Kysymys ei ole se onko tämä tilanne hölynpölyä vai ei. Kyllä täällä nyt jokainen tiedostaa, että riskit ovat nousseet. Kysymys on se, että onko uutisten jälkeinen (ja sitä edeltävä) kurssireaktio oikein mitoitettu vai ei. Uutisten jälkeen omasp kurssi on tippunut noin neljänneksellä, OMXHPI verrattuna eroa on noin 30% tältä ajalta. En näe kovin mielekkäänä sanoa, että keskustelijat ovat joko kovia pankkitietäjiä tai sitten eivät ymmärrä asiasta mitään. On hyvä muistaa, että osakkeen arvostus on jo ennenkin näitä uutisia pysynyt maltillisena juuri siksi, että epäillään kuinka kestävällä pohjalla tulosta tehdään.
10 tykkäystä
Kaipaisin vähän neutraalimpaa keskustelua. Tuntuu että tässä täytyy ”valita puoli”. Kommenteissa paistaa ”puolesta” ”vastaan” näkemykset. Joku ei halua kuulla mitään negatiivista, joku taas päinvastoin.
Itse lähestyn asiaa skenaarioiden kautta. Todennäköisyyden hahmottaminen per skenaario erittäin vaikeaa tällä hetkellä mielestäni.
Hyvä skenaario:
Selvitään kuivin jaloin, pankki tasaantuu noin nykyiseen kokoluokkaan ja keskittyy jatkossa enemmän kannattavuuteen kuin kasvuun (riskienhallinta ja asiakaskannattavuus priossa)
Huono skenaario:
Pankkia ei ole olemassa 5 vuoden kuluttua. Olemme nähneet jäävuoren huipun, luottokanta pääosin heikkoa → kassavirrat eivät kestä → vakuudet eivät kestä → iso määrä luottotappioita ja muuta ikävää → jättimäinen mainehaitta → oikeudellisia seurauksia → talletuspako
Totuus ehkä jossain välissä. En tiedä.
5 tykkäystä
Keskustelussa on tosin selkeä jakolinja havaittavissa, ne jotka ymmärtävät pankkitoiminnan riskienhallinnasta sekä lakiteknisestä ilmoittamisesta eivät näe hyvinkään laajaa merkitystä tapahtuneella. Luottotappio sekä riskien-kasvu on havaittavissa pankin jakamista esitteistä ilman spekulointiakin kirjanpitorikoksista.
Sitten on selkeästi puhasta spekulointia tekeviä keskustelijoita, jotka näkevät että yrityksen taseessa kirjanpitoarvoltaan merkityksetön yhteisyritys on tapa piilottaa luottotappioita. He myös näkevät vääristelevät näitä yrityksen jakamia tietoja omaan narratiiviin, tai kertovat että heillä on nyt raportti sähköpostissaan jossa on hirveänkin raskauttavaa tietoa pankista. Itse en ymmärrä miksi heillä on puhetilaa keskustelufoorumilla, mutta niinkauan kuin on, koen että on hienoa että foorumin keskustelijoilla on myös ymmärrystä ja kärsivällisyyttä korjata noita virheitä faktoilla.
Oman näkemykseni mukaan OmaSP:n korkeampi riskitaso ei ole mikään yllätys henkilölle joka yhtiötä on seurannut kauemmin, se näkyy myös markkinahinnoittelussa ja on näkynyt vuosia.
2 tykkäystä
Ylen uutisointia entisen varatoimitusjohtajan kuvioista Oma Säästöpankin työntekijät saivat vinkin sijoituskohteesta – heille ei kerrottu, että se oli heidän pomolleen tuttu | Talous | Yle
4 tykkäystä
Mielenkiintoinen kohta yllä viitatussa Ylen uutisessa:
"Sekä Turtio että Korpela ovat asemansa perusteella käyttäneet merkittävää taloudellista valtaa, joten Yle julkaisee heidän nimensä."
Eikö OmaSp:n hallitus kuitenkin edusta isäntää eli meitä omistajia ja Turtio ja Korpela ovat pelkkiä renkejä? Juurikki OmaSp:n osaomistajana toivoisi, että media penkoisi myös OmaSp:n todellisen päätäntävallan edustajien eli hallituksen jäsenten asiat, jotta luottamus pankkiin palautuisi. Kiitos.
13 tykkäystä
Niin mutta ei ole todisteita tai mitään mikä viittaisi että Oma SPn hallitus olisi tehnyt mitään väärää, vaan kyse on kokoajan ollut tästä yhdestä johtajasta ja hänen tekemisistään. Minusta olisi ainakin kummallista, jos vaikka Nordean johtaja syyllistyisi väärinkäytökseen ja MOT alkaisi tämän perusteella penkomaan hallitusten jäsenten liiketoimia. Kai näin voisi tehdä mutta perin kummalliselta se vaikuttaisi.
Itse kuvittelisin, että tämän väärinkäytöksen jälkeen Oma SP:ssä on lisätty, tehostetaan tai ollaan lisäämässä valvontaa kyseisten ongelmien välttämiseksi/löytämiseksi. Valitettavan usein työelämässä tosin tarvitaan näitä herätyksiä ennen kuin asioille tehdään jotain. Todellinen ongelma olisi, jos tämä toistuisi.
Kun tuollaiset tekemiset yhtiössä ylipäätään onnistuu, ei hommat ole selvästikään asiallisella mallilla. Jos tuon puljun suuromistajat olisivat jotain muita kuin Säästöpankkisäätiöitä, niin itse hallituskin varmaan olisi ammattitaitoisempi ja tällaisissa asioissa prosessit olisi kunnossa. Jos ne kuitenkaan ei olisi kunnossa, toimarille olisi ehditty jo kertoa, kuinka avaimet ja työpuhelimen voi jättää pöydälle, jonka jälkeen vartijat ohjaavat toimistolta ulos. No, edellistä lausetta ei tarvitse ottaa ihan kirjaimellisesti prosessin etenemismallista.
Minun mielestäni ei ole lainkaan kummallista, että tuon tason väärinkäytösten paljastuessa aletaan kiinnostua mitä kaikkea muuta yhtiössä puuhaillaan. Onhan nyt kuitenkin käynyt ilmi, että sellaiset väärinkäytökset ovat OmaSP:ssä mahdollisia, mitkä tuskin onnistuisivat missään suuremmassa suomalaisessa pankissa.
Ei tässä ole kyse mistään työelämän kehitysasiasta. Kyse on riskisen toimialan alkeellisesta riskienhallinnasta. Kun lahjattomat tai lahjotut puuhastelee, syntyy tuollaista tulosta. Ammattimainen pankkitoiminta on sitten jotain muuta.
14 tykkäystä
Otsikko ”luultavasti pohjoismaiden nopeimmin kasvava pankki” kertoo jo kaiken. Pankkitoiminnassa kasvua saa ottamalla riskiä mitä konservatiivisemmat pankit eivät halua ottaa. Eikä tämä tietenkään näy luottotappioissa siinä vaiheessa kun painetaan kaasu pohjassa ja kasvetaan. Näkyy myöhemmin, kun tulee lainojen takaisinmaksun aika.
14 tykkäystä
Sehän on juuri näin. Samanlaista rahaa saa kaikista pankeista ja jos markkinassa kasvaa selvästi muita pankkeja nopeammin niin silloin saattta ottaa enemmän riskiä. Kasvua/kannattavuutta on perusteltu paremmalla palvelulla. Oma kokemus ainakin on isoista pankeista, että palvelu toimii hyvin ja rahaa saa kun kassavirta on kunnossa. Kuka maksaa kovempia palkkioita pelkästään palvelun perusteella. Itseä ainakin marginaali ja palkkiot kiinnostavat enememmän kuin pari päivää nopeammin saatu laina.
2 tykkäystä
Osittain samaa mieltä ja osittain en. Uskon hyvin että osa asiakkuuksista / rahoituksista on voitettu:
- Ketteryydellä
- Paremmalla palvelukokemuksella
- joustavuudella (ei kankeilla prosesseilla)
- yksi vaiettu kulma on myös, että osa kuluttajista / yrittäjistä ei välttämättä yksinkertaisesti ymmärrä, paljonko pitäisi maksaa lainasta, mikä mahdollistaa suuremman hinnoittelun. En usko että juurikaan inderesin lukijat päätyisivät pankkiin. Se kuinka suuri osuus tämä on, vaikea sanoa. Ylipäätänsä vaikea määrittää ”ymmärtömyyttä” jos sellaista on.
Kuitenkaan en usko että näitä kasvulukuja olisi voitu mitenkään saada ainoastaan edellämainituilla asioilla. Totta kai se ”tarina” pidetään yllä, uskokoon ken tahtoo. Ei kai pankki voisi edes sanoa ääneen, että se rahoittaa riskisempiä casejä (laittaa tälläistä strategiaan).
Mielestäni se että ”yksi ihminen teki” on skenaariona yksi muiden joukossa, mutta ei kovinkaan todennäköinen. TJ:hän kertoi että muutkin tehneet, mutta koska tämä henkilö painosti. Se jo kielii, että on tämä aika krooninen asia. Toki olisi härkämäinen skenaario uskoa TJ:tä. Toisaalta TJ paljasti myös aika ikäviä asioita, kuten ettei luottamusta ole jne. Oma mielipiteeni / arvaus on että ei syytteitä → yksi ihminen teki = saunasopimus uskottavasti läväyttää luottotappiota ja uhrata yksi mies. Tietenkään en voi olla varma, mutta vaikea kumota tuotakaan skenaariota.
10 tykkäystä
Ihmeen vähän - eli ei siis lainkaan - on tässä Säästöpankki-keississä puhuttu asiakkaiden riskeistä. Ja nyt viittaan nimenomaan velallisiin.
Jos kävisi niin, että Säästöpankin varainhankinta kallistui tai/ja esim. maakuntien taloyhtiöiden riskiprofiilia nostettaisiin, on velallisen kannalta ihan miettimisen arvoinen riskiskenaario se, tarkastellaanko seuraavaksi yritysvelallisten (mukaan lukien taloyhtiöt) lainojen hintaa. Jos Nordea päättäisi vaikkapa kolminkertaistaa punavuorelaisen taloyhtiön LVIS-remppalainan marginaalin, pyytäisi taloyhtiö todennäköisesti kilpailevan tarjouksen toisesta pankista ja siirtäisi lainansa sinne. Mutta mitkä ovat sellaisten maakuntien taloyhtiöiden vaihtoehdot, joille ei halukkaita rahoittajia löydy OmaSP:n lisäksi muista pankeista?
Toisaalta, jos me olemme eläneet tilanteessa, että tietynlaisia asuntokantaan liittyviä lainoja eivät muut pankit ole suostuneet rahoittamaan, ja ko. pankki muuttaisi käytänteitään, ollaan nopeasti umpikujassa niin tulevien remonttien rahoituksen kuin asuntojen jälleenmyyntimahdollisuuksien osalta.
Joskus kymmenisen vuotta sitten pankit laajemmallakin rintamalla korottelivat taloyhtiöiden vanhojen lainojen marginaaleja. Silloin asiaa perusteltiin rahan hankintakustannusten kallistumisella. Kun pääsimme nollakorkojen ja suurten taloyhtiölainojen ihmemaailmaan, tuollaisetkin asiat unohdettiin nopeasti tai sivuutettiin korkeintaan teoreettisina riskeinä.
8 tykkäystä
Varmaa jossain toimii, mutta esimerkiksi Helsingissä meno on maanantaisin Nordean konttorilla about tämmöistä
Löytyy juttua ainakin maikkarilta ja hesarista. Oma kokemus Osuuspankista myös että kauan joutuu jonottamaan ja kerran kun yritin käteistä tallettaa niin piti lähteä toiselle puolelle kaupunkia että löytyi kassapalvelut. Ihan täyttä pelleilyä.
1000€/kk raja riittää ehkä köyhille
Ja mä haluan molemmat. Btw 2019 OP:lle piti lähettää postilla kirje jos halusi osallistua osakeantiin, nykyään sentään hoituu netissä. Meinas tuolloin jäädä merkkaamatta kun ei ollut postimerkkiä (kenellä helvetillä on?) ja kirje tuli muutenkin niin että samana päivänä piti vastauskuori toimittaa takaisin postiin jos halusi olla ajoissa. Vein sitten suoraan konttoriin, olivat sijoituspuolella ihmeissään ku joku plebi marssi sisään. Annoin tuolloin myös palautetta että voitaisiinko pankissa siirtyä pois 70-luvulta.
9 tykkäystä
Rahan talletus onnistuu kätevästi talletusautomaatilla, joita löytyy mm. monilta ostareilta. Tuollaisten palveluiden tarjoaminen konttoripalveluina on äärimmäisen kustannustehotonta toimintaa. Ja samalla niitä palveluita käyttää se kuuluisa asiakasryhmä, “joka kantaa vain hiekkaa lattialle”. Hyvät ja toimivat digipalvelut on se asia, jolle päivä päivältä suurempi joukko antaa konttoripalveluita enemmän arvoa.
14 tykkäystä
Mietin, että kun yhtiö on joutunut nyt tälläisen myrskyn keskelle ja johtoa jne arvostellaan niin näytön tahto on varmasti kovaa luokkaa. Yleensä yhtiöt joilla menee pitkään hyvin ei kehitä toimintaansa ja jos et halua olla parempi koko ajan niin et kohta ole edes hyvä. Kun vielä tähän lisää, että puolet henkilöstöstä omistaa osakkeita niin luulen, että Oma Sp parantaa kun sika juoksuaan tulevaisuudessa. Seuraava isompi homma on tuo Handelin toimintojen haltuunotto. Tässä projektissa varmasti koko henkilökunta on valmiina näyttämään epäilijöille.
6 tykkäystä
Kävin taas ihan perusteita läpi, kun ne tässä vähän jäävät:
Strategia:
Tässä kohtaa ei ainakaan ole puhetta, että riskiä otettaisiin sen ihmeemmin.
Kasvuhistoria:
Kuten voidaan nähdä, niin koko nollakorkoaika ollut aikamoista tykistystä. Fuusiot ja operatiivinen kasvu keskiössä.
Henkilöstö
Ylivoimaisesti suurin osuus (40 %) alta 30 vuotiaita. Lisäksi naiset edustavat 2/3 henkilöstöstä. Siinä määrin OmaSp on vastuullinen toimija, että tarjoaa uran ensimmäisiä työpaikkoja ja naisten asiat otetaan tosissaan.
Jos tulkitsen oikein, niin jonkin verran on tuulista, koska 20 % henkilöstöstä vaihtuu vuodessa. Periaatteessa tällä logiikalla koko henkilöstö heittää n. 4-5 vuoden välein itsensä uusiksi. Tämän voinee jossain määrin yhdistää nuoreen ikärakenteeseen.
Johto:
Tästä osa jo vaihtanut muihin maisemiin. Kuitenkaan äkkiseltään vaikea vetää johtopäätöksiä. Koulutukset yms. ovat kunnossa.
Ehkä yhtenä johtopäätöksenä mieleeni tulee, että omaSp on kilpailijoita nuorekkaampi ja varmaan tätä kautta myös ketterämpi. Toki kolikon kääntöpuolena tulee kysymys, kuinka nuorekas porukka pysyy riskienhallinnassa kyydissä. Lisäksi kiinnostaisi tietää, miksi 20 % + henkilöstöstä vaihtuu jatkuvasti, koska se näyttää olevan vakiintunut luku.
10 tykkäystä
Onpa todella erinomaista vastuullisuutta, että naisvaltaiselle toimialalle palkataan naisia.
Huvikseni googletin OP:n viime vuoden vuosikertomuksen. Naisten osuus henkilökunnasta näyttäisi olevan 65 %, eli enemmän kuin OmaSP:llä. Eiköhän jakauma ole muillakin pankeilla samankaltainen.
14 tykkäystä
Joo ihan totta, vähän sarkasmilla tuon kirjoitin. Varmasti tuo kohta näyttää suht samalta kuin kilpailijoilla. Sinänsä mielenkiintoinen fakta, kun normaalisti rahoitusalaa on mollattu toisin päin. Ei kuitenkaan viedä keskustelua sinne enempää.
2 tykkäystä
@Kasper_Mellas olisin pyytänyt sinua avaamaan videolla ollutta kommenttia velkasijoittajien reaktioista. Oma on hakenut alle vuoden mittaista vakuudetonta rahoitusta markkinoilta noin 20-30bps preemiolla, mutta tällä hetkellä molemmat alle vuoden mittaiset senior lainat hinnoittelevat noin 175bps riskipreemiolla. Osaltaan tähän toki vaikuttaa huono likviditeetti, mutta se tuskin yksin selittää tuota eroa.
Oman ei varmaankaan ole pakko uusia syyskuussa erääntyvää lainaa heti, mutta itse en usko, että he pystyisivät jättämään myös ensi toukokuussa erääntyvän lainan uusimatta, koska nämä vaikuttavat regulaation pakottamiin puskureihin. LCR:n vaikutukset tulevat 30pv ennen erääntymistä, NSFR:n vaikutukset portaittain 12kk ja 6kk (ja ehkä 3kk) ennen erääntymistä ja MREL 12kk ennen erääntymistä. Jollain aikavälillä (luultavasti vielä tämän vuoden puolella) Oma joutuu koeponnistamaan pääomamarkkinan vakuudettomalla lainalla. Silloin vasta nähdään millä hinnalla velkasijoittajien luottamus löytyy, vai löytyykö ollenkaan. Vaihtoehtona tälle on toki heidän jo aiemmin käyttämänsä debentuuri, mutta pankki lienee kasvanut jo niin paljon, ettei uskollisten asiakkaiden kukkaroista löydy tarpeeksi volyymia kattamaan regulaation vaateita. Näyttää siis siltä, että Oman urakka on tällä erää melko suuri, kun luottamus täytyy saada takaisin Fivalta (ehkä KRPlta), luottoluokittajalta, osakesijoittajilta, velkasijoittajilta ja asiakkailta.
Mitä tulee spekulaation case Turtiosta, niin Fiva ei taida antaa yhdenkään pankin operoida mallilla, jossa yksittäinen henkilö jakelee edes 20 miljoonan lainakokonaisuuksia, jolloin sanoisin Omallakin olevan jonkinlainen luottokomitea, jossa nämä lainapäätökset on tehty. Lainojen syöttäminen järjestelmiin tapahtunee jossain muualla kuin johtoryhmässä, luottokomiteassa tai hallituksessa, joten tietoja on voitu hyvinkin syöttää väärin järjestelmiin, mutta samaan aikaan joku tai kaikki ko. tahoista ovat jollain tavalla olleet hyväksymässä lainoja.
Joku syyllinen tässä varmasti lopulta löytyy ja maalaisjärkeni sanoo, että joko pankin on nostettava virallinen syyte, nyt ”syytettyä” entistä johtohenkilöä vastaan, jolloin pankki voi oikeasti mennä sen taakse, että heitä on vedätetty. Jos tätä ei tapahdu, niin pankki ottaa syyn omaan niskaan ja tällöin Fivan (ja luottoluokittajan) kanssa keskustellaan mm. virheellisen/väärän tiedon antamisesta virallisessa (lain velvoittamassa) raportoinnissa…kenties???
14 tykkäystä
Vielä haluaisin nostaa esiin poikkeuksellisen henkilökunnan osakeomistuksen. Oma kokemukseni yrittäjänä on, että tällä henkilökunnan omistuksella on paljon hyötyjä mm tässä tapauksessa se, että puolella henkilökunnasta on taloudellinen intressi pitää yritys kasvu-uralla ja samoin pörssikurssi.
3 tykkäystä
Tämä on täysin totta.
Toinen puoli on, että laaja omistus saattaa luoda kulttuurin, jossa kurssista itsestään tulee arvo, eikä sitä nähdä liiketoiminnan lisäarvon seurauksena. Tällöin päädytään ottamaan riskejä ja peittelemään virheitä. Ulkopuolelta on hyvin vaikea nähdä, millainen kulttuuri firmassa vallitsee. Nän myös OmaSP kohdalla.
2 tykkäystä