Enpä itsekään juttua pääse lukemaan, mutta Sijoitustiedon puolella artikkelista keskusteltiin ja sieltä poimin pari esitettyä sitaattia:
"Tarkastuksessa selvisi, että vakuuksien arvostuksia ei seurata pankissa. Vakuuksien seurantaohjeistus ei kaikilta osin noudata sääntelyä, Fiva totesi.
”Liikekiinteistövakuuksiin liittyvät pankin dokumentoidut menettelytavat ja ohjeet ovat puutteelliset”, Fivan valvonta-asiakirjassa todetaan.
Valvojan mukaan pankin ohjeistuksissa ei määritelty, mitä vakuuden arviokirjalta edellytetään.
”Pankki ei pysty toimittamaan tarpeellisia tietoja vakuuden arvioimiseksi”, valvoja lausui."
Eli jos tulkitsen tuota oikein, niin kun on kerran laitettu koneella esim hintaan miljoona vuonna 2020, niin se on miljoona päätyyn asti, vaikka arvosta lähtisi “markkinassa” leijonaosa. Silloinhan case näyttää koneella “hyvältä” niin pitkään kun asiakas maksaa lainansa. Tuon perusteella vakuutta ei arvioida edes siinä kohtaa, kun maksuja ei tule → herää kysymys, millä tiedolla edes mallinnetaan luottotappiota?
Luottotappiota mallinnetaan olemassa olevilla tiedoilla. Eihän se mallin pyörittelijä välttämättä tiedä kaikkia speksejä datasta, ja hän on tyytyväinen lopputulokseen, kun on sovittanut tilastollista mallia kovasti, että lopputulos on täydellinen hänen mielestään.
Yksi tapa on käydä läpi määräajoin järjestämättömät luotot. Eli luotot, jotka ovat hoitamatta 3 kk tai yli. Lyhennykset, korot tai viivästyskorot rästissä. Tähän liitetään näiden luottojen vakuustarkastelu. Kyllä näistä ainakin luottotappiovarauksia saadaan usein.
Eikö tässä tule ongelma, kun ”rästiin” menneet luotot ja niiden luottotappiot mallinneta ”väärillä vakuustiedoilla”. Lopputulos on tällöin pienempi kuin olisi, mikäli vakuustiedot olisi päivitetty? Olettaen että arvot laskeneet.
Ei löydy OmaSp:n pörssitiedotteista tällaista tietoa ainakaan ihan viimeajoilta. Vai uutisoitko vielä ostoa 2.5.2024 3000 kpl @16,99? Onko tietoa, onko kyse jostain optiojärjestelyn velvoiteostosta vai ihan vapaaehtoisesta kaupasta?
Nyt puhutaan vaikeasta asiasta, yritysrahoituksessa ei vakuudella ole sellaista asemaa kuin vaikka yksityishenkilön asuntorahoituksessa. Yrityksen maksukykyä kokonaisuutena arvioidaan luototuksessa, toki vakuuksillakin on oma roolinsa. Silloin 90-luvulla kun oli oikea lama, niin pankit ilmoitti kiinteistösijoittaja-asiakkaille, että nyt on syntynyt vakuusvajetta ja että luottoja pitää lyhentää tai asetta lisävakuutta, näin pankit saivat roskapankkiin murheensa veronmaksajien murheeksi.
No nyt kun pohditaan vaikka City Kauppapaikat Oy mistä OmaSp jo omistaa noin 40%, niin on tuhannen taalan kysymys, onko ko. kauppakeskuksilla millainen vakuusarvo. Jos tuottojen kautta lasketaan, niin vajaakäytössä olevan kauppakeskuksen hoitokulut ja korkokulut ylittää vuokratuotot, eli ollaan negatiivisessa kassavirrassa. Tällöin omasta mielestäni vakuusarvo on matala.
No esim. maataloudessa pankit rajoittavat isoja maatilojen investointeja esim. navettoja ja sikala/kanala bisneksiä. Tuollaisen maatalouden tuotantorakennuksen vakuusarvo on myös hyvin heikko ja tuollaisen realisointi on todella vaikeaa. Myös maatalouden tuloskunto on heikkoa, mutta silti varsinkin OP ,mutta myös Nordea ja S-Pankki noita rahoittaa, olen ymmärtänyt et OmaSp ei niinkään.
Kiteytys; pankin taseessa on joka tapauksessa vaihteleva määrä ajassa eläviä rahoitusriskejä. No OmaSP:n rahoituksesta on n. 60% yksityishenkilöiden asuntorahoituksia, joissa riski on verraten pieni ja läpinäkyvä. En pelkää OmaSp:n omistamista, mutta lienee kiistatonta, että joihinkin riskikeskittymiin on laitettava rahahanat kiinni, sillä vauhdilla kuin se kokonaistaloudellisesti on viisasta.
Olen ymmärtänyt,että 1.9 Handelsbankenista siirtyy monen kirjavaa pk-yrityslainakantaa Oma Sp:n taseeseen. Mahdollisesti tähän lainakantaan saattaa sisältyä myös y-tunnukselliset maatila-lainat. Vakuuksina tällöin löytyy maatalouden kiinteistöjä tuotantorakennuksineen.
Oma Säästöpankkihan on 1.12.2017 hankkinut S-Pankin pk-yritys- sekä maa- ja metsätalousliiketoiminnan. Pankin tiedote asiasta löytyy täältä.
Kyseisessä tiedotteessa mainitaan, että Oma Säästöpankki haluaa kehittää ja kasvattaa pienten ja keskisuurten yritysten sekä maa- ja metsätalousyritysten pankkipalveluita. S-Pankki haluaa jatkossa keskittyä ydinalueeseensa ja luopuu siksi pienyrityksille sekä maatiloille suunnatuista pankkipalveluista.Oma Säästöpankki on kasvava pankki, joka panostaa erityisesti pk-yritysten sekä maa-ja metsätalousyritysten asiakkuuksien kehittämiseen.
Eli tällä perusteella tekisin johtopäätöksen, että S-Pankki ei tämän kaupan jälkeen ole rahoittanut maataloutta eikä sille ole tällaisia asiakkuuksia jäänyt. Enkä näe mitään syytä sille, että miksi tämän jälkeen OmaSp olisi jättäytynyt maatalouden rahoittamisesta.
Handelsbankenista siirtyy OmaSplle tuskin yhtäkäkään lainaa, jossa olisi maatilavakuus. Ensinnäkin siirron kohteena oleva lainakanta oli 31.3.2023 460 milj. euroa. Tämän vuoden lopussa tuo kanta voi olla merkittävästi sulanut. Loppujen lopuksi aika pieni määrä.
Handelsbankenin konttoriverkosto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja
muihin isoihin kaupunkeihin. Handelsbanken on varmaan suosiolla jättänyt maatilat
muiden pankkien hoidettavaksi. Maatalous sitoo paljon pääomia ja pääoman tuotto on liian alhainen Hb:lle.
Monelle yritysasiaakkaalle Handelsbanken on ollut kakkospankki, jossa hoidetaan
esim. sijoitusasiat. Kun asiakkuuden siirto toteuteutuu, monet yritysasiakkaat tekevät
oman ratkaisunsa, mihin pankkiin siirtyvät. Siirtyvien yritysasiakkaiden talletuskanta 31.3.2023 oli 1,2 miljardia.
Kuulostaa siltä,että sinulla on ihan sisäpiiritietoa,ettei maatilavakuudellisia lainoja olisi.Olen samaa mieltä,että siirtyvä lainakanta on voinut jo merkittävästi sulaa.Kyllä kilpailijat ovat poimineet “rusinat pullasta”.
Ja sulla on ilmeisesti sisäpiiritietoa kilpailijoiden rusinoiden poiminnasta?
Tämä keskustelu on surkuhupaisaa seurattavaa kun hakemalla haetaan kaikkea mahdollista negaa arvauksista OmaSp:n maajusseille antamista lainoista lähtien.
OmaSp menetti jo aikaisemmissa pankkiostoissa asiakkaita kun heillä ei ole arvo-osuustiliä. Osakkeiden omistajat pakotettiin siirtymään Nordnettiin tai Mandatumiin. Jonkinlainen suljettu varainhoito on eli ns. yksityispankki. Vaatii ison volyymin eivätkä markkinoi sitä mitenkään. Kehittämistä olisi, jotta olisi täyden palvelun pankki.
Laiskaa journalismia. Toki siinä sentään hieman vihjattiin toimarin ja hallituksen vastuusta sekä hallituksen heikosta ammattiosaamisesta. Moni tällä palstalla on vieläkin valmis näkemään, että heillä ei ole vastuuta mistään, pöytä on putsattu ja menneet voidaan unohtaa.
Olisihan tuo huima upgrade, jos hallitukseen saataisiin henkilöitä joilla olisi kokemusta isompien pankkien prosesseista tai vaikkapa kansainvälistä otetta. Ainakin omissa silmissä arvostus nousisi siltä heittämältä, jos hallitukseen tulisi joku jolla kymmenien vuosien kokemus eri pankeist ja mahdollisesti ulkomailta tms.
Näen kuitenkin plussana, että tuolla on hallituksessa myös ihmisiä, joilla on paljon yrittäjätaustaa eikä pelkästään tunkkasia finanssiihmisiä. Tuo tunkkaisuus voi kuitenkin tuoda hyvällä tavalla sellaista tylsyyttä ja jäykkyyttä prosesseihin, milloin ei ole mahdollista että yksi henkilö pystyy lähes pakkotamaan muita toimimaan tavalla X. Toisaalta saatan antaa liikaa painoa tässä hallitusosaamiselle.
Kriisi myy, mutta toisaalta kertoo ettei toimittajatkaan valitettavasti ole saaneet mitään uutta pengottua julki, vaikka aikaa tapahtumasta on jo mennyt.
