Jotkut kanssaforumistit ovat kehdanneet yllä esittää, että OmaSP:n luotto- ja asiakaskanta olisi riskisempi kuin esim. Nordealla ja ansaitsee siksi merkittävän riskipreemion.
Tarkastellaanpa pintapuolisesti tämän TiketiToketi-sheimauskampanjan taustoja:
Järjestön tavoitteena on kerätä rahaa (luvat ilmeisesti kunnossa joten mikäs siinä), jonka jälkeen Henry Aflecht itse henkilökohtaisesti varmistaa, että rahat päätyvät lyhentämättömänä köyhien käteen. Jaloa, mutta pankin kannalta ongelmallista. Fasilitoimalla toimintaa missä rahoja muutetaan käteiseksi ja jaetaan ilman mitään valvontaa voi aika helposti päätyä kohteeksi ties mihin viranomaisten hauskoihin tutkimusmatkoihin. Asiaa ei helpota se, että tällä “Luota muhun veli mä vannon” -takauksen rahojen jakamisesta antavalla henkilöllä on taustallaan rikostuomioita. EDIT: Voi toki olla että tässä on tosi tiukka valvonta rahojen jakamisessa, mutta sitten hämmentää miten ne voidaan jakaa lyhtentämättömänä.
Jos pankki lähtee kirjaimellisesti ihan mihin tahansa toimintaan mukaan vain sen takia että TiketiToketissa oli asiasta nostettu pöhinää pinnalle niin eipä se kyllä näytä hyvältä riskienhallinnan kannalta.
Joo, sama asian toinen puoli tuli kyllä itselläkin mieleen. En yhtään epäile, että tässä tapauksessa olisi mitään epäilyttävää, mutta ymmärrän myös Nordean ajattelumallin yleisellä tasolla.
Palaan vielä tähän integraatioon ja asiakaspitoon. Kuten jo aiemmin kirjoitin, hanskalla on erittäin hyvä asiakaspalvelu, ja vaikka tämä tosiaan sopiikin OmaSP:n narratiiviin niin paljon on lunastettavaa.
Toinen näkökulma, joka jäi itseltäni kiireessä kokonaan huomiotta on hinnoittelu- ja palvelupolitiikka. Itse olen päätynyt hanskan asiakkaaksi asioinnin mutkattomuuden vuoksi myös sen johdosta, että hinnoittelu on erittäin kilpailukykyistä. Omakohtaisen kokemuksen perusteella OmaSP:llä yhtiöni maksaisi karkeasti n. 1 %-yksikön korkeampaa hintaa rahasta kuin handelsin puolella - mikä kieltämättä mietityttää kovasti omankin asiakassuhteen kannalta. En toki oleta välittömiä vaikutuksia nykyisiin sopimuksiin, mutta pidemmässä juoksussa asia vähintäänkin mietityttää.
Palaan vielä tähän Liedon Säästöpankin ostoon. Asiakkaille luvattiin, että mikaan ei muutu kun OmaSplle siirrytään. Palvelu vain paranee. Ensimmäinen pettymys oli, että uudessa pankissa ei tunnettu arvo-osuustiliä. Kehoitettiin asiakasta siirtämään arvo-osuustili Mandatumiin tai jonnekin muualle määräpäivään mennessä. Muuten pankki myy tilin osakkeet. Myönsivät kyllä, että viestintä epäonnistui. Toinen pettymys oli se, että palvelumaksut nousivat huomattavasti. Osan joutuivat vetämään takaisin asiakaskadon johdosta. Kolmas juttu on pienyrittäjien ja yhteisöjen huomattava pankkikulujen nosto. Varmaan uudessa tulevassa kaupassa on samanlaisia kasvukipuja, mutta lopputulos voi olla tyydyttävä. Kulttuurimuutos uudessa kaupassa on melkoinen. Pidän kyllä osakkeeni vaikka se vaatii pitkää pinnaa. Pörssiyhtiöllä on vähän eri tavoitteet kui esim. säästöpankeilla, jotka ovat säätiön kaltaisia.
Itse en nää kehitystä tasaisena kun Liedon luvut tulevat kokonaan läpi Q2. Ymmärtääkseni Q1 mikä oli historian paras, ei vielä sisältänyt kuin kuukauden Liedon mukana oloa? Q2 tulee olemaan luultavasti timanttia ja positiivisena ajattelen, että ajuriyllätykset eivät ole tältä vuodelta vielä tässä. Jotenkin ajattelen myös, että Q1 jälkeen olisi kuulunut nousta reilusti enemmän, mutta ollaan tultu markkinan mukana alas. Korkojen nousu on pankin mukaan heille normaali ja korot eivät ihan heti laske.
Edit. Enkä osaa itse ajatella asiaa niin kriittisesti, että palvelu olisi huonoa? Jos asiakkaat ovat tyytyväisiä niin sitten ovat, ja uskon kyllä tehtyä tutkimusta. Enkä nää mitään yksittäisiä kokemuksia juuri minkään arvoisina, kun puhutaan pankeista. Toinen tykkää Mäkkäristä ja toinen Hesburgerista. No big deal.
Voihan se niinkin olla. Minäkin uskon kasvuun. Kokemukset eivät olleet ihan yksittäisiä eikä omiani. Moni tuttavani on lähtenyt ja mediassa on lisää. Laina-asiakkaista en tiedä. On vähän hankalampaa. Asiaan voi vaikuttaa myös se, että paikallinen satavuotias pankki menetettiin vaikka - 90 luvun pankkikriisissä se säilytettiin. Itse olen pankin asiaskas edelleen ja myös omistaja.
Okei mutta uskotaan nyt ainakin lukuihin, että Q1 oli loistava. Myös tuo, että omasp otti maksut pois, joista kehkeytyi integraatiossa suukopua, niin mielestäni oli hyvää, nopeaa reagointia ja asiakaslähtöistä liiketoimintaa. Eiköhän jatkossakin osata pitää asiakkaat tyytyväisinä, jos se on pankin päästrategia.
Pari kysymystä heräsi uuteen hankintaan liittyen ja kenties joku (@Matias_Arola) osaa valaista näissä.
Kauppahinnan muodostuminen. Alunperin hinnaksi ilmoitettiin taseen nettoarvo (NAV?) plus 15 miljoonan preemio ja myöhemmin alettiin puhumaan 15 miljoonasta kauppahintana. Onko taustalla kuitenkin NAV-laskelma (velkojen ja saatavien NPV?), joka johtaa joko 0-arvoon tai negatiiviseen arvoon ja sitä kautta hinnaksi muodostuu tuo 15 miljoonan preemio? Jos näin, niin onko NAV 0 tai neg. lähinnä siksi, että velkojen määrä on 3x saatavat?
Onko teillä velkojen osalta mitään näkymää siihen, että onko talletuskanta täysin sidottu hankittuun lainakantaan (asiakaskunta) vai sisältyykö tuohon joukkoon myös talletuksia, jotka tulevat jostain muulta Handelsbankenin asiakaskunnasta?
Vaikutus vakavaraisuuteen taitaa olla suhteellinen käsite, mutta riskipainoista riippuen tuo kuitenkin vaikuttaa Inderesin mukaan 0,6-1%. Oman laskelmani mukaan 75%-100% riskipainoilla 1-1,5% nykytilanteen vakavaraisuuteen, joka mielestäni ei ole merkityksetön vaikutus. Oletatteko, että pankki tulee vahvistamaan pääomiaan esim. uudella debentuurilla vai luotetaanko tässä puhtaasti pankin tuloksentekokykyyn?
Avaatteko hieman arviota vähintään 10 miljoonan vuotuisesta hyvästä? Jos NAV-laskelma näyttää 0 tai neg., niin sen pitäisi kertoa jotain hankittavan taseen tuloksentekokyvystä ja toisaalta Oman ROA on tainnut pyöriä pitkälti 1%:n paikkeilla, jolloin 2,5% ROA tälle kannalle tuntuu lähtökohtaisesti melko optimistiselta. Vaikka kyseessä on paremmin tuottava pk-lainakanta, niin samaan aikaan velkataakka on kolminkertainen tuottavaan taseeseen nähden.
Kauppahinta perustuu tuohon 15 MEUR:n preemioon. Eli kaupan kohteena olevat varallisuuserät (noin 1,2 mrd.) menevät käytännössä päittäin velkojen (noin 1,2 mrd. euroa) kanssa ja siten NAV on 0.
Käsitykseni mukaan järjestelyssä on määritelty kaupan yhteydessä siirtyvät asiakkaat. Joillain siirtyvillä asiakkailla on vain talletuksia, joillain vain luottoja ja osalla sekä talletuksia että luottoja.
Tarkkaa vakavaraisuusvaikutusta ei ole vielä tiedossa ja lopullinen vaikutus riippuu vielä mm. siitä miten luottoportfolio elää transaktion läpiviennin aikana. Meidän käsitys myös on, että kaupan kohteena on muitakin kuin puhtaita yritysluottoja (ja siten riskipainojen osalta matalampia saatavia). Yhtiö kertoi itse tiedotteessa, ettei kaupalla ole olennaista vaikutusta vakavaraisuuteen. Tuo mainitsemasi 1,0-1,5 %:n vaikutus menisi meidän papereissa jo oleelliseksi (Q1’23: CET1: 13,6 %) ja pidetään meidän aiempaa arviota edelleen validina.
Kaupan numeroista on tihkunut toistaiseksi hyvin vähän tietoa. Meidän arvio tuosta tulosvaikutuksesta perustuu oletuksiin 1) lainasalkun ja talletusylijäämän tuottotasosta 2) vuosittaisista palkkiotuotoista, 3) talletuskannan keskikorosta, 4) opexeista (40 henkilön palkkakulut + karkeasti saman verran muita liiketoiminnan kuluja) sekä 5) vuotuisista luottotappioista.
OmaSp itse kertoi, että ”kauppa vahvistaa sen vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti”. Yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle +100 MEUR:n liikevoittoa ja tuohon suhteutettuna tuo 10 MEUR:n vaikutus on meidän mielestä ihan järkevä. Ja tuo 10 MEUR:n arvio tarkoittaa 1,2 mrd. asseteille 0,8 %:n ROA-tasoa (vrt. OmaSp:n ROA Q1’23:lla 1,1 %).
Me uskotaan, että yhtiö tulee jossain vaiheessa antamaan tarkemman arvion mm. tuosta tulosvaikutuksesta ja ollaan varmasti sitten sen jälkeen kaikki viisaampia.
Meikäläinen jää nyt lomille, jatketaan juttua sitten viimeistään heinäkuun lopussa OmaSp:n tuloksen yhteydessä.
Taisit jo ehtiä lomille, mutta mitä nuo 1,2mrd varallisuuserät ovat kun käsittääkseni Oma osti noin 460mio lainakannan (varat) ja 1,2mrd talletuskannan (velat)?
Eiköhän kyseessä ole jälleen vuosipalkkiot, mistä on aiemminkin ollut puhetta.
Palkitsemisraportista:
“Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytys on, että hallituksen
jäsen sitoutuu hankkimaan 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan Oma
Säästöpankki Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy)
julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Lisäksi suositus on, että
hallituksen jäsen ei luovuttaisi vuosipalkkiolla hankkimiaan osakkeita ennen kuin
hänen jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt.”
OmaSp saa kuluvaan vuosineljännekseen Liedon Säästöpankin volyymit ja ennen kaikkea lainakannan, jossa korkojen nousu on ehtinyt jo vaikuttaa. Aikaisemmin jo, siis ennen siirtopäivää 5.3. saivat Kiinnitysluottopankin kannan. Oma Sp lisäksi nostanut ent. Liedon Sp :n asiakkailta perittäviä palkkioita. Odotan positiivista tulosvaroitusta hetimiten heinäkuun alussa. Kokemusta on Liedon Sp:n henkilökuntaan kuuluneena.
Tuottotavoitetta nostettu. Muutakin asiaa tuossa tiedotteessa on, kannattaa omistajien lukea.
“Oma Säästöpankki Oyj:n (OmaSp tai yhtiö) hallitus on 29.6.2023 kokouksessaan päivittänyt keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) taloudellisia tavoitteitaan oman pääoman tuoton sekä vakavaraisuuden osalta osana strategiaprosessiaan. Yhtiön vertailukelpoisen oman pääoman tuoton (ROE) päivitetty tavoitetaso on vähintään 16 prosenttia aiemman 10 prosentin sijasta. Ydinpääomasuhteen (CET1) päivitetty tavoitetaso on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella aiemman vähintään 14 prosentin sijasta. Päivitetyt tavoitetasot ovat voimassa 1.7.2023 alkaen.”
Aika pian tuo tuottotavoitteiden nostoilmoitus sitten tulikin. Vain kolme päivää sitten ennustin niin käyvän hetimiten heinäkuun alussa. Kaikki merkit olivat ilmassa ja kesäkuun lopun Q2 tiedotteessa varmaan lisää. Halpaa on kun tavoitehinta kuitenkin 26€. Neuvotteluja laajenemisesta/ostoista käydään. Tosin toteutus vasta 2024, mutta jatkuva hyvä kasvu on tiedossa.
Tässä päivitettiin otsikon mukaisesti keskipitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita. Positiivinen tulosvaroitus olisi mielestäni jotain muuta. Nämä uudet tavoitteet onkin jo Inderesin ennusteissa.
Kevyen tason hankinta, mutta omien ostot kelpaavat aina.