Ilkkapohjalaisessa on haastateltu Raimo Sarajärveä:
(maksumuuri)
Hämeenlinnan kaupunki pelkää, että kaupungin keskustassa sijaitsevan Ykköskorttelin kehitys voisi viivästyä seinäjokelaisen liikemiehen Raimo Sarajärven OmaSp-yhteyksien vuoksi
4 tykkäystä
29.7. tulee sitten OmaSpn osavuosikatsaus. Laskin, että kesäkuun loppuun tulos on tavoitteen mukainen ja ostin osaketta. Negatiiviset uutiset eivät ainakaan vielä ole tuloksessa vaikka kurssissa ovatkin. Väärinkäytökset ovat kohdistuneet muutamaan henkilöön eikä sen vaikutuksen isossa pankissa pitäisi olla suuri. Handelsbankenin keskisuurta yrityssektoria omistajineen ajetaan sisään. Luulisi sen vaikuttavan enemmän kuin johtajien töppäykset. Tutkinnat kestävät vielä pitkään.
5 tykkäystä
Joo iso luottotappiovaraus ei tarkoita, että sellainen olisi jo syntynyt tai koskaan välttämättä syntyisi.
Uskon; että Q2 luvut ovat ihan jees edelleen, mutta pörssi on luottamus/sentimentti peliä…
Ja ymmärrän senkin, kun superammattilaisina itseään pitävät kiinteistömogulit ärsyyntyvät, kun heidän positioon tehdään luottotappiovarausta… Toki tuollainen on regulaation vaatimaa varautumista pankilta, ei siitä pitäisi suuttua…
2 tykkäystä
Mitä merkitystä kiinteistömogulille on sillä, miten pankki arvostaa saatavansa häneltä? Mistä kiinteistömoguli voi tietää, että juuri hänen lainoihinsa liittyviä saatavia on alaskirjattu?
1 tykkäys
Kiinteistömoguli ei tykkää jos hänelle sanotaan, että enää lainaa ei tule eikä rullata eteenpäin ja omistukset on pakko realisoida tappiolla
8 tykkäystä
Tämähän se kaikkia “kiinteistömoguleja” harmittaa. Nollakorkojen aikaan moni pystyyn kuollutkin sijoitus saattoi näyttää houkuttelevalta ja ainakin osa pankeista näitä tapauksia rahoitti avokätisesti.
Mitä taas tähän ilmeisesti viittaamaasi kiinteistömoguliin ja OmaSäästöpankkiin tulee, pätee siihen pitkälti ihan samat asiat. Lisänä tietysti vielä se, että nämä luototukset on varmasti monenkin tahon erityisen seurannan alla suuruusluokkansa ja saamansa huomion johdosta. Johdon vaihduttua ei välttämättä onnistu muuttaa lainaa 100 vuoden maksuajalle, kuten Seinäjoki Stadion Oy:n yli kymmenen miljoonan euron lainalle tapahtui jo vuonna 2022. Olisiko tuon stadionin nimi OmaSp-stadion kenties enne jostakin?
7 tykkäystä
OmaSp julkaisee toisen neljänneksen tuloksen maanantaina 29.7.2024 ja pitää tuolloin klo 10 alkaen webcast-lähetyksen, jossa toimitusjohtaja Sarianna Liiri avaa tarkemmin tulosta. Tervetuloa seuraamaan lähetystä tästä
Otamme mielellään vastaan kysymyksiä ennakkoon joko tämän kanavan kautta tai sähköpostilla osoitteeseen minna.sillanpaa@omasp.fi
9 tykkäystä
Lähteenä käytin vuoden 2022 tilinpäätöstä, jossa lyhytaikaiseksi velaksi oli yli 10m€ lainasta kirjattu 100t€. Eikä tuo voi olla arvoton 50v. päästä, koska yhtiö samaisena vuotena muutti stadionin poistosuunnitelmaa 60v. tasapoistoksi, koska se kuvaa paremmin stadionin taloudellista käyttöikää. Tontin vuokrasopimus toki ehtii loppua ennen sitä. 
E: Vuoden 2022 tilinpäätöksessä luoton saldo oli 10 060 000,00 euroa, josta yli viiden vuoden kuluttua erääntyvää oli 9 539 175,00 euroa. Vuoden sisällä erääntyväksi oli kirjattuna 104 165,00 euroa. Kyseessä ei siis ole tilapäinen maksuhelpotus.
4 tykkäystä
On törkeää, että Inderes edelleen antaa tavoitehinnallaan implisiittiseksi 24e PB-kertoimeksi 1,17.
Näin korkea kerroin yli ajan on perusteltua vain äärimmäisen laadukkaalle pankille, joka on löytyänyt erinomaisen markkinaraon ja kykenee siellä tekemään 17% riskikorjattua ylituottoa suhteessa kilpailijoihin. Tai vaihtoehtoisesti jos tulosta kirittää jokin taseriippumaton tuloskomponentti, mitä omaspilla ei ole.
Pankkien lainoitustoimintaa ei lähtökohtaisesti koskaan valuoida yli PB 1. Tämä on kaiken pankkisijoittamisen 101.
7 tykkäystä
Huvittavaa vielä tässä OmaSäästöpankki rakenteessa on se, että irtisanottu ex-tj edustaa 4. suurinta osakkeenomistajaa Töysän Säästöpankkisäätiön asiamiehen roolissa. Jotenkin tuo Säästöpankki rakenne ei vaikuta kovin modernilta. Samaan aikaan voi olla viran puolesta suurimpia osakkeenomistajia ja palkattu johtaja. Voi Töysä soikoon!
15 tykkäystä
Analyytikon ennakkokommentit OmaSp:n Q2-tuloksesta. 
6 tykkäystä
Tämä riippuu vähän pankkien kannattavuuksista ja riskistä. Esimerkiksi jos lukee vanhoja pölyttyneitä juttuja kauan aikaa ennen finanssikriisiä, voi törmätä sijoittajien toteamuksiin miten hyvää pankkia jos saa alle P/B 2x se on oston paikka. 2-4x tasot olivat tyypillisiä. Pankit olivat silloin tietysti myös melkoisesti enemmän vivutettuja…
Amerikan pikkupankkiskenessä olen kyllä törmännyt nyrkkisääntöön 0,5x —> osta ja 1x —> myy. 
13 tykkäystä
Kaikkihan riippuu millaiseen ROE:hen pankki kykenee. Itse ajattelen että joku 15% ROE yli syklin on äärimmäisen kova, johon harva pankki pääsee. Mutkat suoriksi vetäen voisi ajatella että tuollainen pankki ansaitsee 1,5 P/B kertoimen (10% tuottovaade). Näkisin että fair value monelle pankille on tuolla 1-1,5 välillä.
Tavallaan aika hankala minusta pankista on maksaa vaikkapa yli 2 x book value. On toki poikkeuksia tähänkin, kovaa kasvavat haastajapankit, tai joku niche, jossa on mahdollista päästä vielä korkeampiin kannattavuuslukemiin. Tai jos kyljessä on esim. varainhoitoa reilusti.
4 tykkäystä
Ja sitten on poikkeuksia
P/B taitaa olla lähenpänä kolmea
3 tykkäystä
Lähinnä tuli mieleen, miksi Oman kohdalla Inderesin seuranta koskee EPS yms tuloslaskelma- vaikutteisia ”yleistilejä” tässä tilanteessa. En anna niille nyt paljoakaan arvoa. P/B turhan lavea tähän hätään.
Eikö tässä pitäisi seurata nyt eritoten seuraavia:
- talletusten muutos
- riskiluokkien muutos (tästä mallintaa luottotappioita, eli eivät ne varmaankaan vielä näy viimeisellä rivillä, mutta tuolta näkee ”roskan” valumisen aika näppärästi)
- johdon kommentit liittyen riskienhallintaan, Fivaan, sakkoihin tuleeko varaus, yms yms.
Strategiassa kiinnostaa, onko edelleen tarkoitus tavoitella kasvua? Jos unohdetaan Hanska.
4 tykkäystä
Kasvun suhteen on seinä pystyssä kun Handesbankenin osuus on liitetty. Nykyiset perus säästöpankit on sidottu Säästöpankkiliiton sopimukseen. Eli keskenään voivat yhdistyä, mutta ei liiton ulkopuolelle eli OmaSpiin. Liedon Säästöpankki oli viimeinen.
2 tykkäystä
Kyllä, mutta halutaanko edelleen kasvaa orgaanisesti = sama laulu jatkuu vai onko tulossa muutoksia. Jos muutosta on tulossa, kiinnostaisi kuulla konkretian esimerkkejä, esimerkiksi minne luottosalkku jatkossa keskittyy ja millaisiin asiakkaisiin.
Jos edelleen mennään slideillä jossa näytetään vaan luottosalkun kasvua, niin se on vähän huolestuttavaa. Koska kuten täällä jo käyty läpi, tarkoittaa se käytännössä riskinottoa (asiakkaita jotka eivät muualta saa).
2 tykkäystä
Katselin OmaSp:n osakkuus- ja yhteisyritysten tietoja kaupparekkarista ja siellä näyttää edelleen Turtio ja Sydänlammi istuvan usean yhtiön hallituksessa. Sydänlammi on edelleen City Kauppapaikat Oy:n, GT Invest Oy:n, sekä sen osakkuusyhtiö Fincap Asunnot Oy:n hallituksessa. Turtio on puolestaan jäsenenä Deleway Projects Oy:n hallituksessa. Lisäksi kaikkien em. yritysten viimeinen kaupparekkariin toimitettu tilinpäätös on vuodelta 2022.
Voihan se toki olla niinkin, että kyseisten herrojen jatkosta noilla palleilla on sovittu potkujen yhteydessä, mutta normaalisti tällaiset napanuorat katkaistaan välittömästi. Tilinpäätöstietojen myöhäinen toimitus ei taas anna kovinkaan avointa kuvaa yhtiön toiminnasta. Tilinpäätöksen valmistumiseen liittyvät seikat ei käy selitykseksi, koska näiden yritysten tulokset täytyy raportoida kvartaaleittain osavuosikatsausten yhteydessä. Fincap Asunnot Oy:n tuloksen joutuu raportoimaan myös YIT.
Tällaisesta hallinnon ja julkisen raportoinnin hoidosta tulee mieleen lähinnä Ranen autopaja, eikä Pohjoismaiden mahtavin pankki.
6 tykkäystä
Kyllä Sydänlammi ja Turtana varmasti jättää nuo hallituspaikat, mutta ei ole vielä ehditty arpoa, kuka heidän paikkansa ottaa, eikä ole tehty kaupparekkari-ilmoitusta tästä syystä.
Ei välttämättä osakkuusyhtiöitä yhdistellä kuin kerran vuodessa emoon. Riippuu ihan osakkuusyhtiön koosta verrattuna emokonserniin. Yleisesti kyllä varmasti on niin, että yhdistellään joka kvartaali. Tilinpäätös ei kuitenkaan ole ihan sama asia kuin kuukausikatkon tekeminen. Kyllä se vuosikatko vaatii vähän muutakin. Eihän se silti oikein hyvä selitys ole, että eipä ole vielä kerennä, syssymmällä sitten, eikä tosiaan anna hyvää kuvaa hallinnon järjestemisestä. Se on näissä nakkikiskoissa sellaista.
2 tykkäystä