Kirjaimellisesti OmaSP:ltä löytyy rahassa enemmän maksukyvyttömiä roskalainoja vuosikertomuksesta kuin tuo sinun ihmettelemäsi sijoituksen arvo, itse kiinnittäisin ehkä enemmän huomiota niihin, mutta toisaalta sinullahan se vuosikymmenien kokemus on. Voi varmasti olla että se pommi onkin juuri noissa mitättömissä osakkuuksissa, eikä siellä sulavassa luottokannassa.
1 tykkäys
Juu uskon, että OmaSp hallituksessa keskustellaan hallintotavan syvimmistä kysymyksistä.
Toisekseen on niin, että OmaSp ilmeisimmin joutuu käyttää rahaa pääomituksiin jatkossakin, jotta City kauppapaikat yms kuviot pysyvät maksukykyisinä.
Mitä tulee noihin YIT:n myymiin isoihin asuntomassoihin, niin ne ovat kassavirtanegatiivisia, eli kaipaavat pääomaa omistajilta kokoajan.
Vaikka ne olisi saatu ostaa -25% listahinnasta, niin hoito- ja rahoitusvastikemenot ovat enemmän, kuin vuokratuotto. Siis pelkät hoitomenot ja yhtiölainan korkomeno ylittää vuokratuoton.
OmaSp pankkina hyötyy toki nykyisestä korkotasosta, mutta nämä hiukan yllättävät “sivubisnekset” uivat yhä syvemmällä, koska sitä korkojen laskua ei tullutkaan jo kesällä 2023, kuten silloin odotettiin.
Se on hyvää osakkeenomistajan näkökulmasta, että isoja asioita ei enää OmaSP:ssä kukaan päätä yksin, tämä on ainakin 100% varma asia. Voisin siis uskoa, että myös Sydänlammin kynä on tylsynyt.
4 tykkäystä
Heitän tähän nyt ihan retorisen kysymyksen: Tiedätkö kuinka paljon tähän yritykseen, sen omistajiin/niihin yhteydessä olevien tahojen ja yhteysyrityksen omistuksiin liittyvien lainojen määrä on yhteensä OmaSp:n taseessa ja paljonko niistä on vaarassa defaultata? Minä en tiedä ja siksi en esitä asiasta väitteitä suuntaan enkä toiseen. Sinä olet ilmeisesti kuitenkin asiasta paremmin perillä… 
4 tykkäystä
Eikö tässä pankin oma tiedotus ole ollut sillä tavalla selvää, että ainakin kyynisten silmälasien läpi katsoen näistähän on tiedotettu avoimesti: vajaa 200 M€ lainakanta ja siitä kohonnut luottotappioriski 50 M€ koskien. Uskon parempaa, kun pankin toimesta tiedotetaan parempaa.
3 tykkäystä
Pahoittelut jos tulen sivusta, mutta eikö ValkoinenPeura juuri kyseenalaista sen, että näillä himmeleillä olisi peitelty, kuinka paljon todelliset luottotappiot ovat + mahdollisesti haettu jotain muita, “ei omistajan” hyötyjä, vaikka näin voisikin teknisesti toimia?
En ymmärrä itse, millä tavalla on omistajan edun mukaista siivota “roska” toiseen yhtiöön ja jatkaa sen pääomittamista. Eikö lopputulema ole, että luottotappiot kirjataan joskus + täytyy pääomittaa yhtiötä, eli mahdollisesti tulee isompi turska, kun olisi vaan kerralla kirjattu alas. Toki on aina mahdollisuus, että “roskan” voisikin joskus myydä kalliimmalla jos haluaa ottaa näkemystä.
EDIT: totta kai lisää aikaa tällä saadaan ostettua
3 tykkäystä
Puhumattakaan vakuuskannan laatuun.
Me tiedämme, että OmaSP on rahoittanut muuttotappioalueiden asuntosijoittajien touhuja siltä pohjalta, että heikkokuntoisia ja heikon kysynnän omaavia asuntokohteita/taloyhtiöitä on ostettu “alle markkinahinnan”, ne on arvioitettu välittäjillä uudelleen ja lainaa on nostettu siltä pohjalta koko hankintahinnan edestä. Näin siis tilanteessa, jolloin asuntojen hinnat olivat korkeammalla kuin nyt.
Me tiedämme, että OmaSP on rahoittanut kasvukaupunkien ulkopuolella vanhoja peruskorjaamattomia taloyhtiöitä, joiden niskassa nyt oleva velkakuorma koostuu muusta kuin taloyhtiöiden kunnossapitoon käytetyistä remonttilainoista.
Nämä ovat kaikkien asuntosijoittamiseen vähänkään vakavammin perehtyneiden tietämiä asioita. Samaan aikaan me tiedämme, että monet suuremmat pankit ovat suhtautuneet tuollaiseen toimintaan paljon pidättäytyvämmin. Sitä kutsutaan riskienhallinnaksi.
Hommat menee hyvin niin kauan kuin ne menee hyvin. En nyt lähde ketjuun tuomaan esimerkkejä siitä, kuinka nuo asuntobisnekset voi mennä huonosti, kun viestien liputtamisen kynnys on tässä ketjussa melko alhaalla ja eilen näiden huolien esiin nostamisesta sai syytöksiä yrityksestä manipuloida kurssia ja pelotella piensijoittajia.
Mielestäni aivan kiistämätön johtopäätös on kuitenkin se, että asuntosijoittamisen saralla OmaSP on joko oivaltanut jotain sellaista mitä suuremmat pankit eivät ole oivaltaneet, tai sitten suuremmat pankit ovat oivaltaneet jotain sellaista mitä OmaSP ei ole oivaltanut.
43 tykkäystä
Näin aloittelijatason sijoittajana ihmettelen, miten tälle pankille on käynyt näin. Ikäviä juttuja ja hyvä, että niistä otetaan selvää. Varmasti ihan aiheesta ollut esillä mediassa eikä turhaan Keskusrikospoliisi ole aloittanut esitutkintaa Oma Säästöpankin epäillystä arvopaperimarkkinarikoksesta.
Ehkä yksittäisiä tapauksia ja juttuja ei sinällää liiemmin kannattane nostaa esille. Omien mielikuvieni mukaan monesta pankista löytyy mielenkiintoisia tapauksia ja mielestäni on hienoa, että tämän pankin toimintaa tutkitaan - ei KRP pienestä “liikkeelle lähde”, joten en kiistä etteikö nyt olisi vakavampi paikka tällä pankilla.
Ehkei toistaiseksi laiteta mitään yksittäisiä esimerkkejä, omia kokemuksia tai muuta sellaista, jos ei ole vahvempia todisteita tai suurempaa sisältöä tuovaa juttua sijoittajalle. KRP tutki Finanssivalvonnan pyynnöstä ja katsotaan, mitä sieltä löytyy.
Nyt on jotain asioita nostettu julkisuudessa esille, mutta muuten ehkä omia erilaisia yksittäisiä nostoja ja kokemuksia tarvinne tuoda - varmasti saamme lisätietoja asiasta pankin, KRP:n, Finanssivalvonnan ja muiden kanavien kautta, jos hyvin olennaista ja varmaa ilmenee. Oletan myös, että analyytikko vielä selventää meille tarkemmin aina, kun jotain ilmenee ainakin tärkeimpien käänteiden osalta.
Näin aloittelijatason sijoittajana olen lukenut hyviä viestejä, mutta ei spekuloida liikaa siten tai luetella syytöksiä ilman kovempaa todistuspohjaa. Asia on puhututtanut ylläpidon keskusteluissa ja ennen kuin tulee kovempia syytöksiä ja virheellisiä sellaisia, niin kannattaa hengähtää ja odotetaan, mitä tulee. Yksittäisten asioiden liikaa pyörittäminen voi hämätä piensijoittajaa, vaikka kokeneempi saattaa osata lukea oikein.
Hyvää pohdintaa on ollut paljon kyllä joiltakin, enkä ole ketään teistä viisaampi ja tällaiset tapaukset ovat haastavia ymmärtää kokonaisuudessaan eikä meillä vielä olekkaan valtavasti tietoa asiasta.
Analyytikolta varmasti tulee vielä kommentteja olennaisimmilta osin. Tämä on vakava paikka ja hyvä, että Finanssivalvonta sai KRP:n liikkeelle.
@Kasper_Mellas aiemmin laittoikin tällaisen kommentin, mutta laitan sen vielä uudellen. 
Kiitoksia ymmärryksestä ja mukavaa viikon jatkoa!
26 tykkäystä
Juu, jos nyt ainakin hetkeksi palataan numeroiden pariin, niin itse tein yhtiöstä pari havaintoa:
OmaSp:n varainhankinnan hinta on tähän mennessä reagoinut todella hitaasti kohonneeseen korkotasoon. Esimerkiksi Nordeaan verrattuna OmaSp:n korkokate suorastaan raketoi viime vuonna ja sama kehitys jatkui myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Nordean korkokulujen suhde korkotuottoihin oli viime vuonna yli 62%, kun OmaSp:n vastaava luku oli n.29%. Tämä selittyy osin varainhankinnan erilaisella rakenteella, mutta tärkein selittävä tekijä lienee asiakaskunnan käyttäytymisessä. OmaSp:n talletusasiakkaat eivät selkeästikään ole vielä laajemmassa mittakaavassa reagoineet kohonneeseen korkotasoon, kun vuosikausiin talletuksille ei saanut mistään pankista tuottoja. Samalla pankilla on merkittävä määrä nollakorkojen/alhaisen korkotason aikana liikkeelle laskettuja bondeja.
OmaSp:n tulonmuodostus on korostuneen voimakkaasti korkokatteen varassa. Palkkiotuotot muodostavat noin 20% pankin tuotoista, kun Nordealla vastaava luku on noin 30%. Toki pankkien liiketoimintamalleissakin on merkittäviä eroja.
Tuli myös lukaistua Inderesin osavuosikatsauksen jälkeinen tuloskommentti ja itse kiinnitin eniten huomiota ennustettujen tuottojen kehitykseen lähivuosina. Itse en usko että OmaSp pystyy ylläpitämään nykyistä korkokatetta edes korkotason säilyessä nykyisellä tasolla, saati sitten jos korkotaso laskee. Bondien erääntyessä ja asiakkaiden valpastuessa varainhankinnan hinta tulee väistämättä nousemaan ja viimeisten kvartaalien aikana nähdyt ylisuuret tuotot tulevat uskoakseni normalisoitumaan.
Joka tapauksessa minun mielestäni suurelta osin tähän sijoittamisessa ottaa hurjasti näkemystä tulevasta korkojen kehityksestä, vaikka kaiken muun pankin ympärillä olevan hälinän jättäisi ulkopuolelle.
10 tykkäystä
Hei, olet uppoutunut sen verta syvälle, niin kysäisen:
Voisiko tuohon hintaan vaikuttaa suojaukset, eikö niillä ole alentava vaikutus korkokatteeseen, koska joutuu maksamaan preemioita? Lähinnä siis mietin, voisiko Nordea käyttää enemmän rahaa hedge-instrumentteihin / onko niihin näkymää / vaikutusta?
2 tykkäystä
En nyt kovin syvälle ole tähän enkä Nordeaan uppoutunut, kunhan parina päivänä vilkaissut…
En siis osaa täsmällisesti kysymykseesi vastata, mutta olettaisin että Nordea aktiivisemmin suojaa korkokatettaan johdannaisilla, joka korkojen noustessa leikkaa osan tuotoista ja taas laskiessa tasaa tuottoja. Itse en alkanut asiaa tarkemmin tutkimaan, mutta Nordean vuosikertomuksesta löydät varmasti vastauksen.
Mielestäni on kuitenkin selvää, ettei viime aikoina nähdyt tasot OmaSp:n korkokatteessa ole pysyvä ilmiö. Yksikään pankki ei pysty ylläpitämään yli syklin 3,5% korkokatetta ulkona olevalle lainakannalle. Pikavippifirmat on tietysti erikseen, mutta siellä on aika suuri erä luottotappioita ennen tulosriviä.
4 tykkäystä
Olisi hyvä saada inderesiltä jonkinlainen video- yms tästä vallitsevasta tilanteesta. Itselleni on tällä hetkellä vähän auki, miten inderes kokonaisuuden näkee (yhdistettynä kaikki informaatio lähiviikoilta).
3 tykkäystä
Ei tästä tilanteesta valitettavasti ole sen parempaa kuvaa tarjota, sillä yhtä lailla olemme julkisen tiedon varassa. Edellisen päivityksen mukainen näkemyksemme on voimassa ja tätä luonnollisesti päivitetään tarpeen vaatiessa. Keskeinen kysymys liittyy luottotappiotasoon, ja olemme jo olettaneet selvästi historiallisia tasoja korkeampia luottotappioita lähivuosille. Näistähän mitään uutta relevanttia tietoa ei ole tulosjulkistuksen jälkeen saatu. Korostan, että luottotappioiden taso voi lopulta jäädä myös hyvin maltilliseksi. Alla kuitenkin muutamia huomioita foorumin keskusteluun liittyen.
Toistaiseksi ilmi on tullut: yksittäisen henkilön väärinkäytös, petostapaus sekä rikostutkinta arvopaperimarkkinarikoksista.Näistä vain ensimmäinen liittyy mielestäni suoraan riskienhallintaan. Työntekijöiden petostapaukset ovat yllättävän yleisiä ja näitä on vuosien varrella tapahtunut valtaosalle pankeista. Ei johto tai sisäinen tarkastus voi reaaliajassa kaikkia työntekijöiden tekemiä tilisiirtoja tarkastaa, joten ei tällaisia tapahtumia mielestäni voi millään täysin estää.
Rikostutkinnasta ei taas tällä hetkellä ole minkäännäköistä varmaa tietoa, joten en lähtisi liikaa spekuloimaan mitä on tehty ja kenen toimesta. Painotan, että minä tai kukaan muukaan ei voi varmuudella tietää mitä pankin sisällä tapahtuu, mutta kirjanpitorikoksilla spekulointi menee kyllä jo turhan pitkälle.
Tarkoitukseni ei missään nimessä ole toimia tässä yhtiön tai johdon advokaattina, korostaisin vain malttia kommentoinnissa. Täällä esitetyt arviot mahdollisisita kirjanpitorikoksista ja suoranaisista lahjuksista ovat hyvin raskaita syytöksiä eikä mielestäni tällaisiin ole minkäänlaisia perusteita. Toki spekuloida saa, ja pankin tapauksessa jokaisen sijoittajan täytyykin muodostaa näkemyksensä riskienhallinnan toimivuudesta ja johdon pätevyydestä. Koitetaan kuitenkin pitää keskustelu mahdollisimman asiapitoisena ja saatavilla olevaan tietoon pohjautuvana. Olen toki keskustelijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että eivät tällaiset uutiset missään nimessä hyvä asia pankin kannalta ole.
Yleisesti korkokatteen mallintaminen usean vuoden päähän on erittäin haastavaa, sillä korkokehityksellä ja talletusasiakkaiden käyttäytymisellä on tähän olennainen vaikutus. Olen itse hahmotellut korkokatemarginaalin (korkokate/lainakanta) laskevan yleisen korkotason mukana, tämä lienee ainoa järkevä oletus. OmaSp on kuitenkin tehnyt jo nollakorkoaikana noin 2,1 %:n marginaalia, joten tuohon suhteutettuna en pidä meidän ennusteissa olevaa ~2,7 %:n tasoa vuodelle 2027 lainkaan mahdottomana. Mutta kuten itsekin sanoit, vaikuttaa tähän antolainauskoron lisäksi muun muassa markkinaehtoisen rahan riskipreemio. Nämä ovat hyvin vaikeasti ennakoitavissa eikä minulla mitään kristallipalloa ole käytössä, joten arvioni tulee aivan varmasti elämään matkan varrella. Lisäksi korkokatteen kehitykseen vaikuttaa marginaalin ohella lainakannan kasvu.
Tämä pätee pitkälti koko pankkisektoriin. Toki pankkien erilaiset korkokatteen suojauspolitiikat vaikuttavat siihen, miten muutos korkotasossa vaikuttaa tulokseen lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä pankkitoiminnan dynamiikkaa ei kuitenkaan pääse karkuun, vaan korkokate muodostuu anto- ja ottolainauksen erotuksena johon kulloinkin vallitsevat markkinaolot vaikuttavat pankista riippumatta.
Käytännössä tämän takia suosituksemme onkin tällä hetkellä lisää-tasolla kovasta potentiaalista huolimatta. Mitään äärimmäisen huolestuttavaa tietoa ei kuitenkaan mielestäni ole tullut esille, mutta luonnollisesti seuraamme tarkasti tilanteen kehittymistä.
38 tykkäystä
Ottamatta kantaa itse ennusteeseen, niin tässä on hyvä muistaa, että pankeilla on luontainen suoja koronlaskulle 0% alapuolella, koska ainakin kaikki asuntolainat sisältävät 0%-korkolattian (ts. pankki veloittaa aina vähintään marginaalin), mutta samaan aikaan etenkin tukkurahoitus joustaa alle 0%. Voisi siis olettaa, että tämä nyt nähty korkoliike 0%-4% välillä on se haarukka, joka iskee lähes täysmääräisesti läpi korkokatteeseen ellei sitä suojilla ole napattu jossain vaiheessa kiinni.
4 tykkäystä
Korkomarginaaleihin vaikuttaa myöskin asiakaskunnan rakenne. Voimakkaan kasvun mukana on varmaan seuloutunut pankkiin asiakkaita, joilla on voinut olla vaikeuksia saada luottoja muista pankeista. Korkeammalla riskiprofiililla on mahdollista siis saada korkeampia marginaaleja. Aika sitten näyttää realisoituuko riskit ja miten kestävä marginaalitaso on. Merkittävät poikkeamat markkinoiden keskimääräisestä tasosta herättävät aina ainakin kysymyksiä.
Toisaalta voisi argumentoida että myös talletuskoroille on ”luontainen” lattia nollassa. Ainakin hyvin harva pankki uskalsi niitä painaa miinuskorkoaikana negatiiviseksi, etenkään vähittäisasiakkaille, joka näkyi heikkona korkokatteena pankeissa jotka talletusvetoisia.
Hauska miten tuo kääntyi päälaelleen - miinuskorkoaikana paljon esim. covered bond rahoitusta käyttävät olivat etulyöntiasemassa kun tuottoa tuli taseen ”väärälläkin” puolelta ja etenkin isot tallettajat olivat pankeille ennemmin ongelma. Nyt ollaan taas ehkä normaalimmassa tilanteessa missä talletukset kullanarvoisia.
Pankkien asuntolainasopimukset olivat 2010-luvun alkuun asti järjestäin sellaisia, että negatiivinen viitekorko söi marginaalia. Sitten kun negatiivisista viitekoroista tuli totta, pankit päivittivät uusia lainasopimuksia kuvailemasi kaltaisiksi.
Koska noita vanhojen lainaehtojen soppareita on olemassa olevassa lainakannassa enää varsin pieni osuus, asian merkitys ei tietenkään ole suuri, jos palaisimme takaisin negatiivisten viitekorkojen aikaan. Mutta historiaa arvioitaessa merkitys on suuri.
2 tykkäystä
Nämä ovat molemmat hyviä huomioita. Nollakorkoajasta poistuttaessa markkinaehtoisen rahoituksen kannattavuus heikkenee, kun taas talletusvarojen kannattavuus hyötyy talletusmarginaalin kasvusta (viitekorko>talletuskorko). Näiden nettovaikutusta on varsin haastava arvioida, kyse on kuitenkin joistain kymmenyksistä (joka taas vaikuttaa merkittävästi euromääräiseen korkokatteeseen). Lisäksi tässä tulee huomioida pankin tukkurahoituksen korkorakenne. Pitkän maturiteetin nollakorkoaikana otetut kiinteän koron lainat nimittäin parantavat kannattavuutta korostetusti antolainauksen korkojen noustessa nopeasti. Tämän vaikutus on siten päinvastainen, jos lainoja uudelleenrahoitetaan korkeampien korkojen aikana. Toki tähän voidaan vaikuttaa myös pankin omilla toimilla, joten korkoriskin suojaus (tai suojaamatta jättäminen) on keskeinen osa riskienhallintaa. Erityisesti suojaustoimenpiteiden vaikutusta eri skenaarioissa on mahdotonta kovin täsmällisesti arvioida, jos pankki ei tästä arvioita itse julkaise.
Lyhyen aikavälin kehitystä tärkeämpää on kuitenkin arvioida pitkän aikavälin korkokatteen kehitystä, sillä osakkeen arvonmärityksessä yksittäisten vuosien merkitys jää maltilliseksi. Kuulisin mieluusti myös keskustelijoiden näkemyksiä OmaSp:n korkokatemarginaalin kehityksestä, sillä omat ennusteeni ovat vain yhden miehen arvio. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin analyytikkokin voi olla joskus väärässä 
12 tykkäystä
Tämäkin on hyvä huomioida historialukuja tarkasteltaessa, mikäli olettaa kasvun syntyneen osittain lainanannon riskitasoa nostamalla. Marginaaliin mahdolliset luottotappiot eivät vaikuta, vaan korkeamman riskin ja paremman tuoton lainojen “vastakirjaus” on tuloslaskelman alemmilla riveillä.
6 tykkäystä
Ymmärrän hyvin, että analyytikkona joutuu olemaan hyvinkin varovainen kommentoidessaan ja kaikkiin esitettyihin epäilyihinkin täytyy löytyä jokin peruste myös täällä keskustelupalstalla. Tuohon boldattuun kohtaan lisäisin vielä jatkoksi luottamuksen johdon viestintään ja uskottavuuteen. Koko tapahtumaketju varatoimitusjohtajan lähdöstä nykyhetkeen ja yhtiön siitä julkisuuteen antama tieto ei vain vaikuta ulkopuolisen silmiin kovinkaan vakuuttavalta. Listaan tähän muutamia tapahtumia aikajärjestyksessä:
5.3 varatoimitusjohtajan lähdöstä tiedotetaan, lähtö ei liity mihinkään
20.3 osakeperusteisen kannustinjärjestelmän osakkeet luovutetaan, poislähtenyt varatoimitusjohtaja menettää bruttona 37172kpl osakkeita, koska lähti pari viikkoa liian aikaisin. Rahaksi muutettuna summa n. 0,7m€ ennen veroja
16.4 yhtiö tiedotta havainneensa Q1 lopussa sääntöjen vastaisen toiminnan. Julkisuuteen kerrotaan ettei liity varatoimitusjohtajan lähtöön
29.4 tulosjulkistuksessa kerrotaan luottotappiovarauksiin liittyvien luottojen määräksi n. 200m€, joista 50m€ on varsinaisia ongelmaluottoja. Poislähtenyttä varatoimitusjohtajaa ei suostuta nimeämään sääntöjä rikkoneeksi henkilöksi, mutta lehdistössä lauletaan yhden johtajan olevan kaiken takana.
Itselleni on jäänyt tässä kuviossa epäselväksi se, onko kyseessä useampi asiakaskokonaisuus joiden luottoriskiasemaa on peitelty vai kohdistuuko tämä vain yhteen asiakaskokonaisuuteen? Mikäli kysymyksessä on useampi asiakaskokonaisuus on minun mielestäni pieni mahdollisuus sille, että tämä on tapahtunut toimitusjohtajan tietämättä. Mikäli kyseessä on yksi asiakaskokonaisuus, pidän aika mahdottomana että sekä toimitusjohtaja että hallitus olisivat olleet asiasta tietämättömiä. Tai sitten pankin riskienhallinta, toimitusjohtaja ja hallitus eivät ole lainkaan tehtäviensä tasalla. Kumpi lienee huonompi vaihtoehto?
Lisäksi asiassa on vielä mielestäni huomioitavaa pankin ainakin tähänastinen haluttomuus saattaa asiaa omasta aloitteestaan poliisitutkintaan. Voihan toki tietysti olla, että varatoimitusjohtajan äkkilähdölle on jokin tähän luottotappiovaraukseen liittymätön muu tehtävien hoitoon liittyvä syy jolla äkkilähtö tuli, omasta halustaan hän tuskin lähti. Nyt on tietysti syytä odottaa sekä KRP:n että Fiva:n tutkinnan tuloksia, mutta itsellä on suuri epäilys ettei ne ole mairittelevia toimitusjohtajan ja hallituksen toimien suhteen tässä asiakokonaisuudessa.
13 tykkäystä
Joo ei em. tapahtumaketjun jälkeen ole ihme jos spekulaatiot rallattaa.
Itse ihmettelen eniten sitä, että pankki ostaa asiakkaan kannattamattomia kiinteistösijoitus- tai kehityskohteita itselleen. No ehkä juhannuksena ollaan kuultu enemmän. Ja en usko että tj. olisi ollut tietämätön tämän kokoluokan murheista……
8 tykkäystä