Mietin, että kun yhtiö on joutunut nyt tälläisen myrskyn keskelle ja johtoa jne arvostellaan niin näytön tahto on varmasti kovaa luokkaa. Yleensä yhtiöt joilla menee pitkään hyvin ei kehitä toimintaansa ja jos et halua olla parempi koko ajan niin et kohta ole edes hyvä. Kun vielä tähän lisää, että puolet henkilöstöstä omistaa osakkeita niin luulen, että Oma Sp parantaa kun sika juoksuaan tulevaisuudessa. Seuraava isompi homma on tuo Handelin toimintojen haltuunotto. Tässä projektissa varmasti koko henkilökunta on valmiina näyttämään epäilijöille.
6 tykkäystä
Kävin taas ihan perusteita läpi, kun ne tässä vähän jäävät:
Strategia:
Tässä kohtaa ei ainakaan ole puhetta, että riskiä otettaisiin sen ihmeemmin.
Kasvuhistoria:
Kuten voidaan nähdä, niin koko nollakorkoaika ollut aikamoista tykistystä. Fuusiot ja operatiivinen kasvu keskiössä.
Henkilöstö
Ylivoimaisesti suurin osuus (40 %) alta 30 vuotiaita. Lisäksi naiset edustavat 2/3 henkilöstöstä. Siinä määrin OmaSp on vastuullinen toimija, että tarjoaa uran ensimmäisiä työpaikkoja ja naisten asiat otetaan tosissaan.
Jos tulkitsen oikein, niin jonkin verran on tuulista, koska 20 % henkilöstöstä vaihtuu vuodessa. Periaatteessa tällä logiikalla koko henkilöstö heittää n. 4-5 vuoden välein itsensä uusiksi. Tämän voinee jossain määrin yhdistää nuoreen ikärakenteeseen.
Johto:
Tästä osa jo vaihtanut muihin maisemiin. Kuitenkaan äkkiseltään vaikea vetää johtopäätöksiä. Koulutukset yms. ovat kunnossa.
Ehkä yhtenä johtopäätöksenä mieleeni tulee, että omaSp on kilpailijoita nuorekkaampi ja varmaan tätä kautta myös ketterämpi. Toki kolikon kääntöpuolena tulee kysymys, kuinka nuorekas porukka pysyy riskienhallinnassa kyydissä. Lisäksi kiinnostaisi tietää, miksi 20 % + henkilöstöstä vaihtuu jatkuvasti, koska se näyttää olevan vakiintunut luku.
10 tykkäystä
Onpa todella erinomaista vastuullisuutta, että naisvaltaiselle toimialalle palkataan naisia.
Huvikseni googletin OP:n viime vuoden vuosikertomuksen. Naisten osuus henkilökunnasta näyttäisi olevan 65 %, eli enemmän kuin OmaSP:llä. Eiköhän jakauma ole muillakin pankeilla samankaltainen.
13 tykkäystä
Joo ihan totta, vähän sarkasmilla tuon kirjoitin. Varmasti tuo kohta näyttää suht samalta kuin kilpailijoilla. Sinänsä mielenkiintoinen fakta, kun normaalisti rahoitusalaa on mollattu toisin päin. Ei kuitenkaan viedä keskustelua sinne enempää.
2 tykkäystä
@Kasper_Mellas olisin pyytänyt sinua avaamaan videolla ollutta kommenttia velkasijoittajien reaktioista. Oma on hakenut alle vuoden mittaista vakuudetonta rahoitusta markkinoilta noin 20-30bps preemiolla, mutta tällä hetkellä molemmat alle vuoden mittaiset senior lainat hinnoittelevat noin 175bps riskipreemiolla. Osaltaan tähän toki vaikuttaa huono likviditeetti, mutta se tuskin yksin selittää tuota eroa.
Oman ei varmaankaan ole pakko uusia syyskuussa erääntyvää lainaa heti, mutta itse en usko, että he pystyisivät jättämään myös ensi toukokuussa erääntyvän lainan uusimatta, koska nämä vaikuttavat regulaation pakottamiin puskureihin. LCR:n vaikutukset tulevat 30pv ennen erääntymistä, NSFR:n vaikutukset portaittain 12kk ja 6kk (ja ehkä 3kk) ennen erääntymistä ja MREL 12kk ennen erääntymistä. Jollain aikavälillä (luultavasti vielä tämän vuoden puolella) Oma joutuu koeponnistamaan pääomamarkkinan vakuudettomalla lainalla. Silloin vasta nähdään millä hinnalla velkasijoittajien luottamus löytyy, vai löytyykö ollenkaan. Vaihtoehtona tälle on toki heidän jo aiemmin käyttämänsä debentuuri, mutta pankki lienee kasvanut jo niin paljon, ettei uskollisten asiakkaiden kukkaroista löydy tarpeeksi volyymia kattamaan regulaation vaateita. Näyttää siis siltä, että Oman urakka on tällä erää melko suuri, kun luottamus täytyy saada takaisin Fivalta (ehkä KRPlta), luottoluokittajalta, osakesijoittajilta, velkasijoittajilta ja asiakkailta.
Mitä tulee spekulaation case Turtiosta, niin Fiva ei taida antaa yhdenkään pankin operoida mallilla, jossa yksittäinen henkilö jakelee edes 20 miljoonan lainakokonaisuuksia, jolloin sanoisin Omallakin olevan jonkinlainen luottokomitea, jossa nämä lainapäätökset on tehty. Lainojen syöttäminen järjestelmiin tapahtunee jossain muualla kuin johtoryhmässä, luottokomiteassa tai hallituksessa, joten tietoja on voitu hyvinkin syöttää väärin järjestelmiin, mutta samaan aikaan joku tai kaikki ko. tahoista ovat jollain tavalla olleet hyväksymässä lainoja.
Joku syyllinen tässä varmasti lopulta löytyy ja maalaisjärkeni sanoo, että joko pankin on nostettava virallinen syyte, nyt ”syytettyä” entistä johtohenkilöä vastaan, jolloin pankki voi oikeasti mennä sen taakse, että heitä on vedätetty. Jos tätä ei tapahdu, niin pankki ottaa syyn omaan niskaan ja tällöin Fivan (ja luottoluokittajan) kanssa keskustellaan mm. virheellisen/väärän tiedon antamisesta virallisessa (lain velvoittamassa) raportoinnissa…kenties???
13 tykkäystä
Vielä haluaisin nostaa esiin poikkeuksellisen henkilökunnan osakeomistuksen. Oma kokemukseni yrittäjänä on, että tällä henkilökunnan omistuksella on paljon hyötyjä mm tässä tapauksessa se, että puolella henkilökunnasta on taloudellinen intressi pitää yritys kasvu-uralla ja samoin pörssikurssi.
3 tykkäystä
Tämä on täysin totta.
Toinen puoli on, että laaja omistus saattaa luoda kulttuurin, jossa kurssista itsestään tulee arvo, eikä sitä nähdä liiketoiminnan lisäarvon seurauksena. Tällöin päädytään ottamaan riskejä ja peittelemään virheitä. Ulkopuolelta on hyvin vaikea nähdä, millainen kulttuuri firmassa vallitsee. Nän myös OmaSP kohdalla.
2 tykkäystä
Talouselämä palasi tänään aiheeseen (maksumuuri):
Enpä itsekään juttua pääse lukemaan, mutta Sijoitustiedon puolella artikkelista keskusteltiin ja sieltä poimin pari esitettyä sitaattia:
"Tarkastuksessa selvisi, että vakuuksien arvostuksia ei seurata pankissa. Vakuuksien seurantaohjeistus ei kaikilta osin noudata sääntelyä, Fiva totesi.
”Liikekiinteistövakuuksiin liittyvät pankin dokumentoidut menettelytavat ja ohjeet ovat puutteelliset”, Fivan valvonta-asiakirjassa todetaan.
Valvojan mukaan pankin ohjeistuksissa ei määritelty, mitä vakuuden arviokirjalta edellytetään.
”Pankki ei pysty toimittamaan tarpeellisia tietoja vakuuden arvioimiseksi”, valvoja lausui."
Sijoitustiedon keskustelu: Oma Säästöpankki | Sijoitustieto.fi
11 tykkäystä
Eli jos tulkitsen tuota oikein, niin kun on kerran laitettu koneella esim hintaan miljoona vuonna 2020, niin se on miljoona päätyyn asti, vaikka arvosta lähtisi “markkinassa” leijonaosa. Silloinhan case näyttää koneella “hyvältä” niin pitkään kun asiakas maksaa lainansa. Tuon perusteella vakuutta ei arvioida edes siinä kohtaa, kun maksuja ei tule → herää kysymys, millä tiedolla edes mallinnetaan luottotappiota?
3 tykkäystä
Luottotappiota mallinnetaan olemassa olevilla tiedoilla. Eihän se mallin pyörittelijä välttämättä tiedä kaikkia speksejä datasta, ja hän on tyytyväinen lopputulokseen, kun on sovittanut tilastollista mallia kovasti, että lopputulos on täydellinen hänen mielestään.
Yksi tapa on käydä läpi määräajoin järjestämättömät luotot. Eli luotot, jotka ovat hoitamatta 3 kk tai yli. Lyhennykset, korot tai viivästyskorot rästissä. Tähän liitetään näiden luottojen vakuustarkastelu. Kyllä näistä ainakin luottotappiovarauksia saadaan usein.
3 tykkäystä
Eikö tässä tule ongelma, kun ”rästiin” menneet luotot ja niiden luottotappiot mallinneta ”väärillä vakuustiedoilla”. Lopputulos on tällöin pienempi kuin olisi, mikäli vakuustiedot olisi päivitetty? Olettaen että arvot laskeneet.
1 tykkäys
Ei löydy OmaSp:n pörssitiedotteista tällaista tietoa ainakaan ihan viimeajoilta. Vai uutisoitko vielä ostoa 2.5.2024 3000 kpl @16,99? Onko tietoa, onko kyse jostain optiojärjestelyn velvoiteostosta vai ihan vapaaehtoisesta kaupasta?
3 tykkäystä
Nyt puhutaan vaikeasta asiasta, yritysrahoituksessa ei vakuudella ole sellaista asemaa kuin vaikka yksityishenkilön asuntorahoituksessa. Yrityksen maksukykyä kokonaisuutena arvioidaan luototuksessa, toki vakuuksillakin on oma roolinsa. Silloin 90-luvulla kun oli oikea lama, niin pankit ilmoitti kiinteistösijoittaja-asiakkaille, että nyt on syntynyt vakuusvajetta ja että luottoja pitää lyhentää tai asetta lisävakuutta, näin pankit saivat roskapankkiin murheensa veronmaksajien murheeksi.
No nyt kun pohditaan vaikka City Kauppapaikat Oy mistä OmaSp jo omistaa noin 40%, niin on tuhannen taalan kysymys, onko ko. kauppakeskuksilla millainen vakuusarvo. Jos tuottojen kautta lasketaan, niin vajaakäytössä olevan kauppakeskuksen hoitokulut ja korkokulut ylittää vuokratuotot, eli ollaan negatiivisessa kassavirrassa. Tällöin omasta mielestäni vakuusarvo on matala.
No esim. maataloudessa pankit rajoittavat isoja maatilojen investointeja esim. navettoja ja sikala/kanala bisneksiä. Tuollaisen maatalouden tuotantorakennuksen vakuusarvo on myös hyvin heikko ja tuollaisen realisointi on todella vaikeaa. Myös maatalouden tuloskunto on heikkoa, mutta silti varsinkin OP ,mutta myös Nordea ja S-Pankki noita rahoittaa, olen ymmärtänyt et OmaSp ei niinkään.
Kiteytys; pankin taseessa on joka tapauksessa vaihteleva määrä ajassa eläviä rahoitusriskejä. No OmaSP:n rahoituksesta on n. 60% yksityishenkilöiden asuntorahoituksia, joissa riski on verraten pieni ja läpinäkyvä. En pelkää OmaSp:n omistamista, mutta lienee kiistatonta, että joihinkin riskikeskittymiin on laitettava rahahanat kiinni, sillä vauhdilla kuin se kokonaistaloudellisesti on viisasta.
5 tykkäystä
Olen ymmärtänyt,että 1.9 Handelsbankenista siirtyy monen kirjavaa pk-yrityslainakantaa Oma Sp:n taseeseen. Mahdollisesti tähän lainakantaan saattaa sisältyä myös y-tunnukselliset maatila-lainat. Vakuuksina tällöin löytyy maatalouden kiinteistöjä tuotantorakennuksineen.
1 tykkäys
Oma Säästöpankkihan on 1.12.2017 hankkinut S-Pankin pk-yritys- sekä maa- ja metsätalousliiketoiminnan. Pankin tiedote asiasta löytyy täältä.
Kyseisessä tiedotteessa mainitaan, että Oma Säästöpankki haluaa kehittää ja kasvattaa pienten ja keskisuurten yritysten sekä maa- ja metsätalousyritysten pankkipalveluita. S-Pankki haluaa jatkossa keskittyä ydinalueeseensa ja luopuu siksi pienyrityksille sekä maatiloille suunnatuista pankkipalveluista.Oma Säästöpankki on kasvava pankki, joka panostaa erityisesti pk-yritysten sekä maa-ja metsätalousyritysten asiakkuuksien kehittämiseen.
Eli tällä perusteella tekisin johtopäätöksen, että S-Pankki ei tämän kaupan jälkeen ole rahoittanut maataloutta eikä sille ole tällaisia asiakkuuksia jäänyt. Enkä näe mitään syytä sille, että miksi tämän jälkeen OmaSp olisi jättäytynyt maatalouden rahoittamisesta.
2 tykkäystä
Handelsbankenista siirtyy OmaSplle tuskin yhtäkäkään lainaa, jossa olisi maatilavakuus. Ensinnäkin siirron kohteena oleva lainakanta oli 31.3.2023 460 milj. euroa. Tämän vuoden lopussa tuo kanta voi olla merkittävästi sulanut. Loppujen lopuksi aika pieni määrä.
Handelsbankenin konttoriverkosto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja
muihin isoihin kaupunkeihin. Handelsbanken on varmaan suosiolla jättänyt maatilat
muiden pankkien hoidettavaksi. Maatalous sitoo paljon pääomia ja pääoman tuotto on liian alhainen Hb:lle.
Monelle yritysasiaakkaalle Handelsbanken on ollut kakkospankki, jossa hoidetaan
esim. sijoitusasiat. Kun asiakkuuden siirto toteuteutuu, monet yritysasiakkaat tekevät
oman ratkaisunsa, mihin pankkiin siirtyvät. Siirtyvien yritysasiakkaiden talletuskanta 31.3.2023 oli 1,2 miljardia.
Kuulostaa siltä,että sinulla on ihan sisäpiiritietoa,ettei maatilavakuudellisia lainoja olisi.Olen samaa mieltä,että siirtyvä lainakanta on voinut jo merkittävästi sulaa.Kyllä kilpailijat ovat poimineet “rusinat pullasta”.
Ja sulla on ilmeisesti sisäpiiritietoa kilpailijoiden rusinoiden poiminnasta?
Tämä keskustelu on surkuhupaisaa seurattavaa kun hakemalla haetaan kaikkea mahdollista negaa arvauksista OmaSp:n maajusseille antamista lainoista lähtien.
8 tykkäystä
OmaSp menetti jo aikaisemmissa pankkiostoissa asiakkaita kun heillä ei ole arvo-osuustiliä. Osakkeiden omistajat pakotettiin siirtymään Nordnettiin tai Mandatumiin. Jonkinlainen suljettu varainhoito on eli ns. yksityispankki. Vaatii ison volyymin eivätkä markkinoi sitä mitenkään. Kehittämistä olisi, jotta olisi täyden palvelun pankki.
1 tykkäys