Tässä olennaista on, että kenen AAA. En tiedä millä perustein pankit saa nuo omat asteikkonsa määritellä, mutta tuskimpa niiden pitää noudattaa S&P:n tai muun julkisen luokittajan asteikkoja 
5 tykkäystä
Nuo ovat pankin sisäisiä luottoluokituksia, joilla ei tosiaan ole tekemistä julkisten luottoluokittajien asteikoiden kanssa. Vertailun vuoksi edes Suomen valtio ei yllä AAA-tasolle. Näin ollen nuo eivät mielestäni ole vertailukelpoisia oikein mihinkään. OmaSp:n vuosikertomuksen perusteella esimerkiksi AA-A+ luottoluokituksen asiakkaat ovat jo “kohtuullisen riskin” asiakkaita. Nopealla etsinnällä löytämäni datan perusteella (en ota vastuuta oikeellisuudesta) tuon luokituksen asiakkaiden luottotappiotodennäköisyys viiden vuoden aikaperiodilla on Moodysin asteikolla <0,5 % (luottotappio kerran 200 vuodessa), minkä lisäksi näistä keskimäärin saadaan vakuuden tai muiden ehtojen turvin noin 60 % lainapääomasta takaisin. Kansankielellä nämä varmasti kääntyisivät erittäin matalan riskiluokan asiakkuuksiksi.
19 tykkäystä
Juuri näin, tässä on taas mennyt toimittajalla todennäköisesti puurot ja vellit sekaisin, eikä tuollaista vertailua voi järkevästi tehdä.
3 tykkäystä
Maanantaina kuullaan mestareiden kootut selitykset. Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin ihan omatekemien luottoluokitusten perusta. Oma Sp:n suurimpia omistajia ovat paikalliset säästöpankkisäätiöt ja osuuskunnat. Sääliksi käy, maalikkoja viedään kuin litran tonkkaa.
Avaisitko tätä hieman yksityiskohtaisemmin? Kiinnostaa näin maallikkona ja osakkeenomistajana.
5 tykkäystä
Olisipa mukava tietää, miksi OMASP toiminta menee joillakin näin tunteisiin?
Minusta tässä ei ole sen suurempaa draamaa. Luottotappiota ja erillinen huijaustapaus joka epäilemättä käsitellään (tai on käsitelty) oikeudessa, tekijä saa rangaistuksensa ja pankki korvauksensa. En millään saa tästä käännetyksi “maallikkojen vienniksi kuin litran tonkkaa*” tai edes “ensimmäistä risahdusta pettävästä jäästä”. Uskottavuus ei myöskään käsittääkseni murene, ajojahti ala, lain yli ei ole kävelty, hiljaista kautta ei liene käytetty tekosyynä, Turtion omat sivukuviot eivät taida olla a) konkurssissa b)“kaaoksen” syynä eikä pankki ole imuroinut riskiä mitenkään erityisen paljon.
Lisää helmiä:
Edellä luetellut päättömät spekulaatiot löytyvät kuitenkin kaikki tästä ketjusta julkisuuteen tulleiden ongelmien julkaisun jälkeen kirjoitettuina. Onko porukalla näin paljon hampaankolossa Omasp:ta vastaan vai mistä moinen sokea perättömyyksien kirjoittelu kumpuaa?
*Oikea muoto sanonnasta on muuten “viedä kuin litran mittaa”.
15 tykkäystä
Hallituksella on yleinen vastuu Oma Sp:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.Hallitus on vahvistanut pankin strategiaa,organisaatiota,kirjanpitoa ja varainhoidon valvontaa koskevat periaatteet ja nimittää Oma sp:n tj:n .Toimitusjohtaja vastaa OmaSp:n strategian toteuttamisesta ja juoksevien asioiden hoidosta Hallituksen antamien ohjeiden mukaan.**Ilmeisesti näin ei ole toimittu, ei ole välitetty hallituksen antamista ohjeista!! Vaikka hallituksesta löytyy juristia, maisteria, niin tuskin ovat hallitusammattilaisia, vaan pankin kannalta maallikko-jäseniä.Heillä on omat henkilökohtaiset päivittäiset työurat hoidettavanaan ja toiminta sp:n hallituksessa on sivutoimista ( ehkä edustuksellista ?). Lisänä varaukseton luottamus toimitusjohtajaan. Muistan hyvin 90-luvun säästöpankkioikeudenkäynneistä, kun eräiden pankkien hallituksen jäseniltä myös vaadittiin vahingonkorvauksia, jäsenet puolustautuivat juurikin kommentilla,että ollaan vain maallikkojäseniä. Tässäpä näkemykseni.
5 tykkäystä
Heille joilla ei ole maksullista kauppalehden palvelua, pieni kooste jutusta, jonka CocktailJet linkkasi.
Petoksen tehneellä työntekijällä kerrotaan olevan taustalla uhkapeliongelma. Vahinkojen suuruudesta kerrotaan seuraavaa:
Toimitusjohtajan mukaan pankin epäiltyjen rikosten seurauksena kärsimä vahinko on suuruusluokaltaan noin 150 000 euroa.
”Summat ovat pankin mittakaavassa pieniä. Päivänselvää on, että pankin asiakkaille ei ole koitunut epäillyistä rikoksista vahinkoa.”
8 tykkäystä
Oma Säästöpankin Q1-osavuosikatsaus. Lisävaraus johtuu kiinteistötoimialalle tapahtuneesta ohjeiden vastaisesta toiminnasta.
Tammi-maaliskuu 2024
• Korkokate kasvoi tammi–maaliskuussa 58,4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Korkokate oli yhteensä 57,4 (36,2) milj. euroa. Korkokatetta ovat kasvattaneet markkinakorkojen nousu ja lisäksi maaliskuusta 2023 alkaen Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan myötä kasvaneet volyymit.
• Asuntoluottokanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana 0,8 %. Yritysasiakkaiden lainakanta pieneni edellisen 12 kuukauden aikana 1,6 %.
• Talletuskanta pieneni edellisen 12 kuukauden aikana 6,4 %.
• Palkkiotuottojen ja -kulujen nettoerä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä volyymikasvun myötä 22,1 %.
• Liiketoiminnan tuotot yhteensä kasvoivat tammi–maaliskuussa 46,1 % vertailukauteen nähden.
• Liiketoiminnan kulut pysyivät lähes vertailukauden tasolla ja kasvoivat tammi-maaliskuussa yhteensä 1,5 %. Viranomaiskulujen määrä laski vertailukaudesta, koska tilikaudelle 2024 ei kirjata EU-vakausmaksua.
• Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat ensimmäiseltä neljännekseltä yhteensä -23,1 (-1,6) milj. euroa. Yhtiö kirjasi ensimmäiselle neljännekselle 19,5 milj. euron johdon harkinnanvaraisen lisävarauksen tiettyjen asiakkaiden luottoriskiaseman muutoksen vuoksi. Muutoksen taustalla oli yhtiön ohjeiden vastainen toiminta ja sen aiheuttama luottoriskiaseman heikentyminen.
• Ensimmäisen neljänneksen tulos ennen veroja kasvoi ja oli yhteensä 24,7 (23,3) milj. euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen 5,9 %.
• Vertailukelpoinen tulos ennen veroja kasvoi vertailukauteen nähden 6,1 % ja oli yhteensä 25,6 (24,2) milj. euroa.
• Kulu-tuottosuhde parani ja oli 35,2 (50,7) %. Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde parani ja oli 34,1 (47,9) %.
• Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto laski vertailukauteen nähden ja oli 15,5 (19,3) %.
Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi: Tuloskasvu jatkuu merkittävästä lisävarauksesta huolimatta – vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 25,6 miljoonaa euroa ja kasvoi 6,1 prosenttia
”Ensimmäisellä vuosineljänneksellä OmaSp:n liiketoiminnan kehitys jatkui odotuksia parempana haastavasta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta. Molemmat päätulonlähteet jatkoivat vahvaa kasvua. Vertailukelpoinen tulos ennen veroja kasvoi jo 16. kerran peräkkäin suhteessa vertailukauteen, vaikka kvartaalille kirjattiin merkittävä kertaluonteinen lisävaraus.
Korkoympäristö on tukenut edelleen korkokatteen kehitystä ja alkuvuoden aikana kasvua oli 58 % edelliseen vuoteen verrattuna. Myös asiakasmäärien kasvu on pysynyt tasaisena ja palkkiotuotot kasvoivat 22 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Selvitystyössä on ilmennyt, että pankin luotonantoon liittyviä ohjeistuksia on merkittävästi rikottu. Kyse on yksittäistapauksesta, jossa asiakkaiden luottoriskiasemaa on peitelty muodostamalla asiakaskokonaisuuksia tietoisesti virheellisesti ja puutteellisin tiedoin. Kohteet sijoittuvat valtakunnallisesti ympäri Suomea ja kohdistuvat kiinteistötoimialalle. Laajan selvitystyön perusteella on kyetty varmistamaan, että ohjeiden vastainen toiminta kohdistuu noin 3 %:iin OmaSp:n 6 miljardin euron luottosalkusta. Tapahtunut otetaan erittäin vakavasti ja on selvää, että olemme epäonnistuneet, kun kyseinen tapahtumaketju on päässyt syntymään. Olemme ryhtyneet laajoihin konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta kykenemme jatkossa minimoimaan riskin sen suhteen, että mitään vastaavaa pääsisi tapahtumaan.
Näkymät tilikaudelle 2024 (päivitetty 16.4.2024)
Yhtiön kannattava kasvu jatkuu edelleen asiakaskokemukseen ja palveluverkostoon toteutettujen investointien vauhdittamana. Handelsbankenilta hankittava pk-yritysasiakasliiketoiminta parantaa yhtiön tuloksentekokykyä vuoden 2024 toisesta vuosipuoliskosta alkaen.
Arvioimme tilikauden 2024 konsernin vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 120–140 milj. euroa (vertailukelpoinen tulos ennen veroja tilikaudella 2023 oli 143,6 milj. euroa).
22 tykkäystä
Oliko missään linkkiä tulosjulkistukseen vai eikö sitä järjestetä?
1 tykkäys
Totean tähän vielä, että webcastit ovat yleensä puolivuosittain.
Tässä vielä suora linkki:
https://vimeo.com/event/4224593/embed/0b7c9eeb8c/interaction
4 tykkäystä
Omiin korviini tuo, että 3% eli 180 miljoonaa 6 miljardin luottokannasta on altistunut sääntöjen vastaiselle toiminnalle, kuulostaa erittäin pahalle ja valvonta on pettänyt erittäin pahasti. Pankkitoiminta, jos joku, on ennen kaikkea luottamusliiketoimintaa. Toki ei tietenkään tarkoita, että tuo koko summa olisi jotenkin nyt kokonaan menetetty ja varmaan johto on tehnyt parhaan arvion alaskirjauksista jo tulosvaroitusta antaessaan. Ei jatkoon minun osaltani, tuntuu, että 1990-luvun opit on unohdettu. Lieneekö pankinjohtajille taas kelvannut viina, laulu ja naiset vai miksi tuohon sääntöjenvastaiseen toimintaan on joku ryhtynyt ja tuskin kuitenkaan nimenkirjoitusoikeus yhdellä henkilöllä on ollut, kun puhutaan noinkin isoista summista. Mielenkiintoista odotella, tuleeko Fiva mitenkään kommentoimaan asiaa julkisesti!?
Lisäys: Myös @Sauli_Vilen ja @Kasper_Mellas voisi kysyä samaa, onko 1990-luvun opit unohdettu(sarkasmivaroitus), kun ostamaan kehotetaan osaketta juuri nyt!?
@Insinoori oli näköjään tuolla edellä lisännyt vanhaan kommenttinsa, että minun kommenttini on tunteenpurkaus ja että minulla olisi jotakin henkilökohtaista OmaSP:tä kohtaan. Voin vakuuttaa, että suhtautumiseni Oma Säästöpankkiin on ollut täysin neutraali ennen näitä hälyttävä tietoja. 1990-luvun pankkikriisiä ja SKOP:in uhoa ja tuhoa läheltä seuranneena, ikävä kyllä hälytyskellot alkavat soimaan. Viranomaiset eivät myöskään tällaisiin tietoihin suopeasti suhtaudu tartuntavaaran takia, lieneekö jo käynnissä erityistarkastus!?
Mutta eipä siinä mitään, toivotan onnea omistajille ja toivottavasti ei paljastu uusia kupruja, jollei, niin elämä jatkuu ja on varmaan ihan ok sijoitus. Itse jatkan Nordean omistajana ja laitan sormet ristiin, että siellä riskienhallinta toimii.
Kiitos korjaajille @MelonTusk ja @Vanerihands tosiaan 6 miljardia luottokanta eikä 3 miljardia, korjasin oikeat luvut. Aamusilmät🙂
24 tykkäystä
Vaiheeseen 2 viittaukselle piti itselle hakea selitys, niin laitetaan samalla myös muille.
Osaako muut sanoa tarkemmin, miten vakuuksien reaalisointiarvojen voidaan olettaa olevan todenmukaisia siihen, mitä myydessä oikeasti saadaan? Onko nyt papereissa siis lainannoston yhteydessä todettuja lukuja vai käydäänkö todellisia arvoja tässä vaiheessa läpi jne?
OmaSp:n toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi avaa tarkemmin ensimmäisen kvartaalin tulosta sekä ohjeiden vastaista toimintaa tänään klo 11 alkavassa webcast-lähetyksessä. Tervetuloa seuraamaan lähetystä* tästä .
25 tykkäystä
Sekavin tuntein kohti webcastiä, mutta pettyneenä luin tuota tiedotetta.
Olin aikalailla odottanut, että tuo tehty 19,5meur varaus olisi pitäny sisällään koko luottopositioiden koon (19,5meur lainoja, joita vastaan 19,5meur varaus). Tätä olisi sitten purettu sitä mukaan, kun joko asiat selkeytyy ja ns. aito riskiasema avautuu tai tapahtuu vakuuden realisointia. Pidin siis tuota 19,5meur maksimina, joka tästä voi osua tuulettimeen ja todennäköisesti realisoituva määrä murto-osa tästä.
Nyt kuitenkin tilanne on, että harkkinnanvarainen varaus on tehty (180meur lainoja, joita vastaan 19,5meur varaus). Tässä suhteessa tilanne pelottaa, niin että hampaat kolisee. Lainoihin -10% haircutti, niin ollaan maksimivarauksessa. Ympäri Suomea kohdistuva kiinteistölainapositio. Kuulostaa siltä, että siellä on a) murjuja ympäri Suomea tai b) uusia taloyhtiölaina kohteita ostettu nipuissa. Kummassakin vaihtoehdossa on mahdollista, että realisointihinnat vie tuon koko varauksen mennessään, jos alkuperäiset transaktiot on tehty tässä muutaman viime vuoden aikana ja realisointi on toteutettava tälle vuotta. Velallinen ei noita ainakaan uudelleenrahoitettua tässä markkinassa saa. Täytynee toivoa, että lainaus on ollut alkuperäistä rahoitusta, jolloin jonkinlaista omarahoitusosuutta on myös vaadittu. En voisi uskoa, että uutta rahoitusta olisi tehty ilman omarahoitusosuutta, joka toisi siis bufferia tähän kuvioon. Jos kyseessä on ollut Refiä, niin excelistä on voinut löytyä omarahoitusosuus, jolloin varauksestä voi lentää kohta ensimmäiset kipinät.
13 tykkäystä
eikö 3 % / 6 miljardia ole 180 meur eikä 90 meur, vai laskititko tuon jotenkin eri tavalla?
6 tykkäystä
6 tykkäystä
Eikö tosiaan tuu Inderesiltä mitään kommenttia tuloskommentissaan tähän, että käytännössä OmaSp:n lainakannasta 180Me on laadultaan sellaista, että ne on myönnetty ihan väärin perustein / yhtiön toimintatapoja rikottu tässä? “Yllätyksetön raportti” → minun mielestä tuo on järkyttävä pettyms että 3 % luottokannasta on annettu ihan miten sattuu.
En myöskään kyllä luottaisi, että tämä loppu 97 % olisi sitten jotenkin erityisen paljon laadukkaampaa luottokantaa kun tällainen on päässyt tapahtumaan jo. Kyllähän tämä täytyy diskontata OmaSp:n tulos- ja tasepohjaiseen valuaatioon selvästi ja niin markkinat tekevätkin, perustellusti. Toisaalta, P/B on edelleen > 1 joten vaikea tätä halvaksi on perustella tällä taseen laadulla. Pääomantuottoja (ja siten tulospohjaisia kertoimia koska kyse on tasebisneksestä) en paljon tuijottelisi kun historialliset lukemat on ajalta, jotka ei ole kovinkaan relevantteja tästä eteenpäin katsoessa.
EDIT: Jatkan vielä:
“Kyse on yksittäistapauksesta, jossa asiakkaiden luottoriskiasemaa on peitelty muodostamalla asiakaskokonaisuuksia tietoisesti virheellisesti ja puutteellisin tiedoin. Kohteet sijoittuvat valtakunnallisesti ympäri Suomea ja kohdistuvat kiinteistötoimialalle. Laajan selvitystyön perusteella on kyetty varmistamaan, että ohjeiden vastainen toiminta kohdistuu noin 3 %:iin OmaSp:n 6 miljardin euron luottosalkusta.”
Miten kyse voi olla “yksittäistapauksesta” jos 3% koko luottokannasta on tämän systemaattisen virheen vuoksi myönnetty?
44 tykkäystä
Tämä olisi kyllä mielestäni ollut aikamoinen overkill. Tietysti voi hyvin kysyä, että onko tämä 19,5M€ riittävän kokoinen varaus tuosta 180 M€ potista (n. 11%).
Jos kyse on kiinteistölainoista niin worst case kai on se, että nämä kaikki lainat defaultataan ja pankki ottaa haltuun koko lainoja vastaavan kiinteistöomaisuuden. Mutta ei kai mikään pankki tällaisia määriä 100% lainoitusasteella rahoita eli kiinteistömassan arvo on enemmän kuin tuo lainojen määrä 180M€ (ja lainoja on oletettavasi jo lyhennettykin jonkin verran).
Näitä lukuja en tietysti tiedä, mutta otetaan esimerkkinä että kiinteistömassan arvo on arvioitu alunperin 225M€:oon ja sitä vasten on annettu 180M€ lainaa (80%). Kuvitellaan, että lainoja ei olisi lyhennetty yhtään ja iso osa kohteista olisi ostettu “parempina aikoina” joten oikeasti kiinteistöjen arvo on pudonnut -20% eli niiden arvo onkin oikeasti enää vain lainan verran 180M€. Lainat defaultattiin, joten pankin pitää nyt pystyä myymään tuo 180M€:n kiinteistömassa 180-19,5M€ = 160,5M€ hintaan, jotta varaukset riittävät eikä lisää tarvitse tehdä.
Mutta nämä nyt tosiaan oli ihan hatusta heittettyjä lukuja. Pointtina oli vain se, että ei sitä 180M€ ole taivaan tuuleen heitetty vaan lainaa on myönnetty “liikaa” samoille tahoille, mikä nostaa riskiprofiilia. Mutta tosiaan siitä voi esittää kyllä perustellun epäilyksensä että onko tehty varaus riittävän iso. Joku ilkeämielinen voisi sanoa, että tehty varaus oli juuri sen verran, että tarina kasvavasta tuloksesta saatiin varauksesta huolimatta pidettyä ja lisävarauksia tehdään sitten myöhemmin.
Tämä on kyllä hyvä kysymys. Selitykset mitä itselleni tulee itselleni mieleen on, että kaikki lainat olisi myöntänyt jokin sama henkilö jolloin tämän henkilön toiminta olisi se “yksittäistapaus”. Tai että kyse olisi jostain todella isosta yhdestä asiakkaasta, jolle tuo koko 180M€ on myönnetty, mutta se “väärinkäytös” on juuri se, että tämä 180M€:n asiakkuus on pilkottu näennäisesti pienempiin asiakkuuksiin vaikka oikeasti on yksi ja sama asiakas.
Toivottavasti tästä nyt tulee vielä vähän enemmän tietoa kuin mitä tiedotteissa tähän saakka on ollut.
40 tykkäystä
Paperilla, kyllä. Tosiasiallisesti, ei välttämättä. Kaupunkien ulkopuolella on valtava määrä toimitilakiinteistöjä, joiden realisointi on äärimmäisen haastavaa. Tässä tapauksessa tietty mahdoton arvioida kiinteistövakuuksien laatua. Olisin joka tapauksessa äärimmäisen pessimistinen vakuuksien realisointiarvojen kanssa. Paikalliselta AKA-arvioijalta (tai LKV-arvaajalta) saa aina kivalta näyttävän arviokirjan. Realisointitilanteessa toteutuva kauppahinta voi olla sitten jotain ihan muuta. En Oma Sp:n kohdalla tiedä, arvioivatko kiinteistöt itse pankin sisällä vai käyttävätkö ulkopuolisia arvioitsijoita.
1 tykkäys