Tuossa vielä pääomavaatimukset
Itsekin muistin määrän väärin, ulkona oleva määrä on 60m€.
Minusta mummoilta debentuureihin huijatut rahat ei ole omaa pääomaa.
Ei noista pääomavaatimuksista voi jättää muita kattamatta, vaikka yksi ylittää vaatimuksen. Pääomavaatimus lukee siinä alimmalla rivillä.
Kiitos. Tämä oli tieto, jonka kaivamiseen Juurikki olisi tarvinnut monta tuntia ja vielä enemmän tunteja, kun jostain alaviitteestä olisi löytynyt väite, jonka selvittämiseen olisi…
Ja ihan kiusalla kommentti vaillinaisen ymmärryksen viitekehyksessä: siis nou hätä, vaikka tuli 19,5 M€ harkinnanvarainen luottotappiovaraus ei riittäisikään pitemmässä pelissä.
Tuo varaus muuten söi melkein puolet Q1-tuloksesta. Jos lisää yllätyksiä tulee, niin kiitos tälleen tipoittain. Nythän OmaSP teki enemmän tulosta Q1/24 kuin vuotta aiemmin Q1/23, vaikka se yllä mainittu varaus niisti 19,5 M€ pois nettotuloksesta. Ei paha.
Iso ero on 19,5 M€ luottotappiovarauksen ja 247,6 M€ turvapuskurin välillä. 
4 tykkäystä
Mistä tällaisen “turvapuskurin” löydät?
Pankin vähimmäispääomavaade on CET1 pääomaa 259 426m€ + AT1 pääomaa 58 801m€ ja T2 pääomaa 78 401m€, yhteensä 396 627m€. Pankilla ei ole AT1 pääomaa lainkaan ja T2 pääomaa on debentuurien verran. Puuttuva AT1 ja T2 pääoma voidaan kattaa CET1 pääomalla, kuten ylempänä olevassa lainauksessa lukee.
Sitten vielä tällainen pointti Handelsbanken-kaupasta:
Järjestelyn myötä pankin markkina-asema vahvistuu pk-
yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat
liiketoimintavolyymit parantavat entisestään yhtiön
kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta
sekä vahvistavat vuosittaista tuloksentekokykyä
olennaisesti. Liiketoiminnan hankinnan arvioidaan
kasvattavan yhtiön tulosta ennen veroja noin 8-12 milj.
euroa vuosittain. Siirtyvä talletuskanta vahvistaa yhtiön
maksuvalmiusasemaa eikä yritysjärjestelyyn liity erillistä
rahoitustarvetta. Liiketoimintakauppa heikentää yhtiön
> vakavaraisuutta arviolta 2 %-yksikköä kasvavien
> riskipainotettujen erien ja kirjattavan liikearvon perusteella.
Kauppahinta on transaktion toteutuspäivänä siirtyvien
tase-erien nettoarvo lisättynä maksimissaan 15 milj.
eurolla.
4 tykkäystä
Medianäkyvyyttä hesarissa:
11 tykkäystä
Vähän vielä riskiluokista ja “kuranttia kamaa” kommenteista.
Ymmärtääkseni riskiluokka 4 on jo sellainen että on defaultattu. Silloin uskotaan, että vakuuksista saadaan katettua erotus, mitä ei laiteta luottotappioiksi.
Aikaisemmin keskityttiin sanomaan, että yrityspuoli on se pommi. Tuli mieleen, että miten on edes mahdollista, että kotitalouksilla on defaultissa 113 meur (rakentaminen?) Ottaen huomioon omaSpn maantieteellisen sijainnin, epäilen että vakuusarvot pitävät Q1 luottotappioiden mukaisesti.
Lisäksi, on hyvä muistaa ettei luottotappioita ole lain mukaan pakko kirjata heti. Niitä voi kirjata siihen asti “vapaasti” kunnes asia realisoituu (siinä välissä toki myös pikkuhiljaa). Toki jos tätä “rullausta” tehdään, niin luottotappiot kasvavat joka vuosi kumulatiivisesti, koska tulee vanhat hännät + uutta.
Tämä selittää aikaisemma kysymykseni, miksi luottotappiot ovat pieniä. Niitä ei ole vain vielä kirjattu…mutta täältähän ne löytyvät etupeltoon.
Tässä vertailuksi 3 kk aikaisemmat luvut…yli 10 meur tippunut kotitalouksia 3 kk aikana 3->4
Lisäksi, kumulatiivinen kaava toimii, lähes jokaisessa luokassa nähdää mukava vasemalta oikealle siirtyminen. Missä kohtaa vyöry kohti oikeaa loppuu, se onkin mielenkiintoista.
Jos oikein omaSp:n edun mukaisesti lasken luottotappuiot riskiluokasta 4, niin 0,5*riskiluokka = luottotappiot, en kyllä usko siihenkään.
7 tykkäystä
Ajattelet tässä varmaan IFRS:n vaiheita, joita on kolme. OmaSP:n vuosikertomuksen samalla aukeamalla on nuo riskiluokat määritelty, käytännössä kyse on pankin sisäisestä asiakkaiden luottoluokituksesta, jossa luokka 4 on huonoin ja sisältää maksukuvyttömien asiakkaiden lisäksi myös muita:
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-tason henkilö-, yritys- ja as.oy.-asiakkaat ja
AAA- ja AA+ -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AA-B+ -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- a as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen B- ja C-tason henkilöasiakkaat sekä A-B-tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B+ - B -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, C-tason yritys- ja as.oy.-
asiakkaat, C- ja D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
1 tykkäys
C-taso on asiakastiedossa yms jo luottotiedoton yritys, lisäksi jos D on huonoin henkilöasiakas, niin kyllä luottotiedot ovat tod näköisesti jo menneet / lainaa ei pysty maksamaan, koska mihin muuhun tämän enää siirtäisi siinä kohtaa, kun ollaan jo pohjalla? Täten pitäydyn näkemyksessä että C (yritys) ja D henkilö ovat defaultissa.
Toisin päin, mikä voisi olla muu syy, miksi henkilö / yritys tippuu pankin huonoimpaan luokkaan?
7 tykkäystä
Ei luottotappioita ihan vapaasti voi kirjata ennen toteutumista, vaan ne pitää laskea tiettyjen sääntöjen mukaan. (IFRS 9 ja ECL - laskenta) Luotot ovat joko vaiheessa 1 (ei ongelmia) vaiheessa 2 (kasvanut luottoriski) tai maksukyvyttömiä (vaihe 3). Vaiheeseen 3 pääsee esimerkiksi jos rästejä on yli 90 päivää tai on konkurssissa/saneerauksessa.
Huolestuttavaa on jos lainoja siirtyy paljon vaiheeseen 2 ja 3, toki silloin myös ECL-kirjaukset kasvaa automaattisesti.
Onhan tuolla silti parametreja joissa paljon epävarmuutta kuten LGD, tai ehkä ennemmin recovery rate - paljonko default tapauksessa oikeasti saadaan takaisin. Mutta ei noita ihan hatusta voi heittää, säännöt laskennalle aika tarkat.
Tilanne sinänsä eri kuin esim. finanssikriisissä, jolloin tosiaan kirjauksia ei tarvinnut käsittääkseni tehdä kuin vasta maksukyvyttömyyden sattuessa. Siltä osin nykytilanteen pitäisi olla paremmin ajan tasalla.
3 tykkäystä
Kyllä, osa täytyy laittaa heti alkuun. Kuitenkin valtaosa voidaan vielä jättää kirjaamatta, toki se täytyy perustella, mutta siihen riittänee usko “vakuudesta”, koska eihän mikään malli osaa ottaa kantaa siihen, paljonko kiinteistöstä susirajalla saadaan realisointitilanteessa (huom, koneella X vakuusarvo, mistä ollut aikaisemmin täälläkin puhetta, onko se kuinka luotettava). ECL minimi on kuitenkin erittäin pieni jos vertaa tilanteeseen, että saataisiin vaikka 20 % takaisin tosiasiallisesti.
Eli nopeasti sanottuna (mutkia vähän suoriksi), mielestäni tuo ECL- malli toimisi jos vakuusarvot on laitettu oikeasti niiden arvojen mukaan. Jos 100 te realisoitava mökki on koneella hintaan 300 te, niin kyllähän varaukset menevät mönkään. Tämä on juuri se tieto, mitä kenelläkään ei ole eikä näy suoraan luvuista.
3 tykkäystä
Jep. Vakuuksien arvostusta en itse tunne niin tarkasti.
Mutta siellä on kyllä omastakin mielestä varmaan isoin epävarmuus, joka voi kyllä tehdä isonkin eron varaus. vs. toteuma vaikka sinänsä defaultit olisi arvioitu ihan oikeinkin.
1 tykkäys
Kyllä ehdottomasti. Ehkä aasinsiltana sanoisin, että tässä tapauksessa kannattaa mielummin tarkastella eriä ennen viimeistä, eli luottotappioita, koska ne eivät anna tarpeeksi hyvää kuvaa.
Täällä palstalla keskustelu pitkälti liittynyt niihin, että laitetaanko luottotappioihin 20 meur vai mitä. Mielestäni pitäisi enemmänkin katsoa, paljonko lainoja on defaultissa ja muodostaa siitä paras veikkaus.
Sen vuoksi itse käyttäisin nyrkkisääntönä 50 % defaultista tulee minimissään luottotappioiksi (vakuudet eivät kata). (siis OmaSp casessä, en alalla yleisesti), koska Finnvera lienee muissa kuin kiinteistöissä mukana noin tuon suuruisilla takauksilla.
1 tykkäys
Noista vakuuksista tulee väkisinkin mieleen lehtijuttu, jossa puhuttiin oletettavasti Turtion suhmuroinneista. Siellä oli tehty niin, että oli haettu laina taloyhtiöön, joka oli omalla tontilla ja laitettu taloyhtiö lainan vakuudeksi. Sitten oli myyty tontti alta, nostettu rahat yhtiöltä omistajille, yritetty myydä asuntoja sumuttamalla hyvinä sijoituksina ja mahdollisesti päästetty yhtiö konkurssiin.
Tuossa skenariossa se pointti oli se, että jollain keinolla Turtio tai joku muu oli jättänyt jotenkin sen tontin panttauksen ulkopuolelle vaikka se on oleellinen osa yhtiön arvostuksesta. Itse ajatellut, että tuo taannoinen lisävaraus liittyy tämän kaltaisiin tapauksiin ja Turtio-keissiin. Muut lainat ja vakuudet edelleen oletan olevan ihan kohtuullisen kuranttia tavaraa, mutta mistä näistä nyt tietää. Jäädään seuraamaan ja hyvää kesää kaikille 
2 tykkäystä
Pitäisikö OmaSpn koko hallitus nyt laittaa syytteeseen poislukien ehkä Ossa? Valvonta on pettänyt pahan kerran. Sydänlammen ja Turtion on annettu huseerata oman mielensä mukaan. Ihan varmasti pankissa on ollut luotonmyötämisoikeudet eri suuruisille luottokokonaisuuksille. Tämä tarkoittaa, että jos uutta luottoa haetaan lasketaan vanhat luotot ja vakuudet mukaan. Porrastus on yleensä: Hallitus, johtoryhmä, aluejohtaja, yksikönjohtaja, luottotoimihenkilö. Ja aina vähintään kaksi yhdessä. Hallitus ja johtoryhmä yhdessä. Toimareitten huseeraukset on aina hallituksen päätöksiä. Ja kuten jo aikaisemmin mainitsin yleensä he ottavat omat lainansa toisesta rahalaitoksesta. Tästä minulla on kokemuksia.
7 tykkäystä
Herää toki simppeli kysymys, että jos hallitus ei ollut tietoinen mitä firmassa tapahtuu, eivätkä toisaalta vastuussa siitä mitä toimarit tekee niin… Mistä heille maksetaan palkkaa?
6 tykkäystä
Tässä on kyseessä sellainen sotku, että ei hallitus voi olla vastuun ulkopuolella. Tietysti palkatun johdon vastuuta ei voi vähätellä. Koko pankissa on pahasti pettänyt kontrolli. Olisi vatsin ihmeellistä, jos johtoryhmän lisäksi ei hallitus vaihtuisi. Luottamuksen saavuttaminen edellyttää päätäjien uusimisen hallituksesta johtoryhmään. Tuskin nykyisestä johtorymässä on yhtään, joka olisi ollut tietämätön holtittomasta päätöksenteosta eli ovat vastuussa.
3 tykkäystä
Omistajat ovat kuitenkin antaneet vastuunvapautuksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle viime vuoden osalta. Miksi ongelmaan ei olla puututtu, jos holtiton luotonanto on ollut niin selvästi havaittavissa? Omistajillakin on iso vastuu omistamastaan yhtiöstä. Seuraavasta yhtiökokouksesta voi tulla aika mielenkiintoinen.
6 tykkäystä
Ongelmahan on tämä ns. isännätön raha. Eli, kun ei ole selkeää kasvollista omistajaa. Voi olla, että säätiöiden valtsemat vaalivaliokunnan jäsenet eivät uskalla tai kykene tekemään seljeitä uudistuspäätöksiä. Valiokunnan jäsenethän ovat taas samat henkilöt, jotka ovat ehdottaneet nykyisiä hallituksen jäseniä. Eivät ole halunneet ehdottaa alan ammattilaisia hallitukseen, vaan oman kylän omia mukavia kavereita. Viimeinen valinta oli autokauppias, eli ei rahoitusalan ammattilainen. Säätiöt eivät näköjään halua uudistaa valiokuntaa ja nostaa sen osaa.istasoa.
Koko hallinto on siis liian sisäänlämpiävä ollakseen aidon pörssiyhtiön hallinto. Muistuttaa kyläpankkien toimintaa. Siinä on monen hallinto ongelman lähtökohta.
13 tykkäystä
Juuri näin. En ole ihan vakuuttunut markkinointialalla olevan tradenominkaan rahoitusosaamisesta. Ja juuri näitä säätiöiden edustajia siellä on. Omat pankit on hävitetty ja saatu palkkioksi hyvin palkattu hallituspaikka.
3 tykkäystä
Suurimmat omistajat ovat juuri ne säästöpankkisäätiöt, joiden edustajat istuvat hallituksessa. Säätiöiden yhtiökokousedustajat ovat tietysti samaa mieltä kuin edustajat. Aikamoinen kaksoisrooli ja jopa eturistiriita.
3 tykkäystä