisestä tuli, vaikka aavisteli että olisi ehkä kannattanut myydä. Ja Juurikki sentään on varovainen kuin kettu ensijäillä. Se muuten pelasti Fortumin ja muiden Venäjätoimijoiden romahdukselta.
Entäs itse negari? Jos mittakaava olisi suurinpiirtein, ei perustetta 19,5-lukuun olisi, vaan olisi pitänyt käyttää arviota “no jotaki ehkä 20 milliä” eli 20 olisi luku ollut. Johonkin laskelmiin luottotappiovarausten arvionkin on perustuttava. Nyt luku oli 19,5 M€, ei ympäripyöreä 20 M€ eikä esim. 50 M€.
Juurikki osti tiistai-iltana OmaSp:tä @18.24 ilman sisäpiirisyytösten uhkaa, kun negari oli julkaistu ja porukka oli melkein koko päivän jo ehtinyt uutista pörssikurssin muodossa arvioida. Ostos on jo nätisti plussalla. Ei haittaa.
Tunnusluvut ovat Juurikin mielestä olleet jo vuosikausia OmaSp:lle finanssisektorin parhaat nimenomaan ison riskipreemion takia, kuten joku saman huomannut kertoi tässä keskusteluketjussa maaliskuun alussa. Riskipreemio kiteytyy Juurikin mielestä kolmeen pointtiin: yrityslainojen suuri määrä, vaikeudet saada uusia pikkupankkeja mukaan ja Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminta.
Yrityslainojen suuri osuus lainakannasta ei välttämättä ole pankkialan ammattilaisille sellainen mörkö, kuin maallikoille. Maallikon on mahdotonta arvioida riskin suuruutta, kun ei ole tarpeeksi tietoa ihan perusjutuista, kuten miten hyvät lainan vakuudet on osattu vaatia, miten pian vaaditaan lisävakuuksia esim. rakennusten arvon alentuessa jne.
Pieniä on Suomessa pankkien luottotappiot olleet. Covid-varauksiakin on pyyhitty yli, jolloin neljännesvuositasolla (Q) jonkun pankin luottotappiot eivät ole olleet nollassa, vaan peräti miinusmerkkisiä. Sama ilmiö siis kuin silloin, kun on saatu kirjanpidollisesti aiemmin luottotappioksi merkitty summa ainakin osittain takaisin esim. perittyä takaajilta.
Pakolliset laskennolliset ja harkinnanvaraiset luottotappiovaraukset pitäisi osata merkitykseltään arvioida. Vielä joskus Juurikkikin perehtyy pankkien EU-sääntelyyn, johon luottojen riskiluokituksetkin kuuluu. Ei ole vielä ollut tarpeeksi motivaatiota, kun luottotappiot ovat Suomessa olleet pankkien tuloksenteon kannalta niin marginaalisia.
Toinen iso riski OmaSp:ssä on Juurikin mielestä, että kasvu heikkenee, kun jatkuva uusien pikkupankkien houkuttelu mukaan ei jatkossa ehkä onnistukaan mm. säästöpankkien sopiman keskinäisen etuosto-oikeussopimuksen myötä. OmaSp kuitenkin raportoi myös hyvää orgaanista kasvua, joten ehkä tämä ei ole niin iso ongelma.
OmaSp:n tulevaisuutta uhkaa kolmas riski, joka tavallaan kumoaa lyhytaikaisesti edellisen. Ainakaan Juurikki ei ole vielä ehtinyt perehtyä Handelsbankenin Suomen konttorin pk-yrityspuolen ostoon. Se lisää merkittävästi taantumassa taapertavien laina-asiakasyritysten määrää OmaSp:ssä.
Lohdutukseksi voi sanoa, ettei OmaSp ole näiden haasteiden kanssa yksin. Suomessa ei ole kuin yksi pankki, joka ei isommin edes toivo yrityksiä luottoasiakkaiksi, nimittäin Ålandsbanken. Sen toimitusjohtaja kehua retosti vuosi pari sitten, että fokus on varakkaissa perheissä/henkilöissä, joilla on varaa sijoittaa. Yrityslainat tulevat kyseeseen vain, kun on kyse ko. varakkaiden henkilöasiakkaiden firmoista. Luottojen takuut lienevät näin hanskassa. Muilla Suomen pankeilla voi olla haastavampaa.
Muistutukseksi 31.5.2023 pörssitiedote, johon Juurikki on lihavoinut harmillisen kohdan:
" Sisäpiiritieto: - -
Oma Säästöpankki Oyj (OmaSp) ja Handelsbanken AB ovat 31.05.2023 sopineet järjestelystä, jossa OmaSp ostaa Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminnan. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2024 jälkimmäisellä puolikkaalla ja tarkka ajankohta täsmentyy myöhemmin. Osana pk-yritysliiketoiminnan ostamista OmaSp:lle siirtyvät myös yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, poislukien varainhoito- ja sijoituspalvelut. Ostettava pk-yritysliiketoiminta sijoittuu maantieteellisesti ympäri Suomen.
OmaSp:lle siirtyvän talletuskannan koko on noin 1,2 miljardia euroa ja luottokannan koko noin 460 miljoonaa euroa 31.3.2023 tilanteessa. Liiketoimintakaupan kohteena on kaikkiaan noin 14 000 pk-yritysasiakasta. Lisäksi siirtyy yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin. Samalla Handelsbankenista siirtyy OmaSp:n palvelukseen noin 40 henkilöä vanhoina työntekijöinä.
Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi, OmaSp:
Kauppa on todella positiivinen asia OmaSp:lle. Pankin markkina-asema vahvistuu huomattavasti pk-yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat liiketoimintavolyymit parantavat entisestään OmaSp:n kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta sekä vahvistaa vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti. Siirtyvä talletuskanta vahvistaa OmaSp:n maksuvalmiusasemaa eikä yritysjärjestelyyn liity erillistä rahoitustarvetta. Liiketoimintakaupalla ei ole olennaista vaikutusta OmaSp:n vakavaraisuuteen. Kauppahinta on transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 15 miljoonalla eurolla. Kauppahinta maksetaan käteisellä, joten transaktiolla ei ole vaikutusta yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrään. Tavoitteena on tehdä siirto asiakkaille mahdollisimman helpoksi ja asiakkaat voivat toistaiseksi jatkaa Handelsbankenin pankkipalveluiden käyttöä normaalisti.>"
Vuosi on kohta kulunut. OmaSp voisi taas tiedottaa kaupan etenemisesta, tarkentaa muuttuneet talletus- ja luottokantojen koot, kertoa siirtyvän lainakannan riskiluokat (niin tulisi nekin opiskeltua). Vähintään tulisi kertoa, ettei negari eli harkinnanvarainen luottotappiovaraus liity tähän Handleskauppaan. Eihän?
18 tykkäystä
Mä en ihmettele. Kun tuosta on firma ensimmäisen kerran saanut vihiä, on se ollut riittävä peruste erottamiselle. Sen sijaan, ei ole järkeä pistää heti tiedotetta ulos kun ollaan epävarmoja että mitä helvettiä on tapahtunut. Siinä on aina riski että sitten todellisuudessa asiat onkin menneet toisella lailla ja sitten on tiedotettu turhaan tai virheellistä tietoa, joten ensin on tehty selvitys ja kun se on valmistunut niin tiedote ulos. En voi itse tältäkään osin moittia pankin toimintaa.
Haluan kuitenkin kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita opponentteja ja puolesta puhujia. Keskustelu on ollut laadukasta ja esiin on tuotu paljon hyviä pointteja. Vaikka itse aionkin holdailla, ainakin toistaiseksi, niin arvostan kritiikkiä paljon. Saa reflektoida sen avulla ja voi paremmin seurata yhtiön kehitystä, että jos nämä riskit alkavat oikeasti toteutua isommissa määrin niin sitten voi irtautua. En usko että niin käy, mutta pointti joka tapauksessa se, että tällainen hyvä keskustelu tekee meistä kaikista parempia sijoittajia.
37 tykkäystä
Tämän yhteydessä Handelsbankenilta siirtyy konttoreita OmaSp:lle kolmelle uudelle paikkakunnalle: Vantaa, Kuopio ja Vaasa. Uskoisin, että tätä kautta tulee uusia asiakkaita Oma Säästöpankille etenkin Handelsbankenilta. Kaupan myötä konttoriverkosto täydentyy ja pienien pankkien fuusioita ei tarvita ainakaan konttoriverkoston kasvattamiseen.
2 tykkäystä
Tämä on hyvä pointti. Näillä korkotasoilla (huom. nollakorkotasoon tottuminen), kun kuuluu se ensimmäinen jään risahdus jalkojen alla, ei tiedä mitä se seuraava askel tuo tullessaan. Tämä, että yrityksestä on jouduttu irtisanomaan henkilö(itä) ei kuulosta siltä, että kyseessä on vain yksi epäonnistunut projekti vaan siellä on oikeasti salkullinen sitä itseään. Nyt toki korkohuiput näyttää olevan jo saavutettu, joten todennäköisyydet dominoefektille laskevat.
Oma riskimittarini sanoo, että nyt tämän lapun kanssa saa olla erittäin tarkkana, että mitä sieltä seuraavana tulee. Yllättävän vähän markkina on tähän mennessä lyönyt.
6 tykkäystä
Noussut ROA suhteessa verrokkeihin indikoisi että lainakannan riskiprofiilia on nostettu nimenomaan vasta vuosina 2019 ->.
Samaan aikaan tasetta on vivutettu eli resilienssi luottotappioita vastaan on laskenut. Ydinpääomasuhteet laskeneet voimakkaasti. Pelimerkit on työnnetty korkean riskin lainoihin korkeasuhdanteessa.
Omaspissa ei selvästi taseen hallinta ole kovin ammattimaista. Juuri vähän aikaa sitten piti ottaa debentuuri kun likviditeettisalkku oli suojaamatta, ettei jouduta finanssivalvonnan tarkkailuun. Nyt luottoja on luokiteltu matalempiin riskiluokkiin eli taas painetta ydinpääomaan.
10 tykkäystä
Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin kommentti Facebookissa Turtiolle 5.3.2024, kun varatoimitusjohtaja Pasi Turtio ilmoitti jättävänsä OmaSP:n:
“Kiitos kaima kaikesta tähän saakka ja tsemppiä tulevaan. Meidän ystävyys on ikuista 
”
Miksi Turtio lähti? Liittyvätkö Turtion lähtö ja 19,5 miljoonan euron luottotappiokirjaus toisiinsa? Ajallisesti eroa on noin kuusi viikkoa.
Miksi agrologi Turtio on edennyt varatoimitusjohtajaksi asti? Sydänlammin valinta? Ennenvanhaan luottosäännöstelyaikana 1970/1980-luvulla hyvät miehet merkonomin tai agrologin koulutuksella pääsivät ainakin maalaispankeissa korkeisiin asemiin. Nyt pitäisi jo kaikkien ylimpien johtajien olla analyyttisia ja matemaattisesti lahjakkaita korkeakoulutettuja henkilöitä. Esim. rahoituksen tai laskentatoimen KTM:iä.
OmaSP vaikuttaa olevan isännätön talo, koska suurimmat osakkeenomistajat ovat Säästöpankkisäätiöitä. Tämä saattaa johtaa siihen, että toimitusjohtaja ohjaa venettä eri tavalla kuin toimitusjohtaja ohjaisi kasvollisen omistajan omistamassa pankissa.
Zsarista realisoitunut luottotappio (14 miljoonaa euroa?) ja tämä uusin luottotappio, 19,5 miljoonaa euroa eivät vakuuta minua siitä, että OmaSP:n kulttuuri olisi analyyttinen ja ammattimainen.
YLE 2022: “Suurin velkoja on Oma Säästöpankki, jonka osuus haukkaa summasta yli 14 miljoonaa.”
Kasvollisen omistajan omistamassa pankissa olisi nyt suuri todennäköisyys, että myös Sydänlammi lähtisi hakemaan uusia haasteita. Jos tämä “luottotappioyllätys” jäisi 90% todennäköisyydellä tuohon 19,5 miljoonaan euroon, voisi Sydänlammi jatkaa.
Uudella toimitusjohtajalla olisi aito intressi kertoa kaikki riskit inhorealistisesti julkisuuteen. Nykyisellä toimitusjohtajalla tällaista intressiä ei ole, vaan intressi voisi olla jopa päinvastainen. Inhorealistisesti ajatelleen nykyisen toimitusjohtajan kannattaisi pelata jopa aikaa ja nostaa edelleen suurta palkkaa ja sitten eläköityä säästöjen varassa, jos luottokanta on huono.
13 tykkäystä
Täällä on keskusteltu siitä, oliko negaritiedotteessa paremmin päin selittelyä. Miksi tiedotteessa myönnettiin suoraan, että firma on tehnyt sisäisiä virheitä, jos omia virheitä haluttaisiin peitellä? Sisäiset virheet saa tilanteessa myös toimitusjohtajan näyttämään epäonnistuneelta.
“Tapahtuman taustalla on Yhtiön luotonantoon liittyvän ohjeistuksen rikkominen, jonka seurauksena yksittäisiä asiakaskokonaisuuksia muodostettiin tietoisesti virheellisesti.”
Jos olisi haluta silotella, niin silloinhan olisi voitu ulospäin kertoa vain se, että luottotappioita tulee jostain lainakokonaisuudesta tai -kokonaisuuksista. Jättää kertomatta, että firman sisällä on mokailtu ja vieläpä tietoisesti. Tietoinen ohjeistuksen rikkominen kuulostaa ainakin itsestäni suhteellisen vakavalta, mutta näin se on haluttu viestiä siitä huolimatta.
5 tykkäystä
OmaSP on viidessä vuodessa noussut noin 160 % + osingot. Ihan pelkästään ikuiseksi lupaukseksi tätä ei voi sanoa, mutta toki jos on hypännyt kyytiin vasta viime metreillä, on tilanne erilainen.
8 tykkäystä
Tuolla lupauksella sinulle lienee ovet auki sekä pörssiyhtiöiden talousosastoilla, että tilintarkastajien puolella. Kenties yksittäiset isot talot tuohon pystyvät, mutta suurin osa yrityksistä julkaisee raportit noin kuukauden (+/-) kvartaalin vaihteen jälkeen ja se ei johdu siitä, että kuvien asettelemiselle ja taitolle varattaisiin 3-4 viikkoa aikaa.
Sitten se mielenkiintoisempi aihe ja kysymys analyytikolle @Kasper_Mellas. Yhtiö tiedotti yksittäisten asiakaskokonaisuuksien virheellisestä muodostamisesta ja reagoi siihen arvonalennuistappion varauksella, niin mikä muu virheellinen tieto voisi aiheuttaa suoran arvonalennustappion kuin useampaan kertaan kirjatut/käytetyt vakuudet?
4 tykkäystä
Mietipä mitä merkitystä sillä on muille yhtiöille tai yhtiön omistajalle, jos samasta konsernista tai saman omistajan intressiyhtiöistä kaatuu edes yksi yhtiö. Jos konkurssilla on vaikutusta yhtiöille ja omistajalle, voisiko sillä olla vaikutusta myös rahoittajalle? Pitäisikö pankin huomioida samaan intressipiiriin kuuluvat yhtiöt yhtenä kokonaisuutena vai erillisinä yhtiöinä, kun mietitään yhtiöiden rahoittamista ja riskiä?
1 tykkäys
EBAn ohjeen mukaan asiakaskokonaisuus täytyy muodostaa “tartuntavaaran” perusteella, jossa on aina vähän tulkinnanvaraisuutta ja siten jää aukko myös väärinkäytöksille, jos pankin sisäiset compliance-prosessit ovat heikot.
Ei liene sattumaa, että eräällä toisella kotimaisella “2nd tier” pankilla on ollut tässä asiassa huomautettavaa historiassa:
4 tykkäystä
Tässä vielä muutamia pohdintoja tiistain tiedotteeseen liittyen sekä täällä käytyyn aktiiviseen keskusteluun. Tietoa tapahtuneesta on tällä hetkellä vähän, joten keskeinen kysymys tietenkin on, että oliko tämä yksittäistapaus vai osa laajempaa ongelmaa. Toistaiseksi emme ole lähteneet spekuloimaan tätä liikaa vaan odotamme johdon tarjoavan Q1-raportilla ja tulosinfossa lisätietoja tapahtumien kulusta. Yhtiöhän pitää poikkeuksellisesti nyt myös Q1:stä webcastin, todennäköisesti juuri tämän tapauksen johdosta.
Mittakaavan osalta summa on toki yksittäistapaukseksi todella iso ja se totta kai nostaa epävarmuutta yhtiön prosesseihin sekä luottokantaan liittyen. Kuitenkin on tärkeä huomioida, että konsernin näkökulmasta summa ei ole erityisen dramaattinen ja jos kyseessä on kertaluonteinen varaus, niin ei tällä olennaista vaikutusta pankin vakavaraisuuteen ole. Tämä alaskirjaushan syö alle puolet Q1-tuloksesta.
Mitä tulee luottokannan yleiseen riskisyyteen, niin onhan OmaSp:llä ollut viime vuosinakin selvästi verrokkiryhmää korkeammat luottotappiot (viimeisen 8v keskiarvo 0,26 % lainakannasta vs. pohjoismaisilla verrokeilla keskimäärin ~0,1 %). Olennaista ei kuitenkaan ole pelkkä luottotappioiden määrä, vaan miten nämä suhteutuvat pankin saamiin tuottoihin ja vakavaraisuuteen. Historiassa OmaSp:n korkeammat marginaalit ovat enemmän kuin kompensoineet tätä korkeampaa riskiä, ja OmaSp:n luottotappioista oikaistu marginaali on ollut erinomaisella tasolla viime vuosina. Toki näihin vuosiin ei ole osunut kunnon taantumaa, eli todellinen happotesti on vielä tekemättä.
Meidän käsityksemme mukaan Zsariin liittyvät saamiset on jo alaskirjattu (iso osa tehtiin jo useampi vuosi sitten, kun Zsar meni saneeraukseen 2020), joten nämä tiedotetut väärinkäytökset ja niihin kohdistuvat luottotappiovaraukset liittynevät johonkin toiseen kokonaisuuteen.
Tähän en valitettavasti osaa ottaa kantaa. Saattaa mennä kuten @Jamor tuossa aiemmin kirjoitti.
Kyse voi osaltaan olla hyvästä hinnoitteluvoimasta, kuten tässä kommentissa kuvaillaan:
Toisaalta kovan kasvun mukana voi tulla keskimääräistä riskisempää lainakantaa. Uskon, että totuus on jossain näiden ääripäiden välimaastossa. Riskisyyttä tarkasteltaessa pitää myös erottaa esimerkiksi asuntolainat ja yrityslainat toisistaan. Asuntoluotot ovat luonteeltaan selvästi vähäriskisempiä ja lainakannat hyvin hajautuneita. Suuremmat luottotappiot tulevatkin yleensä yrityspuolelta. OmaSp on kasvanut vahvasti molemmissa luokissa.
CET1-tavoitteen alarajaan olisi vielä matkaa lähes 3 %:n luottotappioiden verran (eli noin 165 MEUR). Vertailun vuoksi: keskeisistä pohjoismaisista verrokeista suurin finanssikriisissä nähty vuositason lukema oli 1,9 % lainakannasta. Tämä yksinkertainen laskelma ei myöskään huomioi jatkuvasti kertyvää tulosta (meidän ennusteillamme +100 MEUR vuodessa). Vähimmäisomavaraisuusvaatimukseen matkaa on vieläkin enemmän. Pankin vakavaraisuuden ja toimintaedellytysten kannalta en siis olisi lainkaan huolissani. Tilikauden tuloksen kautta luottotappiotasoilla on luonnollisesti kuitenkin olennainen vaikutus pankin osakkeen arvoon.
Käytännössä luottotappioiden täytyisi räjähtää käsiin ennennäkemättömällä tavalla ennen kuin olennaisia haasteita ilmaantuisi vakavaraisuuden näkökulmasta. Toki tällaisessa skenaariossa luottamuspula heijastuisi ensimmäisenä markkinarahoituksen saatavuuteen ja hintaan.
Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, kun lainakanta on matkalla kasvanut. Olennaista onkin pankin nykyinen ”markkinaosuus” näiden konkurssiyhtiöiden keskuudessa. Näin ollen siitä, että merkittäviä luottotappioita ei historiassa ole nähty ei sinällään voi vielä päätellä, ettei nykyinen lainakanta sisältäisi riskejä. Ongelma on, että kumpaankaan suuntaan (hyvässä tai pahassa) ei tällä hetkellä ole juurikaan näkyvyyttä.
On myös hyvä huomata, että finanssikriisin aikaan OmaSp oli vielä hyvin pieni ja koronapandemian aikana erilaisia tukia jaettiin varsin auliisti, eikä tilanne kärjistynyt syväksi kriisiksi. Kunnon stressitestiksi OmaSp:lle näistä ajanjaksoista ei siten mielestäni ole.
Näistä seikoista johtuen OmaSp:n tai minkä tahansa muun pankin iskunkestävyys konkurssien lisääntyessä on pankin ulkopuoliselle arvioijalle siten lähinnä uskon asia. Jotain osviittaa saa toki pankin julkaisemista liitetiedoista, jotka kuvaavat luottokannan laatua ja sen kehitystä yli ajan. Tällä hetkellä oma perusskenaariomme hinnoittelee maltillisesti kasvavia luottotappioita, mutta mitään riskienhallinnan laajamittaista pettämistä ei mielestämme ole perusteltua nykytiedoilla olettaa.
En nyt ihan sanoisi niinkään, ettei mitään riskejä tällä hetkellä hinnoitella. Tuo nykyinen tavoitehinta vastaa noin 1,5x P/B-kerrointa (Handelsbankenin liiketoimintojen arvioitu arvo huomioiden), joka on perusteltavissa noin 16 %:n oman pääoman tuotolla ja varsin korkealla 11–12 %:n oman pääoman tuottovaatimuksella. Pankin ROE oli viime vuonna ~24 % ja tämän vuoden ennusteillamme ~19 %. Siten tuo arvonmäärityksemme huomioi kyllä kannattavuustason heikentymistä. Riittävästi vai ei, se selvinnee tulevaisuudessa.
Handelsbankenin yritysasiakasliiketoiminnan vastaanottaminen oletettavasti vaikuttaa OmaSp:n arvoon positiivisesti. Tätä ei tulosennusteissamme ole vielä huomioitu. Kaupan vaikutuksista luvattiin lisätietoja Q1-raportilla.
Nykyiset ennusteemme sisältävät oletuksen ~0,3 %:n luottotappiotasosta (kaava: luottotappiot/keskimääräinen lainakanta) vuosille 2025–2027e. Historiallinen taso OmaSp:llä on ollut keskimäärin tämän alle. Tälle vuodelle ennustettu määrä on 0,64 %. On tuossakin siis luottokannan mahdollisia riskejä huomioitu. En siis osta väitettäsi, ettei minkäänlaisia riskejä ole analyysissämme hinnoiteltu. Enemmänkin kysymys on siitä, että onko tätä tehty riittävissä määrin.
Olemme myös olettaneet, että laskevat markkinakorot, nousevat rahoituskustannukset ja näiden mukana heikentyvä korkokatemarginaali vaikuttavat negatiivisesti korkokatteen kertymään. Tuloskasvu selittyykin ennusteissamme ennen kaikkea lainakannan lähivuosien kasvulla. Ennusteissamme lainakanta kasvaa kuitenkin selvästi maltillisemmin kuin historiassa ja lisäksi matalammalla kannattavuudella.
Meidän olisi tarkoitus saada yhtiön johto myös InderesTV:hen Q1-tuloksen jälkeen. Jos täällä on kysymyksiä jo täällä esitettyjen lisäksi, niin laittakaahan tulemaan!
57 tykkäystä
Ihan totta, että nykyiseen lainakantaan ei ole näkyvyyttä. Oma kommenttini liittyi keskusteluun, minkälainen kulttuuri OmaSP:ssä mahdollisesti on ollut. 2020-2023 Suomessa tapahtui noin 10 500 konkurssia. Vaikka emme näe tulevaan, tiedämme aika hyvin sen, kuinka paljon luottotappioita Oma SP:lle tuli tällä aikavälillä. Siitä pystyy päättelemään jotain aiemmasta lainakannasta ja kuinka paljon näiden konkurssien riskeistä realisoitui Oma SP:lle. Toki on mahdollista, että lainakantaan on hiljattain tullut lisää riskiä tai että yrityksen lainoittamisen kulttuuri on heikentynyt viime aikoina.
Finanssikriisiä vertasin viime vuoteen siksi, että konkursseja tuli suunnilleen yhtä paljon. En tarkoittanut sitä, että Oma Sp:llä olisi näyttöjä finanssikriisistä. Tuista huolimatta 2020 tilastoitiin noin 2750 konkurssia, mikä on yli keskiarvon (viimeiset 15v tilastot). 2023 noin 3300, mikä on poikkeuksellisen paljon. Jos edes viime vuosi ei käy stressitestiksi, sitten meidän pitää odottaa 90-luvun kaltaista lamaa. 
Tällä tietoa Suomessa kuitenkin käännytään ensi vuonna kasvuun. Toivotaan niin!
2 tykkäystä
Läheltä seuranneena tuntuu olevan erikoisen kova hinku toitottaa sitä jatkuvaa kovaa kasvua. Uskon, että Liedon SP:n potti oli vakaata. Sieltä tosin lähti Someron Säästöpankkiin ja muuallekin asiakkaita kun arvo-osuustilit lopetettiin. Tuollaisella kasvulla ei voi olla noin vähän luottotappiota/varauksia. Onko paine kova jättää huomiotta järjestämättömät luotot eli 3kk tai vanhemmat, joista rästissä korkoja tai lyhennyksiä ja joissa lisäksi vakuusvajetta. OmaSp:n riskin/luotonseuranta herättää epäilyksiä. Mitä riskejä tuleekaan tänä vuonna siitä pienyritysten ostopotista?
1 tykkäys
Varmasti voimakas kasvu altistaa korkeammille riskeille, mutta ei se ole kaikilta osin välttämätön seuraamus.
Olen paljon kuullut omilta asiakkailtani ja kontakteiltani sitä, että Omaspeen asiakkaaksi on vaihdettu siitä syystä, että sieltä saa palvelua. Paljon on tyytymättömiä asiakkaita oman pankkinsa palvelun hitauteen tai sen puutteeseen ja tähän rakoon Omasp on pystynyt iskemään nopealla palvelulla. Hyvä palvelu on ollut Omaspeen kilpailuetu ja sen säilymistä on syytä seurata.
Pankinvaihtajien joukossa on varmasti myös niitä jotka ei lainaa muualta saa, mutta paljon olen kuullut hyvien ja maksukykyisten asiakkaiden siirtymisestä hyvän palvelun ansiosta Omaspeen asiakkaaksi.
4 tykkäystä