Nyt kun ollaan heinäkuussa jo tukevasti, niin tässä alka odotella OmaSp osaria isolla mielenkiinnolla.
Kun tämän palstan keskustelu on mennyt huhuiluksi, niin kerron yhden lisää.
Kuulin jo kesäkuun alkupuolella, että OmaSP:n asiakaskunta olisi keventynyt useilla tuhansilla talletusasiakkailla ja tämä olisi ollut yksi syy ison Pasin lähtöön.
Onhan se hankalaa kun mummoilla ja papparaisilla on satatonttua kullakin korottomalla tilillä ja sitten pelon sekaisin tunteen päättävät siirtää varansa toiseen luotettavampana pitämäänsä pankkiin.
Eli talletuspakoa on tämän huhun mukaan oikeasti ollut. Mutta todella vaitonaista on ollut OmaSP:n viestintä, ehkä siellä ajatellaan että mitä vähemmän hämmentää, niin sitä vähemmän asia tuoksuu…
Miten toimisit tilanteessa jossa edellämainitut asiat ovat paljastuneet. Kuitenkin haluat pitää oman asemasi edelleen sekä säilyttää kuivat jalat?
Paras vaihtoehto on olla hiljaa. Kaikki mitä sanot todennäköisesti kääntyy vastaan myöhemmin. Näinhän on tähän asti omaSp:llä käynyt.
Toki se on eri asia, miten oikeasti kannattaisi toimia (vaihtaa henkilöt jne), mutta sitä ei ole vielä selvästi sisäistetty ja yritetään pysyä “kuivilla” yksilötasolla.
Ps, kyllä siellä on edelleen tuulista, TE jutussa mainittu yhteiskuntajohtaja (oliko titteli, johtoryhmän jäsen) ei löydy enää nettisivuilta.
Onneksi näin sijoittajan näkökulmasta keskivertoeläkeläisellä ei taida olla tilillä niin paljon rahaa, ettei talletusssuoja korvaisi tilillä olevia varoja
OmaSp:n on joutunut hankalaan tilanteeseen Mikäli pankin löysä luotonanto alkaa realisoitua luottotappioiksi, ne on maksatettava asiakkaillla kalliimpina pankkipalvelumaksuina ja korkeampina lainamarginaaleina. Parhaat asiakkaat äänestävät jaloillaan. Jäljelle jää ne, joilla ei ole vaihtoehtoja. Samalla pankin luotonantopolitiikkaa, mikäli sellaista on ollut, on reivattava konservatiivisempaan suuntaan.
Isot talletusasiakkaat hajauttavat talleutuksiaan muihin pankkeihin. OmaSpn jälleenrahoitus vääjäämättä kallistuu. Miten saada jatkossa kasvua? Uusia pankkeja ei enää liitty OmaSphen.
Entä mitä pankin hallituksen tulsi tehdä? Jos kaikki jäsenet eroavat tai erotetaan, vahvistaa se käsityksen, että pankki on todellisessa kriisissä ja asiakaspako alkaa. Jos nykyinen hallitus taas jatkaa tehtävässään, se on yhtä uskottavaa kuin Joe Biden presidenttiehdokkaana.
Paras ja ainoa ratkaisu voi olla sulautuminen toiseen pankkiin. Nopeasti tulee mielee Aktia Pankki. Aktia Pankin palveluvalikoima ja konttoriverkosto täydentävät OmaSp:n verkostoa ja kummallakin on yhteiset säästöpankkilaiset sukujuuret. Tahdin määräisi jatkossa Aktia, joka saisi myös kaipaamaansa kasvua.
Handelsbankenista siirtyvät yritysasiakkaat ovat suurelta osin ruotsinkielisiä, jotka jo muutenkin harkitsevat siirtymistä Aktian asiakkaiksi.
Kun Liedon Säästöpankki hiljattain liittyi OmaSp:iin perusti Someron Säästöpankki ja Kalanti-Pyhärannan Säästöpankki konttorit Turkuun. Nyt Aito Säästöpankki on myös tulossa. Ennestään myös Aktia Säästöpankki ja Alisa Pankki. Eli kolme uutta säästöpankkia on jakamassa Liedon Säästöpankin OmaSpiin siirtyneitä asiakkaita ja vanhat. S-pankkiin meni asiakkaita kun eivät peri palvelumaksuja. Ei hyvältä vaikuta OmaSpn suhteen.
Ilkkapohjalaisessa on haastateltu Raimo Sarajärveä:
(maksumuuri)
Hämeenlinnan kaupunki pelkää, että kaupungin keskustassa sijaitsevan Ykköskorttelin kehitys voisi viivästyä seinäjokelaisen liikemiehen Raimo Sarajärven OmaSp-yhteyksien vuoksi
29.7. tulee sitten OmaSpn osavuosikatsaus. Laskin, että kesäkuun loppuun tulos on tavoitteen mukainen ja ostin osaketta. Negatiiviset uutiset eivät ainakaan vielä ole tuloksessa vaikka kurssissa ovatkin. Väärinkäytökset ovat kohdistuneet muutamaan henkilöön eikä sen vaikutuksen isossa pankissa pitäisi olla suuri. Handelsbankenin keskisuurta yrityssektoria omistajineen ajetaan sisään. Luulisi sen vaikuttavan enemmän kuin johtajien töppäykset. Tutkinnat kestävät vielä pitkään.
Joo iso luottotappiovaraus ei tarkoita, että sellainen olisi jo syntynyt tai koskaan välttämättä syntyisi.
Uskon; että Q2 luvut ovat ihan jees edelleen, mutta pörssi on luottamus/sentimentti peliä…
Ja ymmärrän senkin, kun superammattilaisina itseään pitävät kiinteistömogulit ärsyyntyvät, kun heidän positioon tehdään luottotappiovarausta… Toki tuollainen on regulaation vaatimaa varautumista pankilta, ei siitä pitäisi suuttua…
Mitä merkitystä kiinteistömogulille on sillä, miten pankki arvostaa saatavansa häneltä? Mistä kiinteistömoguli voi tietää, että juuri hänen lainoihinsa liittyviä saatavia on alaskirjattu?
Tämähän se kaikkia “kiinteistömoguleja” harmittaa. Nollakorkojen aikaan moni pystyyn kuollutkin sijoitus saattoi näyttää houkuttelevalta ja ainakin osa pankeista näitä tapauksia rahoitti avokätisesti.
Mitä taas tähän ilmeisesti viittaamaasi kiinteistömoguliin ja OmaSäästöpankkiin tulee, pätee siihen pitkälti ihan samat asiat. Lisänä tietysti vielä se, että nämä luototukset on varmasti monenkin tahon erityisen seurannan alla suuruusluokkansa ja saamansa huomion johdosta. Johdon vaihduttua ei välttämättä onnistu muuttaa lainaa 100 vuoden maksuajalle, kuten Seinäjoki Stadion Oy:n yli kymmenen miljoonan euron lainalle tapahtui jo vuonna 2022. Olisiko tuon stadionin nimi OmaSp-stadion kenties enne jostakin?
OmaSp julkaisee toisen neljänneksen tuloksen maanantaina 29.7.2024 ja pitää tuolloin klo 10 alkaen webcast-lähetyksen, jossa toimitusjohtaja Sarianna Liiri avaa tarkemmin tulosta. Tervetuloa seuraamaan lähetystä tästä
Otamme mielellään vastaan kysymyksiä ennakkoon joko tämän kanavan kautta tai sähköpostilla osoitteeseen minna.sillanpaa@omasp.fi
Lähteenä käytin vuoden 2022 tilinpäätöstä, jossa lyhytaikaiseksi velaksi oli yli 10m€ lainasta kirjattu 100t€. Eikä tuo voi olla arvoton 50v. päästä, koska yhtiö samaisena vuotena muutti stadionin poistosuunnitelmaa 60v. tasapoistoksi, koska se kuvaa paremmin stadionin taloudellista käyttöikää. Tontin vuokrasopimus toki ehtii loppua ennen sitä.
E: Vuoden 2022 tilinpäätöksessä luoton saldo oli 10 060 000,00 euroa, josta yli viiden vuoden kuluttua erääntyvää oli 9 539 175,00 euroa. Vuoden sisällä erääntyväksi oli kirjattuna 104 165,00 euroa. Kyseessä ei siis ole tilapäinen maksuhelpotus.
On törkeää, että Inderes edelleen antaa tavoitehinnallaan implisiittiseksi 24e PB-kertoimeksi 1,17.
Näin korkea kerroin yli ajan on perusteltua vain äärimmäisen laadukkaalle pankille, joka on löytyänyt erinomaisen markkinaraon ja kykenee siellä tekemään 17% riskikorjattua ylituottoa suhteessa kilpailijoihin. Tai vaihtoehtoisesti jos tulosta kirittää jokin taseriippumaton tuloskomponentti, mitä omaspilla ei ole.
Pankkien lainoitustoimintaa ei lähtökohtaisesti koskaan valuoida yli PB 1. Tämä on kaiken pankkisijoittamisen 101.
Huvittavaa vielä tässä OmaSäästöpankki rakenteessa on se, että irtisanottu ex-tj edustaa 4. suurinta osakkeenomistajaa Töysän Säästöpankkisäätiön asiamiehen roolissa. Jotenkin tuo Säästöpankki rakenne ei vaikuta kovin modernilta. Samaan aikaan voi olla viran puolesta suurimpia osakkeenomistajia ja palkattu johtaja. Voi Töysä soikoon!
Tämä riippuu vähän pankkien kannattavuuksista ja riskistä. Esimerkiksi jos lukee vanhoja pölyttyneitä juttuja kauan aikaa ennen finanssikriisiä, voi törmätä sijoittajien toteamuksiin miten hyvää pankkia jos saa alle P/B 2x se on oston paikka. 2-4x tasot olivat tyypillisiä. Pankit olivat silloin tietysti myös melkoisesti enemmän vivutettuja…
Amerikan pikkupankkiskenessä olen kyllä törmännyt nyrkkisääntöön 0,5x —> osta ja 1x —> myy.
Kaikkihan riippuu millaiseen ROE:hen pankki kykenee. Itse ajattelen että joku 15% ROE yli syklin on äärimmäisen kova, johon harva pankki pääsee. Mutkat suoriksi vetäen voisi ajatella että tuollainen pankki ansaitsee 1,5 P/B kertoimen (10% tuottovaade). Näkisin että fair value monelle pankille on tuolla 1-1,5 välillä.
Tavallaan aika hankala minusta pankista on maksaa vaikkapa yli 2 x book value. On toki poikkeuksia tähänkin, kovaa kasvavat haastajapankit, tai joku niche, jossa on mahdollista päästä vielä korkeampiin kannattavuuslukemiin. Tai jos kyljessä on esim. varainhoitoa reilusti.
