Aika suoraan Toimitusjohtaja toteaa epäonnistuneensa ja kertoi melko tarkasti, että johtavassa asemassa oleva henkilö on vääristellyt tietoja ja painostanut päätöksiin. Järjestelmät toimivat TJ:n mukaan oikein, mutta valheellisesti syötetty data esti havaitsemisen. Tuon whistle-blowing järjestelmän suolaus särähti korvaan. Kaiketi Yhtiössä on ollut hiljaista tietoa ja kaffehuoneella nuristu, että joku painostaa tai huomattu, että jokin ei aivan täsmää, mutta virallista ilmoitusta järjestelmän kautta ei ole tehty. Tämä voi kertoa kulttuurista, että esimiehiä ei uskalleta haastaa, kun ei uskota sillä olevan kuin negatiivisia henkilökohtaisia vaikutuksia jatkossa.
Laskin nyt tätä pöljänä poikana siten, että tämän kyseisen väärintekijän vastuulla on ollut 200meur siivu pankin uloslainauksesta, josta 150meur on ollut ihan normaalia lainausta, jonka kanssa ei ole ollut epäselvyyksiä. Neljäsosaan tästä liittyy kepulia eli 50meur lainoja vastaan on tehty 19,5meur harkinnanvaraista varausta. Tämä luo hieman selkänojaa, ettei tästä erikoistilanteesta ehkä tärähdä viimeisen viivan alle enempää kuin tähän asti on kirjattu.
En jaksa kelata koko videota, mutta toimari sanoi että järjestelmään on ollut mahdollista syöttää vääriä tietoja ja siksi tapausta ei havaittu ajoissa?
Ymmärrän tuon näkökulman, että joku voisi yrittää jakaa alaskirjauksia pidemmän ajan yli, jolloin asiat ei tulisi silmille kertashokkina. Sellainen pehmeämpi laskeutuminen. Sijoittajalla kun ei ole näkyvyyttä yhtiön sisälle.
Suurempi vaara tällaisessa toimintatavassa olisi jäädä kiinni yhtiön sisäisessä kontrollissa. Mitä isompi firma, sen useampia henkilöitä, jotka tietää firman todellisen tilanteen. On aito riski, että joku narauttaa vaikka nimettömänä väärinkäytöksen. Tässä on lyhyen ajan sisällä pari oma sp:n työntekijää jo narahtanut ja seula on varmasti tällä hetkellä tiiviimpi kuin aiemmin.
Toki yritysten johdossakin on joskus täysverisiä huijareita, joten ei se koskaan mahdotonta ole. Kunhan yritän järkeillä asiaa peruslogiikan kautta.
Jos merkittäviä uusia alaskirjauksia tehtäisiin vielä tälle vuodelle ja ohjeistusta jouduttaisiin laskemaan, firman uskottavuus rapautuisi entisestään. Hyödyt kaunistelusta jäisivät aika kyseenalaiseksi. Olisiko se jollekin riskin arvoista, kuka tietää.
On tosi tärkeää pohtia yrityskulttuuria. Onhan se todella oleellinen osa siinä, kuinka hyvin yhtiö voi pärjätä. Mä katsoin omassa viestissä asiaa ehkä vähän toisesta näkökulmasta. Hyöty / riski suhdetta, jos toimitusjohtaja olisi tänään esityksessään kertonut selkeitä kalavaleita. Mun on vaikeaa nähdä hyötyjä suoranaiseen valehteluun, koska toimari vaan joutuu paljon kovemman loopin alle, jos uusia peittelyitä paljastuisi lähitulevaisuudessa. Ainakaan normipäinen kaveri ei vapaaehtoisesti sellaiseen paineeseen halua. OIi yrityskulttuuri millainen tahansa, jokin hyöty pitäisi riskin ottamisessa saada. Voihan olla, että en vain näe sitä, vaikka sellainen oliskin.
Hyvää pohdintaa @lazyway ! Olen yrittänyt antaa yrityskulttuurille jonkinlaisen merkityksen nykyisin sijoituspäätöksissä. Aihealueena sitä on todella vaikeaa arvioida ulkoapäin, mutta jonkinlaisia äärilaitoja pystyy (ehkä) havaitsemaan. Näin ulkopuolisen silmin minun mielestäni OmaSp:n yrityskulttuuri ei vaikuta kovinkaan lupaavalta ja siksi en pysty vain luottamaan näihin johdon vakuutteluihin. Vastahan naureskeletiin webcastissa kun epäiltiin luottokannan laatua Noh, nyt ei enää naureskeltu, vaan aika vakavana ja vaikeana Pasi tuossa webcastissa esiintyi.
Nytkihän tämä väärinkäyttötapaus mielestäni heijastelee yrityksen huonoa yrityskulttuuria. Tästäkin väärinkäytöksestä on siis usea työntekijä tiennyt, koska joku esimies siellä on painostanut muita alaisiaan törkeällä tavalla. Ja yrityskulttuuri on valitettavasti sellainen asia, jota ei vain muuteta helposti. Nokia on esimerkki yrityksestä, joka tuhoutui aidosti mätään yrityskulttuuriin, vaikka mediassa jauhetaan omien osakkeiden ostosta, kosketusnäytöistä ja software vs. hardware -näkökulmista. Kaikki nämä mediassa jauhetut seikat olivat kuitenkin vain heijastinvaikutusta mädästä yrityskulttuurista.
EDIT: Pasi itsekin sanoo, että luottamus muita firman työntekijöitä kohtaan on just nyt aika matalalla. Ehkä jotain yrityskulttuurista ja firman tilasta kertoo?
alkaa kyllä vaikuttaa että nyt paljastuneiden hustlaajan ja gämblääjän myötä OmaSP:n kulttuuri voisi mahdollistaa vähän enemmän riskillä käyvälle oivan paikan toteuttaa itseään. Komeata kasvua ja numeroita, niin mitä turhaa pilliin puhaltelemaan
Sanomattakin selvää, että luotto Oma SP:n yrityskultturiin ja johtoon koki tässä kolauksen. Tällaisissa asioissa on ymmärrettävää, että osakkeen omistajat reagoivat voimakkaasti ja esimerkiksi myy omistuksiaan. Kun tässä on tovi mennyt webcastista ja vähän pureskellut asiaa, niin herää kysymys miten Oma Säästöpankin osakkeen kurssi hinnoittelee jo riskiä. Jos olettaa täyden karhu-skenaarion, missä uusia puljauksia paljastuu ja joudutaan tekemään massiivisia alaskirjauksia, niin mikä olisi sopiva todennäköisyys tälle tapahtumalle? Ja mikä vastaavasti base-skenaarion tn, jossa hiljalleen asiat vakiintuvat ennalleen.
Oma tulkinta on tällä hetkellä pysyä toistaiseksi omistajana, mutta suuremmalla tarkkaavaisuudella ja liipaisinherkkyydellä seuraten tapahtumia. Osakkeen riskit ovat koholla, mutta tuottopotentiaali edelleen olemassa.
Webcastissä käytiin seikkaperäisesti läpi, että 200meur oli Asiakasvastaavan johtohenkilön lainaportfolio, joka on käyty läpi. Tästä koko massasta on löydetty neljäsosasta eli 50meurosta luottoesitysten valmisteluihin liittyvää kokkausta, joihin tällä 19,5meur varauksella on valmistauduttu.
Jatkotoimet on, että nämä 50meur asiakkaat maksavat luottonsa lainakirjojen mukaisesti pankille takaisin. Varmasti siellä tehdään töitä, onko asiakkaat rikkoneet vakuutuksiaan tietojen oikeellisuuksista ja jos jotain vilunkia asiakkaiden suunnalta löytyy voidaan luotto irtisanoa tai sopia lisävakuuksista, jos sellaisia on antaa.
Edit: Onko yksi tai useampi taho lopullinen edunsaaja ei ole avattu. Kuitenki puhuttu AsVan vastuista, niin uskoisin että 200meur koostuu useista aidoista asiakaskokonaisuuksista ja 50meur, jota perataan, voi kokonsa puolesta alkaa olemaan jo vain yksi asiakaskokonaisuus. Viestinnässä on kuitenkin puhuttu jatkuvasti monikossa, mutta onko viitattu useisiin kokattuihin yksittäisiin kokonaisuuksiin, joiden olisi oikeilla tiedoilla olla muodostaneen vain yhden todella ison kokonaisuuden.
Itsekin uskoisin, että nyt kun on tilaisuus pistää vahinko ”jonkun muun” syyksi, on paras laittaa kerralla kaikki mikä vaan samaan soppaan suinkin laitettavissa. Jos toisi jälkeenpäin lisää, pitäisi olla uudet selitykset. Mikä olisi parempi tilaisuus? Tuskin ylimääräsiä tulosvaroituksia samasta asiasta halutaan kirjoitella.
En siis usko, että tietoisesti vähäteltäisi juuri tätä tapausta. (No ehkä hieman siinä kohtaa mietin, että sattuipa luvut sopivasti, jottei kasvuputki graafista katkennut). Isommaksi riskiksi näen, että vastaavan tyylisiä touhuja olisi hiljaisesti hyväksytty normaalina bisneksenä enemmänkin ja näitä yllätyksiä alkaa tulla toimarillekin vasta kun tilanne on päällä. Kuten aiemminkin todettu, OmaSp:stä saanut lainaa sellaiset, joille en itse olisi antanut. Sen puolesta vähän jännittää.
OmaSp selittää tapahtunutta alaskirjausta yhden johtohenkilön tietoisella ja
tarkoituksellisella ohjeiden vastaisella toiminnalla. Pankki on arvioinut tässä vaiheessa
tapahtumasta aiheutuvan 19,5 mueron tappion. Pankki ilmoittaa suhtauvansa tapahtuneeseen erittäin vakavasti. Koska kyseessä on yhden hankilön
ohjeiden rikkominen, niin odotan, että pankki perää asianomaiselta vahingonkorvauksia tapahtuneen johdosta. Tiettävästi vahingonaiheuttajalla on merkittävä varallisuus, joka on kertynyt pankin maksamista palkoista, tulospalkkioista
sekä omista sivubisneksistä, joiden mahdollistaja OmaSp on ollut.
Jos vahingonkorvauksia ei lähdetä vaatimaan, niin se osoittaa, että pankin toimintakulttuurissa on laajemminkin sen verran vikaa, että ettei vahingonkorvauksia
uskalleta oikeusteitse lähteä peräämään ja halutaan painaa asia villaisella.
Minusta on myös hyvä huomata, että aina se että kaikki luvut paranee, kasvu on todella kovaa ja firmassa on “yrittäjämäinen” kulttuuri ja “tekemisen meininki” ei ole yksinomaan hyvä asia.
Etenkään luottamukseen perustuvassa pankki tai vakuutusbisneksessä. Yritysten hautausmaalta löytynee aika monta kovaa kasvanutta pankkia tai vakuuttajaa, jossa kuolinsyynä oli lopulta liian aggressiivinen luotonmyöntö tai underwriting -politiikka, joka lävähti silmille. Tylsyys voi välillä olla hyve.
Toki samaan hengenvetoon todettava että ei Oma nyt tietenkään miltään ongelmapankilta lukujen valossa näytä, päinvastoin. Etenkin jos ongelmat jäävät tähän.
Tulkitsen itse niin että tämä ongelma koskee 3 % lainakannasta, ja tästä 25 % kuuluu "kasvaneen luottotappioriskin " piiriin; tämä “kasvanut luottotappioriski” liittyy todennäköisesti IFRS9 -määritelmään “significnatly increased credit risk”, jollon tappiovarauksen suhteen pitää laskea lifetime expected credit loss, sen sijaan että laskettaisiin 12 month expected credit loss, se muuttaa ECL:ää luonnollisesti aika lailla. Joka lainalle lasketaan tappiovaraus, se on IFRS9:n perusta, sellaista määritelmää ei ole kuin “riskinen” tai “ei-riskinen”.
Ensimmäinen asia mikä tulee mieleen on että 3 % lainakannasta on ihan valtava luku. Se ei ole todellakaan yksittäistapaus, eikä sitä oikein voi vähätellä millään tavalla. Näyttää melko rumalta.
Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni ensisijaisesti toimintakulttuuriongelma. Pankeissa pitää olla sellaiset luotonmyöntökriteerit -ja prosessit että kenenkään yksittäisen henkilön toimintatavat eivät johda tällaiseen lopputulokseen. Tähän perustuu se että esim luottoryhmien toiminta on tarkkaan säädeltyä, ja tämän takia pankeissa on käytössä 1st/2nd/3rd Line of Defence- mallit. Kenenkään yksittäisen henkilön toiminnan ei pitäisi voida johtaa siihen että 3 % lainakannasta on tässä tilanteessa. Ei pitäisi olla sellaisia päätösmandaatteja että näin voi tapahtua, ja ihan minimissään tällaisen toiminnan pitäisi tulla esiin sisäisissä kontrolleissa.
Voisi veikata että kyllä tätä vielä selvitellään Finanssivalvonnan kanssa.
Tulee niin mieleen 90-luvun alun Tiku ja Taku -tapaus. Terminologiassakin on yhteneväisyys: maalaispankit.
Siihen aikaan muutenkin pankit oikein tyrkyttivät lainaa, erityisesti valuuttalainaa, ja tietysti liikemiehet Tiku ja Taku huomasivat tilaisuutensa tulleen. Niissä maalaispankeissa, joissa pankinjohtajat halusivat noudattaa aiempia tiukkoja lainanmyöntökriteerejä, ylipuhuivat Tiku ja Taku näiden maalaispankkien johtajien esimiehet laittamaan pankinjohtajat kuriin.
Kun homma kosahti, käräjille syytteeseen joutuivat lainat myöntäneet maalaispankkien johtajat ja roikkuivatkin sitten 5-7 vuotta löysässä hirressä, kunnes vapautettiin lopulta syytteistä, kun suuri yleisö ja media ei enää asiaa seurannut.
Näin Juurikki sen muistaa, kun oli yksi maalaispankin löysässä hirressä roikkuva johtaja Juurikin hyvän ystävän lähisukulainen. Mukava mies. Asia oli niin arka, ettei siitä kahvipöydässä puhuttu, mutta senaikaisen nuoren Juurikin ahdistuneita lamansyvyysspekulaatioita hän osasi hyvin rationaalisesti argumentoiden lieventää.
OmaSp:ssä ei tilanne ole ollenkaan niin hurja, kuin 90-luvun alun Tiku ja Taku casessa.
EDIT: muisti vääristää ja yhdistelee vähän sinnepäin. Wikipedian mukaan Tikun ja Takun uhrina olikin OKO Aleksanterinkatu. Näiden maalaispankkiveijareiden nimet ovat jo unohtuneet.
Kiinnitin samaan huomiota. Vähän kehno vastaus sinänsä, että tuon voi ymmärtää monella tavalla. Joku voisi ymmärtää (Ehkä myös Heikki?), että CEO tarkoittaa, ettei kukaan firmassa ei ole luotettava ja näitä tapauksia todennäköisesti tulee nyt lisää. Itse ymmärrän tuon niin, että nyt ei luoteta kenellekään niin paljoa oikeuksia, että tällainen toiminta olisi mitenkään enää mahdollista toteuttaa yhden henkilön toimesta. Toivottavasti homma oikenee ja tulevat yllätykset ovat positiivisia.
Noh, nyt ei enää naureskeltu, vaan aika vakavana ja vaikeana Pasi tuossa webcastissa esiintyi.
:
