Tässä vielä muutamia pohdintoja tiistain tiedotteeseen liittyen sekä täällä käytyyn aktiiviseen keskusteluun. Tietoa tapahtuneesta on tällä hetkellä vähän, joten keskeinen kysymys tietenkin on, että oliko tämä yksittäistapaus vai osa laajempaa ongelmaa. Toistaiseksi emme ole lähteneet spekuloimaan tätä liikaa vaan odotamme johdon tarjoavan Q1-raportilla ja tulosinfossa lisätietoja tapahtumien kulusta. Yhtiöhän pitää poikkeuksellisesti nyt myös Q1:stä webcastin, todennäköisesti juuri tämän tapauksen johdosta.
Mittakaavan osalta summa on toki yksittäistapaukseksi todella iso ja se totta kai nostaa epävarmuutta yhtiön prosesseihin sekä luottokantaan liittyen. Kuitenkin on tärkeä huomioida, että konsernin näkökulmasta summa ei ole erityisen dramaattinen ja jos kyseessä on kertaluonteinen varaus, niin ei tällä olennaista vaikutusta pankin vakavaraisuuteen ole. Tämä alaskirjaushan syö alle puolet Q1-tuloksesta.
Mitä tulee luottokannan yleiseen riskisyyteen, niin onhan OmaSp:llä ollut viime vuosinakin selvästi verrokkiryhmää korkeammat luottotappiot (viimeisen 8v keskiarvo 0,26 % lainakannasta vs. pohjoismaisilla verrokeilla keskimäärin ~0,1 %). Olennaista ei kuitenkaan ole pelkkä luottotappioiden määrä, vaan miten nämä suhteutuvat pankin saamiin tuottoihin ja vakavaraisuuteen. Historiassa OmaSp:n korkeammat marginaalit ovat enemmän kuin kompensoineet tätä korkeampaa riskiä, ja OmaSp:n luottotappioista oikaistu marginaali on ollut erinomaisella tasolla viime vuosina. Toki näihin vuosiin ei ole osunut kunnon taantumaa, eli todellinen happotesti on vielä tekemättä.
Meidän käsityksemme mukaan Zsariin liittyvät saamiset on jo alaskirjattu (iso osa tehtiin jo useampi vuosi sitten, kun Zsar meni saneeraukseen 2020), joten nämä tiedotetut väärinkäytökset ja niihin kohdistuvat luottotappiovaraukset liittynevät johonkin toiseen kokonaisuuteen.
Tähän en valitettavasti osaa ottaa kantaa. Saattaa mennä kuten @Jamor tuossa aiemmin kirjoitti.
Kyse voi osaltaan olla hyvästä hinnoitteluvoimasta, kuten tässä kommentissa kuvaillaan:
Toisaalta kovan kasvun mukana voi tulla keskimääräistä riskisempää lainakantaa. Uskon, että totuus on jossain näiden ääripäiden välimaastossa. Riskisyyttä tarkasteltaessa pitää myös erottaa esimerkiksi asuntolainat ja yrityslainat toisistaan. Asuntoluotot ovat luonteeltaan selvästi vähäriskisempiä ja lainakannat hyvin hajautuneita. Suuremmat luottotappiot tulevatkin yleensä yrityspuolelta. OmaSp on kasvanut vahvasti molemmissa luokissa.
CET1-tavoitteen alarajaan olisi vielä matkaa lähes 3 %:n luottotappioiden verran (eli noin 165 MEUR). Vertailun vuoksi: keskeisistä pohjoismaisista verrokeista suurin finanssikriisissä nähty vuositason lukema oli 1,9 % lainakannasta. Tämä yksinkertainen laskelma ei myöskään huomioi jatkuvasti kertyvää tulosta (meidän ennusteillamme +100 MEUR vuodessa). Vähimmäisomavaraisuusvaatimukseen matkaa on vieläkin enemmän. Pankin vakavaraisuuden ja toimintaedellytysten kannalta en siis olisi lainkaan huolissani. Tilikauden tuloksen kautta luottotappiotasoilla on luonnollisesti kuitenkin olennainen vaikutus pankin osakkeen arvoon.
Käytännössä luottotappioiden täytyisi räjähtää käsiin ennennäkemättömällä tavalla ennen kuin olennaisia haasteita ilmaantuisi vakavaraisuuden näkökulmasta. Toki tällaisessa skenaariossa luottamuspula heijastuisi ensimmäisenä markkinarahoituksen saatavuuteen ja hintaan.
Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, kun lainakanta on matkalla kasvanut. Olennaista onkin pankin nykyinen ”markkinaosuus” näiden konkurssiyhtiöiden keskuudessa. Näin ollen siitä, että merkittäviä luottotappioita ei historiassa ole nähty ei sinällään voi vielä päätellä, ettei nykyinen lainakanta sisältäisi riskejä. Ongelma on, että kumpaankaan suuntaan (hyvässä tai pahassa) ei tällä hetkellä ole juurikaan näkyvyyttä.
On myös hyvä huomata, että finanssikriisin aikaan OmaSp oli vielä hyvin pieni ja koronapandemian aikana erilaisia tukia jaettiin varsin auliisti, eikä tilanne kärjistynyt syväksi kriisiksi. Kunnon stressitestiksi OmaSp:lle näistä ajanjaksoista ei siten mielestäni ole.
Näistä seikoista johtuen OmaSp:n tai minkä tahansa muun pankin iskunkestävyys konkurssien lisääntyessä on pankin ulkopuoliselle arvioijalle siten lähinnä uskon asia. Jotain osviittaa saa toki pankin julkaisemista liitetiedoista, jotka kuvaavat luottokannan laatua ja sen kehitystä yli ajan. Tällä hetkellä oma perusskenaariomme hinnoittelee maltillisesti kasvavia luottotappioita, mutta mitään riskienhallinnan laajamittaista pettämistä ei mielestämme ole perusteltua nykytiedoilla olettaa.
En nyt ihan sanoisi niinkään, ettei mitään riskejä tällä hetkellä hinnoitella. Tuo nykyinen tavoitehinta vastaa noin 1,5x P/B-kerrointa (Handelsbankenin liiketoimintojen arvioitu arvo huomioiden), joka on perusteltavissa noin 16 %:n oman pääoman tuotolla ja varsin korkealla 11–12 %:n oman pääoman tuottovaatimuksella. Pankin ROE oli viime vuonna ~24 % ja tämän vuoden ennusteillamme ~19 %. Siten tuo arvonmäärityksemme huomioi kyllä kannattavuustason heikentymistä. Riittävästi vai ei, se selvinnee tulevaisuudessa.
Handelsbankenin yritysasiakasliiketoiminnan vastaanottaminen oletettavasti vaikuttaa OmaSp:n arvoon positiivisesti. Tätä ei tulosennusteissamme ole vielä huomioitu. Kaupan vaikutuksista luvattiin lisätietoja Q1-raportilla.
Nykyiset ennusteemme sisältävät oletuksen ~0,3 %:n luottotappiotasosta (kaava: luottotappiot/keskimääräinen lainakanta) vuosille 2025–2027e. Historiallinen taso OmaSp:llä on ollut keskimäärin tämän alle. Tälle vuodelle ennustettu määrä on 0,64 %. On tuossakin siis luottokannan mahdollisia riskejä huomioitu. En siis osta väitettäsi, ettei minkäänlaisia riskejä ole analyysissämme hinnoiteltu. Enemmänkin kysymys on siitä, että onko tätä tehty riittävissä määrin.
Olemme myös olettaneet, että laskevat markkinakorot, nousevat rahoituskustannukset ja näiden mukana heikentyvä korkokatemarginaali vaikuttavat negatiivisesti korkokatteen kertymään. Tuloskasvu selittyykin ennusteissamme ennen kaikkea lainakannan lähivuosien kasvulla. Ennusteissamme lainakanta kasvaa kuitenkin selvästi maltillisemmin kuin historiassa ja lisäksi matalammalla kannattavuudella.
Meidän olisi tarkoitus saada yhtiön johto myös InderesTV:hen Q1-tuloksen jälkeen. Jos täällä on kysymyksiä jo täällä esitettyjen lisäksi, niin laittakaahan tulemaan!